Sijoittajille
Siirry MyFondiaan

Mitä kestävyystyölle tapahtuu regulaation jälkeen?

Fondia
Blogit
20. lokakuuta, 2025

Blogin ovat kirjoittaneet Netta Skön ja Antti Isokangas (viestintäkonsultti, Ali Consulting).

Kestävään liiketoimintaan liittyvä keskustelu on ollut viime vuosina sääntelyvetoista. Viime vuoden eurovaalien jälkeen olemme kuitenkin nähneet, että lainsäädännön toimeenpanossa ja aikatauluissa on ollut jarruttelua ja epätietoisuutta. Esimerkiksi raportointivelvoitteet eivät ole kadonneet mihinkään, mutta niitä katsotaan nyt uusin silmin.  

Vaikka sääntelyn paineet hetkellisesti hellittäisivät, tarve kehittää liiketoimintaa entistä kestävämmäksi ei ole kadonnut mihinkään. Teemaan liittyvä viestintä on kuitenkin ollut epäjohdonmukaista, ja moni yritys on tasapainoillut lainsäädännön riskien ja mahdollisuuksien sekä lisäarvotekijöiden välillä. Yritykset ovat samanaikaisesti sekä kritisoineet arvoketjusääntelyä että lähteneet viemään sitä käytäntöön.  

Liiketoiminnan, sopimusten, riskienhallinnan ja tiedonkeruun käytännöt ovat jo muuttuneet, eikä sääntelyn aiempaa hitaampi eteneminen vaikuta tähän kehitykseen. Tempoilu on kuitenkin vaikeuttanut ennakointia ja kokonaiskuvan hahmottamista. Jatkuvasti muuttuvassa sääntely-ympäristössä ei ole vain päällä tai pois -vaihtoehtoja, vaan useita eri vaihtoehtoisia toimintamalleja, joista yritysten tulee nyt valita. 

Samanaikaisesti moni planetaarinen mittari ja raja on ylitetty tai ylittymässä, ja on odotettavissa, että kilpailu monista kriittisistä raaka-aineista ja muista tuotannontekijöistä muuttuu lähivuosina entistä kovemmaksi. Kestävyysliitännäiset riskit kääntyvät yhä enemmän suoriksi liiketoimintariskeiksi. Liiketoiminnan varautumisesta arvaamattomasti muuttuvaan liiketoimintaympäristöön tulee myös siksi jatkuvasti tärkeämpää. 

Kaikki muuttuu Omnibussien myötä – vai muuttuuko?

Viimeisen puolentoista vuoden aikana keskustelu vastuullisuutta koskevan lainsäädännön ympärillä on ollut myös turhan mustavalkoista: regulaatiota vai ei regulaatiota lainkaan? Tärkeämpää olisi kysyä, millaista lainsäädäntöä tarvitaan, sovelletaan ja luodaan. Mihin yrityksen pitää valmistautua lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä tähtäimellä? 

Lainsäätäjän tehtävänä on luoda reunaehtoja, mutta sen tulee myös edistää kilpailukykyä ja luoda mahdollisuuksia. Tarvitsemme tasapainoa ja innovatiivista lainsäädäntöä sekä sellaisia kestävyystoimia, jotka eivät pohjaudu vain pakkoon vaan strategiseen tulevaisuuteen varautumiseen. 

Samalla on tärkeää muistaa, etteivät lainsäätäjät ja viranomaiset ole ainoita yrityksen kestävyydestä kiinnostuneita sidosryhmiä. Vaikka inflaation ahdistamat kuluttajat eivät ostaisikaan luomuvihanneksia aivan yhtä innokkaasti kuin taloudellisesti valoisampina aikoina, kestävyys on yhä tärkeä valintakriteeri sekä kuluttaja- että b2b-asiakkaille. Kestävyyteen panostavat yritykset ovat jatkuvasti paremmassa asemassa rahoituksesta ja investoinneista kilpailtaessa. Moni yritys on myös saanut huomata, miten sen oma henkilöstö vaatii työnantajaltaan kestävyystoimia – ja miten erityisesti koulutetut nuoret ammattilaiset hakeutuvat töihin yrityksiin, joiden toiminta vastaa mahdollisimman hyvin heidän arvojaan. 

Pohjimmiltaan kyse on yrityksen arvokkaimmasta aineettomasta pääomasta, luottamuksesta. Esimerkiksi Luottamus&Maine-tutkimuksen tulokset osoittavat, että sidosryhmien näkemyksillä yrityksen ESG-ulottuvuuksista – ympäristö- ja sosiaalisesta vastuusta ja hallinnosta – on jatkuvasti suurempi vaikutus yrityksen kokonaismaineeseen ja siten sen sidosryhmien parissa nauttimaan luottamukseen. Tutkimus osoittaa siis, että kestävyys parantaa suoraan esimerkiksi yrityksen kykyä selviytyä erilaisista mainekriiseistä, asiakkaiden halukkuutta suositella yritystä ja työvoiman saatavuutta. 

Luottamuksen merkitys liiketoiminnalle on myös yksi syy sille miksi kestävyysraportointia ei tulisi nähdä pelkkänä työläänä compliance-harjoituksena. Vain hyödyntämällä raportoinnista kertyvää dataa liiketoiminnassaan sekä markkinoinnissaan ja viestinnässään yritys voi välttää viherpesun vaarat ja harjoittaa liiketoimintaa ja viestiä kestävyydestään uskottavasti tavalla, joka vahvistaa sidosryhmien luottamusta. Vähintään yhtä tärkeää on tietysti se, että edistyksellisimmät yritykset hyödyntävät jo nyt kestävyysdataa käytännön liiketoiminnan johtamisessa sekä prosessien, tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä. 

 

Kestävyysjuridiikka luo myös mahdollisuuksia

Kestävyystyö ei siis ole katoamassa minnekään silloinkaan, kun regulaatio etenee arvaamattomasti. Juuri siksi myös kestävyysjuridiikan osaamisella on tärkeä merkitys kokonaisuuden hahmottamisessa murroksen keskellä.  

Juridinen osaaminen tarjoaa yritykselle selkeän näkymän tulevaisuuteen luomalla sille kestävyyden tiekartan, jossa tunnistetaan kestävyysteemoihin liittyvät riskit ja mahdollisuudet sen liiketoiminnalle – ja luodaan siten pohja sen pitkäjänteiselle menestykselle. 

Haluatko kuulla lisää näistä teemoista? Ilmoittaudu mukaan aamukahvitilaisuuteemme:

Kestävyyssääntely murroksessa – regulaation jälkeisen ajan uhat ja mahdollisuudet

Mihin suuntaan kestävyystyö ja kestävyyden sääntelykehikko ovat menossa, ja miten siihen kannattaa reagoida nyt? 

Tilaisuudessa pureudumme pintaa syvemmälle kestävyystyön ja -juridiikan taustaan, nykytilaan ja tulevaisuuden suuntiin. Saat näkökulmia siihen, miten hallita ja ennakoida sääntelyriskejä, mikä merkitys kestävyystyöllä on liiketoiminnalle, ja miten se voi vahvistaa yrityksen mainetta. 

Lue myös: