Kestävyyssääntelyn ensimmäinen yksinkertaistamispaketti eli ’Omnibus I’ etenee EU:ssa

Kestävyystiedon raportointia ja julkaisemista koskevat säännöt kestävyysraportointidirektiivin (ns. CSRD:n) alla koskisivat jatkossa vain suuryrityksiä määriteltyjen kynnysarvojen mukaisesti. Samoja kynnysarvoja sovellettaisiin myös pakolliseen taksonomiaraportointiin. 

• Työntekijät: Vähintään 1 750 työntekijää keskimäärin.  

• Liikevaihto: Vuotuinen nettoliikevaihto yli 450 miljoonaa euroa. 

• Standardien yksinkertaistaminen: Raportointistandardeja yksinkertaistetaan ja kevennetään, ja alakohtainen raportointi muuttuu vapaaehtoiseksi. Tämä on osa kestävyysraportointistandardien eli ESRS:n yksinkertaistamistyötä ja käynnissä EFRAG:n valmistelemana. Lue standardien muutosten valmistelusta täältä.

• Pk-yritykset: Suuryritykset eivät saa pyytää pk-yrityksiltä enempää tietoa kuin mitä vapaaehtoiset standardit edellyttävät, jotta pk-yritykset eivät kärsisi arvoketjun raportointivelvoitteista. 

CSRD:n soveltamisalakriteeristöstä tällä perusteella poistuisi aiempi luokittelu ’suuryrityksiin’ ja tähän kriteeriin yhdistetty kaksi kolmesta (2/3) kriteeristö työntekijämäärän, liikevaihdon ja tasearvon osalta. Mikäli lainsäädäntö hyväksytään tässä muodossa, jatkossa CSRD:n soveltamisala määrittyy siis pelkästään työntekijämäärän ja liikevaihdon kautta.  

Huolellisuusvelvoite yritysvastuudirektiivin alla rajattaisiin vain suurimpiin yrityksiin EU:ssa ja muualla maailmassa. Tällä muutoksella vuonna 2024 hyväksyttyä CSDDD:tä muutettaisiin olennaisilta osiltaan. 

• Iso muutos: Työntekijät: Vähintään 5 000 työntekijää. 

• Iso muutos: Liikevaihto: Vuotuinen nettoliikevaihto yli 1,5 miljardia euroa. 

• Iso muutos: Siirtymäsuunnitelmat: Ilmastosiirtymäsuunnitelmien (CTP) laatimista ei enää vaadittaisi. 

• Kestävyysvaikutukset: Yritysten tulee tarkastella sosiaalisia ja ympäristövaikutuksiaan riskiperusteisesti. Tiedonkeruussa tulee ensisijaisesti hyödyntää saatavilla olevaa tietoa, ja lisätiedon pyytäminen pienemmiltä kumppaneilta on viimesijainen vaihtoehto. 

• Seuraamukset: Laiminlyönneistä voitaisiin määrätä sakkoja (ohjeet laativat komissio ja jäsenmaat). 

• Oikeudellinen vastuu: Yritysten siviilioikeudellinen korvausvastuu toteutuisi jatkossa kansallisella tasolla EU-tason sijaan. 

Euroopan parlamentti on nyt julkaissut kantansa lainsäädännön muutosehdotuksiin, jotka komissio antoi ’Omnibus I’ pakettina 26.2.2025. EU:n neuvoston kanta samaan asiaan on tehty jo 23.6.2025, ja seuraavaksi näitä kantoja sovitetaan yhteen vielä neuvotellen näiden toimielinten välillä. Neuvottelut eli  trilogit alkavat 18.12.2025, ja täsmällistä päätöspäivää niiden valmistumiselle ei voida antaa. Tämä neuvottelutapa tarkoittaa, että tämä EU parlamentin kanta ei ole vielä lopullinen päätös sisällöistä, vaikka se voi olla vahva indikaatio sisällöistä.  Toimielinten tavoitteena on saada lainsäädäntö valmiiksi vuoden 2025 loppuun mennessä.