Tekoälytiekartta tehokkaan hyödyntämisen apuna

Vaikka tekoäly tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia, sen käyttö vaatii myös vastuullisuutta. EU:n tekoälysääntely asettaa kehitykselle ja käytölle selkeitä reunaehtoja. Liiketoiminnan kannalta sääntelyyn perehtyminen ei ole ainoastaan compliance-kysymys, vaan myös selkeä kilpailuetu. Yritys, joka osaa toimia vastuullisesti ja läpinäkyvästi, voi erottua markkinoilla edukseen.

Sääntely antaa myös kehitystyölle selkeät puitteet. Kun riskit ja vaatimukset ymmärretään, voidaan tekoälyratkaisut rakentaa kestävästi ja eettisesti. Erityisesti käyttäjien oikeudet, tietosuoja ja vastuut tekoälypäätöksenteossa on huomioitava jo kehitysvaiheessa.

Tekoälystrategian luomiseksi kannattaa lähteä liikkeelle tekoälytiekartan laatimisella. Tämä tiekartta auttaa hahmottamaan, missä tekoäly voi tuoda eniten lisäarvoa, mitä resursseja tarvitaan ja mitä riskitekijöitä tulee hallita.

Tiekartassa kannattaa käsitellä ainakin seuraavia osa-alueita:

• Liiketoiminnalliset tavoitteet: On tärkeää tunnistaa, missä tekoäly voi tukea kasvua, tehokkuutta tai uusia palveluita. Tämä vaatii ymmärrystä organisaation nykyprosesseista, mutta myös kykyä hahmottaa tulevaisuuden tarpeita ja mahdollisuuksia.

• Teknologiset valmiudet: Seuraavaksi kannattaa arvioida teknologinen valmius. Onko organisaatiossa tarvittava infrastruktuuri ja osaaminen? Jos ei, on hyvä miettiä mitä investointeja ja koulutuksia tarvitaan.

• Sääntelyn ja riskien hallinta on keskeinen osa tiekarttaa ja organisaation kannattaa panostaa toimivan hallintamallinen laatimiseen. Riskejä hallinnoimalla varmistetaan se, että tekoälyn käyttö on vastuullista, turvallista ja eettistä. Tämä tarkoittaa sääntelyn vaatimusten tunnistamista, mutta myös esimerkiksi tietosuojan ja tietoturvan huomioimista sekä läpinäkyvyyttä päätöksenteossa.

• Pilotointi- ja kehitysvaiheessa tekoälyratkaisuja kannattaa testata pienimuotoisesti ennen laajempaa käyttöönottoa. On tärkeää kerätä palautetta, analysoida tuloksia ja tehdä tarvittavia säätöjä. Tämä vaihe auttaa tunnistamaan mahdolliset haasteet ja varmistamaan, että ratkaisut toimivat käytännössä.

• Organisaatiokulttuuri: Tekoäly ei ole ainoastaan teknologinen muutos, vaan se vaatii myös organisaatiokulttuurin ja osaamisen kehittämistä. Tekoälyasetuksen 4 artiklan tekoälylukutaitovaatimuksen mukaisesti henkilöstölle on tarjottava koulutusta ja ohjeistusta, jotta he ymmärtävät tekoälyn periaatteet ja mahdollisuudet voidakseen käyttää sitä työssään. Muutoksen onnistuminen riippuu pitkälti siitä, kuinka hyvin organisaatio pystyy sopeutumaan ja omaksumaan uuden teknologian.

Tekoälytiekartta on luotava jokaisen organisaation tilanteen ja lähtökohtien perusteella, mutta se voisi sisältää esimerkiksi seuraavia käytännön toimenpiteitä:

• Tekoälyn ohjausryhmän luominen: Organisaatio nimeää joukostaan ryhmän asiasta kiinnostuneita tai asemansa puolesta siitä vastaavia henkilöitä ideoimaan, suunnittelemaan ja johtamaan organisaation tekoälymatkaa. Ohjausryhmä huolehtii myös tekoälytiekartan ylläpidosta ja päivittämisestä.

• Nykytilan kartoitus: Toteutetaan kyselytutkimuksella, haastatteluilla tai muulla organisaatiolle sopivalla tavalla kartoitus työntekijöiden joukossa siitä, miten tekoälyä sillä hetkellä hyödynnetään, kuinka paljon ja mihin tarkoituksiin. Samalla selvitetään, missä tehtävissä tai prosesseissa työntekijät kokisivat tekoälyn lisääntyvästä käytöstä olevan eniten hyötyä ja mitkä tekijät sen käyttöä hidastavat tai peräti estävät. Kyselyllä kartoitetaan myös yleisesti organisaation tietotasoa ja osaamisen aukkoja, jotta voidaan suunnitella tarvittavaa koulutusta ja muita tukitoimia.

• Yleisten pelisääntöjen kirjaus: Organisaatio asettaa itselleen pelisäännöt tekoälyn käytölle. Niissä määritellään esimerkiksi se, mihin tehtäviin tekoälyä voidaan hyödyntää ja mihin sitä ei haluta käyttää, selkeytetään ihmisen ja teknologian vastuiden rajat sekä kirjataan ylös pääperiaatteet tietosuojaan ja tietoturvaan liittyen.

• Tekoälyn hallinnointimallin luominen: Luodaan tekoälyn hallinnointimalli, jossa määritellään periaatteet, prosessit ja vastuut, joilla tekoälyn käyttöä organisaatiossa ohjataan strategisesti, eettisesti ja tehokkaasti. Hallinnointimallissa käsitellään esimerkiksi eri käyttötapaukset ja niihin liittyvä riskienhallinta, tietoturva sekä henkilötietojen suojaan liittyvät kysymykset. Keskeistä on selkeät vastuunjaot, joissa tehtävät jaetaan organisaatiolle tarkoituksenmukaisesti.

• Tarkemmat ohjeistukset: Kirjataan tarkemmat ohjeistukset yleisten pelisääntöjen sekä hallinnointimallin konkretisoimiseksi. Ohjeissa annetaan esimerkiksi evästys teknologian tietoturvalliseen ja henkilötietojen suojaa kunnioittavaan käyttöön, annetaan työkaluja kontrolloida tekoälyn tuottamaan aineistoon liittyviä virheitä ja vinoumia sekä ohjeistetaan immateriaalioikeuksiin liittyvissä kysymyksissä.

• Henkilöstön koulutukset: Pelisäännöt, hallinnointimalli ja tarkemmat ohjeet tiedotetaan ja koulutetaan organisaatiolle riittävällä tasolla ja ottaen huomioon osallistujien valmiudet ja lähtötaso. Samoin käytännön taitoihin tarjotaan koulutusta, parhaassa tapauksessa vielä toiminnoittain sekä tasoryhmissä.

Tekoälytiekartta ei ole staattinen dokumentti, vaan jatkuvasti päivittyvä työkalu, joka elää liiketoiminnan ja teknologian kehittyessä. Hyvin laadittu tiekartta auttaa yritystä löytämään konkreettisia tekoälyratkaisuja, jotka tuovat todellista lisäarvoa ja kestävää kilpailuetua.

Tekoälyn onnistunut käyttöönotto edellyttää strategista lähestymistapaa, jossa yhdistyvät liiketoiminnalliset tavoitteet, teknologinen valmius ja sääntelyn ymmärrys. Tekoälystrategian toteuttamisessa voi hyödyntää esimerkiksi tekoälytiekarttaa, joka tarjoaa selkeän polun kohti vastuullista ja vaikuttavaa tekoälyn hyödyntämistä. Strategian onnistuminen vaatii kuitenkin myös organisaation kulttuurin ja osaamisen kehittämistä.

Miten yritykset sitten voivat varmistaa, että tekoälyä hyödynnetään eettisesti ja liiketoimintaa tukien? Entä mitä kaikkia käytännön haasteita tekoälyn käyttöönotossa voi kohdata?

Näitä kysymyksiä käsitellään tarkemmin eri näkökulmista Fondian Tekoälycastissa, jossa asiantuntijat jakavat näkemyksiään ja konkreettisia esimerkkejä tekoälyn hyödyntämisestä. Podcastin ensimmäisissä jaksoissa pureudutaan muun muassa EU:n tekoälysääntelyyn ja sen vaikutuksiin yrityksille, tekoälystrategian rakentamiseen sekä generatiivisen tekoälyn mahdollisuuksiin. Ensimmäisessä jaksossa Teknologiateollisuuden AI Finland -tekoälyverkoston johtaja Karoliina Partanen on mukana keskustelemassa tekoälyn mahdollisuuksista, hyödyistä ja haasteista. Ota Tekoälycast kuunteluun ja syvennä ymmärrystäsi tekoälyn mahdollisuuksista ja haasteista – selkokielellä.