Kesän 2025 kestävyyssääntelyn uutisia

1. Kestävyysraportoinnin kuulumiset ja ESRS-standardit: Euroopan komissio julkaisi heinäkuussa 2025 luonnosversiot Euroopan kestävyysraportointistandardeista (ESRS), jotka ovat nyt lausunnoilla. EFRAG:n tavoitteena on yksinkertaistaa standardeja vähentämällä pakollisten datapisteiden määrää ja keskittymällä mitattaviin määrällisiin tietoihin laadullisten kuvailevien tietojen sijaan. Tämä muutos pyrkii helpottamaan yritysten raportointitaakkaa ja parantamaan raporttien selkeyttä. Standardien datapisteitä yksinkertaistetaan merkittävästi, ja datapisteitä olisi uusissa standardeissa lähes 60 % nykyisiä vähemmän.

2. Quick-fixillä 1. aallon raportointiyrityksiä eli suuria listayhtiöitä koskevia raportointisääntöjä on myös helpotettu vuodelle 2025. EU komissio antoi heinäkuussa 2025’pika-avun’ (Quick-fix) ESRS standardeille. Tässä paketissa Euroopan komissio on hyväksynyt kohdennettuja "pikakorjauksia" ensimmäiseen eurooppalaisiin kestävyysraportointistandardeihin (ESRS), mikä vähentää raportointitaakkaa ja lisää varmuutta yrityksille, jotka aloittivat raportoinnin tilikaudelta 2024. Nämä yritykset voivat jatkossa jättää pois samat tiedot tilikausilta 2025 ja 2026 kuin tilikaudelta 2024, mukaan lukien tietyt kestävyysriskien ennakoitavat taloudelliset vaikutukset. Lisäksi yli 750 työntekijän yritykset hyötyvät samoista asteittaisen käyttöönoton säännöksistä kuin pienemmät yritykset. Tämä korjaus oli välttämätön, koska ensimmäisen aallon yritykset eivät kuuluneet "stop-the-clock" -direktiivin piiriin, joka lykkäsi toisen ja kolmannen aallon yritysten raportointivaatimuksia kahdella vuodella. Lue lisää täältä.

3. VSME-standardit: Vapaaehtoiset kestävyysraportointistandardit pienille ja keskisuurille yrityksille (VSME) on hyväksytty virallisena suosituksena. Tämä tarjoaa pk-yrityksille kevyemmän raportointikehyksen, joka auttaa niitä vastaamaan suurempien yritysten toimitusketjuvaatimuksiin. Lue lisää täältä.

4. Omnibus-aloitteet: Euroopan komissio on esittänyt useita niin kutsuttuja Omnibus-aloitteita, jotka pyrkivät yksinkertaistamaan sääntelyä. Omnibus I-VI sisältävät muun muassa CSRD:n, CS3D:n ja taksonomian sääntelyn keventämistä, kemikaalisääntelyn yksinkertaistamisen, maataloussääntelyn toimenpiteitä, toimia niin sanotuille ’Small Mid-Caps’ yhtiöille sekä puolustussektorin toimia. Näiden aloitteiden tavoitteena on vähentää hallinnollista taakkaa erityisesti pk-yrityksille ja parantaa sääntelyn selkeyttä. Yksinkertaistamistoimet eivät koske pelkästään kestävyyssääntelyksi luokiteltavia lakeja, vaan on hyvin laaja kokonaisuus. 

Yhteensä Omnibus- aloitteita on annettu elokuuhun 2025 mennessä kuusi. Näiden tarkoituksena on yksinkertaistaa sääntelyä myös kestävyysteemassa, ja poistaa sääntelytaakkaa erityisesti pk-yrityksiltä sekä arvoketjussa toimivilta yrityksiltä. Nämä ovat ehdotuksia, ja niiden hyväksyntä lainsäädäntöprosessissa vie aikaa. Monissa ehdotuksissa on kuitenkin mukana myös takautuvia elementtejä, joten näillä ehdotuksilla on merkitystä jo tänä vuonna osana valmistautumista. 

Uusia omnibus- aloitteita tullaan todennäköisesti antamaan vielä vuoden 2025 aikana. Esimerkiksi ympäristösääntelyyn voidaan kohdistaa uusia omnibus- ehdotuksia vielä syksyn 2025 aikana. 

5. EU:n ilmastolakia koskeva päivitysehdotus heinäkuussa 2025: Euroopan komissio ehdotti heinäkuussa EU:n ilmastolakiin muutosta, jossa asetetaan EU:n vuoden 2040 ilmastotavoitteeksi vähentää kasvihuonekaasujen nettopäästöjä 90 prosenttiin vuoden 1990 tasosta. Ehdotettu muutos tuo varmuutta investoijille ja innovoinnille, vahvistaa yritysten teollista johtoasemaa ja parantaa Euroopan energiavarmuutta. Ehdotus perustuu EU:n nykyiseen oikeudellisesti sitovaan tavoitteeseen vähentää kasvihuonekaasujen nettopäästöjä vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

6. ICJ:n ilmasto-oikeustapaus: Kansainvälinen tuomioistuin (ICJ) antoi heinäkuussa 2025 neuvoa-antavan lausunnon, joka korostaa valtioiden velvollisuutta suojella ilmastoa ja ympäristöä. Tämä päätös voi johtaa tulevaisuudessa oikeudellisiin vaatimuksiin valtioita vastaan ilmastovahinkojen korvaamiseksi.

7. Luontohyvitysten tiekartta: Luontohyvitysten tiekartta on annettu heinäkuussa 2025, ja se pyrkii parantamaan yritysten ja rahoituslaitosten kykyä ymmärtää luontoon liittyviä riippuvuuksia ja vaikutuksia. Tämä on osa laajempaa pyrkimystä sisällyttää luontohyvitykset osaksi kestävän kehityksen rahoitusjärjestelmiä. Tiekartta ei sisällä lainsäädäntötoimia, mutta on osoitus luonto- ja monimuotoisuusteeman merkityksestä EU:n kestävyysagendalla.

8. EU-taksonomian päivitys: Euroopan komissio on antanut 4.7.2025 delegoidut asetukset taksonomian muutoksista, jotka yksinkertaistavat raportointivaatimuksia nopeasti ja tekevät niistä kevyempiä käyttää yrityksille. Muutokset sisältävät tiettyjen "do no significant harm" -kriteerien yksinkertaistamisen, muutoksia raportointipohjiin, uuden 10 % olennaisuusrajan sekä OpEx- raportoinnin vapaaehtoisuuden.

9. Metsäkatoasetuksen kansallinen täytäntöönpano: EU:n metsäkatoasetuksen kansallista täytäntöönpanoa valmistellaan. Suomessa maa- ja metsätalousministeriön työryhmä julkaisi muistion kansallisesta metsäkatolaista, ja hallituksen esitys on tarkoitus antaa syysistuntokauden alussa. Metsäkatoasetus vaatii soveltamisalassa olevia yrityksiä varmistamaan, että niiden tuotteet ovat metsäkadottomia. Kansallisessa metsäkatolaissa säädetään valvonnasta ja seuraamuksista Suomen osalta. Lisäksi metsäkatoasetuksen täytäntöönpanoa koskeva ohjeasiakirja on julkaistu lopullisesti Komission toimesta 12.8.2025.

Ohjeasiakirja ei ole oikeudellisesti sitova, ja sen ainoana tarkoituksena on antaa tietoa tietyistä EUDR-asetuksen osa-alueista. Sillä ei korvata, lisätä tai muuteta EUDR-asetuksen säännöksiä, joissa vahvistetaan oikeudelliset velvoitteet. Ohjeasiakirja on kuitenkin hyödyllinen lähde kaikille, joiden on noudatettava EUDR-asetusta. Siinä selvennetään säädöstekstin tiettyjä osia, ja toimijat ja kauppaa käyvät voivat käyttää sitä oppaana. Myös kansalliset toimivaltaiset viranomaiset ja täytäntöönpanoelimet sekä kansalliset tuomioistuimet voivat saada siitä ohjausta EUDR-asetuksen täytäntöönpanon ja valvonnan yhteydessä.

10. Viherväittämä (’Green Claims’) -direktiivi: Kesäkuussa nousi poliittinen kohu viherväittämädirektiiviä koskevan ehdotuksen tulevaisuudesta. Komissio on kuitenkin vahvistanut, että ehdotus on edelleen avoin, eikä sitä ole vedetty pois. Lainsäädäntöehdotuksen sisältömuutoksista, aikataulusta tai soveltamisalasta ei ole toistaiseksi tarkempaa tietoa. Green Claims -direktiivi pyrkii antamaan kuluttajille luotettavaa tietoa tuotteiden ympäristövaikutuksista ja vähentämään viherpesua. Direktiivi edellyttää, että ympäristöväittämät perustuvat tieteelliseen näyttöön ja kolmannen osapuolen todentamiseen. Viherpesua koskeva direktiivi, jossa kielletään yleiset viherpesutaktiikat, on hyväksytty maaliskuussa 2024 ja sen soveltaminen alkaa syyskuussa 2026.

11. Kiertotalouslakiehdotus: Euroopan komissio on esittänyt kiertotalouslakiehdotuksen antamista, joka vahvistaisi EU: taloudellista vakautta ja kilpailukykyä sekä edistäisi kestäviä tuotantotapoja, kiertotalouteen liittyviä liiketoimintamalleja sekä vähähiilisyyttä. Ehdotus edistäisi kiertotaloustuotteiden vapaata liikkuvuutta, materiaalien ja raaka-aineiden uudelleenkäyttöä. Kiertotaloussäädös tulisi olemaan asetus, ja se annetaan vuoden 2026 aikana. Kuulemisaika kiertotalouslakiin liittyen on auki 1.8.2025-6.11.2025.

12. Akkuasetuksen huolellisuusvelvoitteiden soveltamisajan siirto hyväksytty (Omnbus IV): Akkuasetus on voimassa olevaa oikeutta, ja se asettaa vaatimuksia akkujen elinkaaren hallinnalle ja kierrätykselle Akkuasetuksen alla kuitenkin huolellisuusvelvoitteiden määräaika siirtyy kahdella vuodella vuoteen 2027. Alun perin näiden velvoitteiden oli tarkoitus tulla voimaan 18.8 2025. Uusi soveltamispäivä on 18.8.2027. Muut akkuasetuksen säädökset tai velvoitteet eivät muuttuneet toistaiseksi. Ehdotus lykkää myös Euroopan komission DD-velvoitteita koskevia ohjeistuksia. Alun perin ohjeistuksen piti ilmestyä 18.2.2025. Uusi päivämäärä on 26.7.2026.

Omnibus IV-paketissa on muitakin erityisesti ’Small Mid-Caps’ yritysluokan kategoriaan kuuluviin yrityksiin kohdistuvia säädösmuutoksia. Nämä ovat edelleen lainsäätäjien käsittelyssä. Ehdotuksessa SMC-yritykset vapautetaan pk-yritysten tavoin huolellisuutta ja paristojen raaka-aineiden toimitusketjujen jäljittämistä koskevista säännöistä. Siinä myös vähennetään kaikkien asianomaisten yritysten julkista raportointitiheyttä vuosittaisesta kolmen vuoden välein tapahtuvaan raportointiin.

Samaan aikaan akkusääntelyn kunnianhimoinen taso säilyy: valtaosa pienistä ja suurista akuista ja paristoista saatetaan EU:n markkinoille suurten yritysten toimesta.

Ota yhteyttä kestävyysoikeuden asiantuntijoihimme.