CSRD ajankohtaiset

CSRD tuo mukanaan merkittäviä muutoksia yritysten kestävyysraportointiin. Sääntely on ollut voimassa vuodesta 2023, mutta uutta soveltamisohjeistusta on annettu kesällä 2024 useammasta CSRD:n alaisesta vaatimuksesta.
Tässä artikkelissa käymme läpi tärkeimmät ajankohtaiset asiat, jotka yritysten tulee ottaa huomioon valmistautuessaan CSRD:n soveltamiseen.
Kaksoisolennaisuusanalyysi
Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen ESMA on julkaissut EU:n kestävyysraportointistandardien (ESRS) soveltamista koskevan kannanoton. ESMA on kannanotossaan painottanut keskeisiä kestävyysraportoinnin alueita, muun muassa kaksoisolennaisuusanalyysiä. ESMA:n kannanoton mukaan yritysten tulisi noudattaa Euroopan komission ja EFRAGin ohjeita, jotka on annettu kaksoisolennaisuusanalyysistä (IG 1) ja yrityksen arvoketjun määrittämisestä (IG 2). Yritysten tulisi erityisesti kiinnittää huomiota seuraaviin:
Kaksoisolennaisuusanalyysi ja sen eri vaiheet tulee suunnitella, tehdä ja dokumentoida huolellisesti, ja arviointiprosessista ja sen tuloksista tulee raportoida läpinäkyvästi.
Myös niiden yritysten, jotka ovat aikaisemmin tehneet olennaisuusarvioita NFRD:n perusteella ja/tai muihin kestävyysstandardeihin perustuen, on uudelleen arvioitava, ovatko niiden käyttämä olennaisuusanalyysi ja siihen liittyvät prosessit ESRS:ssä säännellyn kaksoisolennaisuusanalyysin mukaisia ja tehtävä niihin tarvittavat muutokset.
Kaksoisolennaisuusanalyysin tulisi käsittää seuraavat EFRAGin olennaisuusanalyysia koskevassa ohjeessa (IG 1) määritetyt vaiheet:
kontekstin ymmärtäminen (mukaan lukien yrityksen arvoketju) sen määrittämiseksi, missä kestävyysvaikutuksia ilmenee;
todellisten ja mahdollisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien identifioimien; ja
vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien olennaisuuden arvioiminen (mukaan lukien sovellettavat kynnysarvot ja muut mahdolliset mittarit/KPI:t)
ESMA korostaa, että olennaisuuden arviointiprosessin on oltava täysin avoin. Avoimuus ja arviointiprosessin täsmällinen kuvaus auttavat ymmärtämään paremmin arviointiprosessin tuloksia ja erityisesti yrityksen johtopäätöksiä siitä, mistä syystä kestävyysasia on yritykselle olennainen (tai ei sitä ole). Keskeistä on, että kaksoisolennaisuusanalyysi on tehty EFRAGin ohjeissa määritettyjen vaiheiden mukaisesti.
Yrityksen kestävyysvaikutukset sekä tunnistetut riskit ja mahdollisuudet tulee kuvata ymmärrettävästi ja niiden yhteys olennaisiksi määritettyihin vastuullisuusseikkoihin on oltava selvä. Lisäksi kestävyysraportissa on tärkeä kuvata kaksoisolennaisuusanalyysissä käytetty metodologia ml. käytetyt kynnysarvot ja muut mittarit. Lisäksi ESMA korostaa yrityksen ylimmän johdon roolia kaksoisolennaisuusanalyysiprosessissa ja olennaisten kestävyysseikkojen määrittämisessä ja vastuuta siitä, että yrityksen hallintorakenne ja sisäisen tarkastuksen organisaatio edistää korkeatasoista kestävyysraportointia.
ESMA painottaa yritysten ja kestävyysraporttien varmentajien vastuuta siitä, että kestävyysraportit, ml. kaksoisolennaisuusanalyysi on tehty ESRS:n mukaisesti. Yritysten on hyvä varautua siihen, että kestävyysraporttien varmentajat noudattavat tarkkaa linjaa varmentaessaan kestävyysraporttien ja kaksoisolennaisuusanalyysin ESRS:n mukaisuutta. Kestävyysraportteihin saattaa tulla varmentajilta täydennyspyyntöjä ja yrityksiltä saatetaan tarvita lisäselvityksiä vielä silloinkin, kun kestävyysraportteja varmennetaan. Varmennusprosessiin on syytä varata riittävästi aikaa.