Vastuullisuussääntelyn superkevät 2024

Osa sääntelystä on hyväksytty nykyisen komission aikana, mutta moni aloite on odottaa vielä lopullista hyväksyntää. Euroopan parlamentin viimeinen täysistuntoviikko huhtikuussa 2024 merkitsee monen vastuullisuusteeman lainsäädäntöaloitteen osalta merkittävää viimeistä askelta.

Vastuullisuussääntely ei etene EU:ssa tai muuallakaan maailmassa välttämättä loogisesti tai ennakoidusti. Moni aloite on hyvästä vauhdista ja saavutetusta neuvottelusovusta huolimatta törmännyt lainsäädäntöprosessin loppuvaiheilla kovaan vastustukseen.

Samaan aikaan aikaisemmin lainsäädäntökauden aikana moni isokin kokonaisuus on hyväksytty, tullut voimaan ja sovellettavaksi lähes sivussa julkiselta keskustelulta. Kokonaisuuden hallinta on tärkeää, jotta lisääntyvä sääntely ehditään yrityksessä ajoissa sovittaa yhteen liiketoiminnan ja muiden jo sovellettavien vaatimusten kanssa. Moneen sääntelyyn liittyy lisäksi erityinen riskinarviointitarve, joka konkretisoituu esimerkiksi tuonti- ja vientikysymyksissä sekä sopimusketjussa ja toimintamalleissa.

Viherpesudirektiivi tuli voimaan 16. maaliskuuta 2024

Viherpesudirektiivi kieltää viherpesutaktiikat, kuten väitteet ilmastoneutraaliudesta. Direktiivissä kielletään yleisten ympäristöväittämien ("ympäristöystävällinen", "orgaaninen", "biohajoava" ja "ekologinen") käyttö markkinoinnissa ja tuotepakkauksissa ilman todistettavaa perustetta. Lisäksi direktiivissä korostetaan ympäristömerkkien todennettavuutta ja tuotteiden kestävyyttä. Jäsenvaltioilla on 24 kuukautta saattaa uudet säännöt osaksi kansallista lainsäädäntöä, ja vaatimuksia aletaan soveltaa täysimääräisesti 27.9.2026.

Huom! Vihreitä väittämiä koskeva Green Claims- direktiivi menee EU parlamentin käsittelyyn kesän EU-vaalien jälkeen.

Ympäristöväittämiä koskeva direktiivi on yksityiskohtaisempi ja täsmällisempi kuin äskettäin hyväksytty viherpesudirektiivi. Ehdotuksessa edellytetään, että yritykset perustelevat kuluttajia koskevissa kaupallisissa menettelyissä esittämänsä vapaaehtoiset ympäristöväittämät noudattamalla useita arviointia koskevia vaatimuksia. Ehdotuksessa asetetaan myös vaatimuksia siitä, miten väittämistä ilmoitetaan, ja otetaan käyttöön ympäristömerkintäjärjestelmiä koskevia sääntöjä.

Ekosuunnitteluasetus

Uusi asetus korvaa nykyisen vuonna 2009 annetun ekosuunnitteludirektiivin, jolla laajennetaan soveltamisalaa ekologisen suunnittelun vaatimusten asettamiseen lähes kaikille EU:n markkinoille saatetuille tuotteille, myös EU:n ulkopuolella valmistetuille tuotteille. Aluksi soveltamisalan keskiössä on tekstiiliteollisuus, mutta tulevaisuudessa vaatimuksia voidaan säännellä asetuksen mukaan useammissa tuoteryhmissä.

Erityisiä vaatimuksia mm. myymättä jääneiden tuotteiden hävittämiskiellosta, digitaalisen tuotepassin käyttöönotosta sekä ja suurille yrityksille asetettavasta vuosittaisesta raportointivelvollisuudesta hävitettyjen tuotteiden määrästä ja hävittämisen syystä muiden kuin tekstiilituotteiden osalta. Merkittävä osa tuotekohtaisista vaatimuksista asetetaan komission toimesta niin sanotuilla alemman tasoisilla delegoiduilla säädöksillä.

Uudet säännöt tulevat sovellettavaksi aikaisintaan kahden vuoden siirtymäajan jälkeen, ja kun on selvillä, mitkä tuoteryhmäkohtaiset vaatimukset ovat.

Korjausoikeutta koskeva direktiivi (Right to Repair, R2R)

Perinteisesti korvaaminen on ollut korjaamisen edelle, mikä on johtanut siihen, että kuluttajilla ei ole riittäviä kannustimia korjata tavaroita lakisääteisen takuun päätyttyä. Ehdotetulla direktiivillä pyritään tekemään korjaamisesta kuluttajille kustannustehokkaampaa ja helpompaa kuin korvaamisesta, mikä edistää kestävämpiä liiketoimintamalleja.

Ehdotuksella otetaan käyttöön kuluttajien "korjausoikeus" sekä lakisääteisen takuuajan sisällä että sen jälkeen. Lakisääteisen takuuajan kuluessa myyjien on tarjottava korjauspalveluja, ellei se ole kalliimpaa kuin vaihtaminen. Lakisääteisen takuuajan jälkeen kuluttajilla on uusia oikeuksia ja välineitä, kuten mahdollisuus vaatia valmistajalta korjausta teknisesti korjattavissa oleviin tuotteisiin. Direktiivi odottaa lopullista hyväksyntää.

Direktiivin soveltaminen alkaisi 24 kuukautta sen voimaantulosta, ja kansallisesti se on saatettava voimaan lainsäädäntöprosessilla.

Pakkotyöasetus (Forced Labour Regulation)

Pakkotyöasetuksella kielletään kaikkien pakkotyövoimalla valmistettujen tuotteiden saattaminen EU:n markkinoille tai asettaminen saataville EU:n markkinoilla tai vienti EU:n markkinoilta.

Asetuksessa otetaan käyttöön kriteerit pakkotyörikkomusten riskin arvioimiseksi ottaen huomioon sellaiset tekijät kuin vakavuus, tuotteiden määrä ja toimitusketjun läheisyys. Pakkotyön riskialueita ja -tuotteita koskeva tietokanta tukee täytäntöönpanon valvontaa.

Kyseessä on asetus, eli se on suoraan sovellettavaa oikeutta, eikä kansallisesti voida säätää miltään osin toisin. Asetuksen osalta ei tarvitse odottaa tavanomaista 24 kuukauden täytäntöönpanoaikaa, mutta asetuksen sääntöjä olisi sovellettava kolmen vuoden siirtymäajan kuluttua eli vuodesta 2027 alkaen.

Pakkausjäteasetus (Packaging and Packaing Waste Regulation, PPWR)

Asetuksessa säädetään pakkausjätteen vähentämistavoitteet. Asetus edellyttää, että EU:n jäsenvaltiot vähentävät erityisesti muovipakkausjätteen määrää kannustaen kuluttajia uudelleenkäyttöön ja täyttövaihtoehtoihin sekä kierrätettäviin pakkauksiin sekä jätteiden parempaan keräämiseen ja kierrätykseen. Kaikkien pakkausten tulee jatkossa olla kierrätettäviä. Pakkauksen ja pakkausmateriaalin määrää tulee vähentää, eikä tyhjiötilaa pakkauksissa jatkossa sallita kuin tietyille tuotteille erityisin kriteerein. Pakkaukset tulee lisäksi suunnitella lähtökohtaisesti uudelleenkäytettäviksi, ja sisältää merkinnät pakkausmateriaaleista sekä kierrätyksestä ja käsittelystä.

Lopullisen hyväksymisen jälkeen sääntelyä aletaan soveltaa 18 kuukauden kuluttua, vuonna 2026. Kyseessä on asetus, eli se on suoraan sovellettavaa oikeutta, eikä kansallisesti voida säätää toisin.

Ennallistamisasetus (Nature Restoration Regulation)

Luonnon ennallistamista koskevassa asetuksessa yhdistetään EU:n maa- ja merialueiden luonnon pitkän aikavälin elpymistä koskeva yleinen ennallistamistavoite tiettyjä luontotyyppejä ja lajeja koskeviin sitoviin ennallistamistavoitteisiin. Näiden toimenpiteiden olisi katettava vähintään 20 prosenttia EU:n maa- ja merialueista vuoteen 2030 mennessä ja viime kädessä kaikki ekosysteemit, jotka on ennallistettava vuoteen 2050 mennessä.

Ehdotus sisältää seuraavat erityistavoitteet: voimassa olevaan lainsäädäntöön perustuvat tavoitteet; pölyttävät hyönteiset; metsäekosysteemit; kaupunkien ekosysteemit; maatalouden ekosysteemit; meriekosysteemit ja jokiyhteydet. Asetus odottaa neuvoston hyväksyntää, eikä sen lopullisesta hyväksyttävyydestä ole varmuutta.

Kyseessä on asetus, eli se on suoraan sovellettavaa oikeutta, eikä kansallisesti voida säätää miltään osin toisin.

Yritysvastuudirektiivi (Corporate Sustainability Due Diligence Directive CSDDD)

CSDDD vahvistaa yrityksen huolellisuusvelvollisuuksia. Näiden ytimessä ovat haitallisten ihmisoikeus- ja ympäristövaikutusten tunnistaminen, lopettaminen, ehkäiseminen, lieventäminen ja huomioon ottaminen yhtiön omassa toiminnassa, tytäryhtiöissä ja arvoketjuissa. 

Lisäksi joillakin suurilla yrityksillä on oltava suunnitelma sen varmistamiseksi, että niiden liiketoimintastrategia on yhteensopiva ilmaston lämpenemisen rajoittamisen kanssa 1,5 celsiusasteeseen. 

Jäsenvaltioilla on 24 kuukautta aikaa saattaa uudet säännöt osaksi kansallista lainsäädäntöään siten, että siirtymäaika on 3 vuotta (2027-) (yli 5 000 työntekijää ja liikevaihto yli 1,5 miljardia), 4 vuotta (yli 3 000 työntekijää ja liikevaihto yli 900 miljoonaa) tai 5 vuotta (yli 1 000 työntekijää ja liikevaihto yli 450 miljoonaa).

• EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä taksonomia sekä sen tekniset arviointikriteerit - sääntelykokonaisuuden soveltaminen on alkanut asteittain vuodesta 2022 ja kaikki tekniset arviointikriteerit (ilmastokriteerit + ympäristökriteerit) ovat voimassa. Lue tarkemmin artikkelista EU:n kestävän rahoituksen taksonomia täydentyy.

• Kestävyysraportointidirektivi CSRD:n soveltaminen on alkanut 1.1.2024. Lue lisää artikkeleista Vastuullisuusraportointi muuttuu - raportointia koskeva direktiivi hyväksytty EU:ssa ja Vastuullisuusraportointisääntelyn kansallinen täytäntoonpano etenee

• EU:n Hiilirajamekanismi Carbon Border Adjustment Mechanism CBAM – Soveltaminen on alkanut 1.10.2023, ja siirtymäajan raportointi on alkanut asteittain 31.1.2024, jatkuen vuoteen 2026, jolloin alkaa velvollisuus hankkia maksullisia CBAM- todistuksia. Lisää tietoa artikkelista EU:n hiilirajamekanismi - mitä se tarkoittaa?

• Metsäkatoasetuksen (EU Deforestration Regulation EUDR) sääntöjä aletaan soveltaa 30. joulukuuta 2024
  
  Kesäkuussa 2023 voimaan tullut EU:n metsäkatoasetus kattaa seitsemän päähyödykettä (nautakarja, kaakao, kahvi, öljypalmu, kumi, soija ja puu) sekä erilaisia johdannaistuotteita (esim. lihatuotteet, nahka, suklaa, painetut kirjat). Asetuksen mukaan näiden tuotteiden myynti tai vienti EU:n sisällä on kielletty, ellei niitä ole sertifioitu "metsäkatoa aiheuttamattomiksi", mikä tarkoittaa, että ne on valmistettu tuotantomaan lakien mukaisesti ja niiden mukana on due diligence -lausunto, jossa vahvistetaan minimaalinen vaatimustenvastaisuuden riski.

• Akkuasetus (EU Batteries Regulation) on tullut voimaan 17.8.2023.  Vaatimuksia aletaan soveltaa porrastaen: 18.8.2024 astuu osa vaatimuksista voimaan toimijoille; 18.8.2025 akkujen end-of-life- vaatimukset astuvat voimaan ja 18.2.2027 akkujen irrotettavuus ja korvattavuusvaatimusta aletaan soveltaa. Akkuasetuksessa on useita vaatimuksia mm. huolellisuusvelvoitteen täyttämistä (Due Diligence), hiilijalanjäljen määrittämisestä ja haitallisten aineiden rajoittamisesta jotka linkittyvät myös muuhun sääntelyyn. Lue lisää artikkelista Uusi akkuasetus ja asianmukainen huolelisuus.

Tarvitsetko lisätietoja yksittäisistä aloitteista tai niiden yhteisvaikutuksista? Tai apua riskienarviointiprosessi luomiseen, joka kattaa kaikki uudet vaatimukset?

Ota yhteyttä Fondian vastuullisuuden ja kestävän kehityksen asiantuntijoihin.