Yritysosto voi olla määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä

Kilpailulaissa säädetyt yrityskauppavalvonnan liikevaihtorajat laskivat vuoden vaihteessa. Vaikka osapuolten liikevaihto ei ylittäisi kilpailulaissa asetettuja liikevaihtorajoja, yrityskauppa voi johtaa Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) tutkintaan, mikäli ostaja on määräävässä markkina-asemassa.    

Euroopan unionin yleisen tuomioistuimen 16.3.2023 antaman ratkaisun mukaan kansalliset kilpailuviranomaiset voivat valvoa yrityskauppoja, joihin ei kohdistu etukäteisvalvontaa yrityskauppavalvonnan muodossa, koska osapuolten liikevaihto ei ylitä EU:n sulautuma-asetuksessa tai kansallisessa lainsäädännössä asetettuja liikevaihtorajoja, jälkikäteen määräävän markkina-aseman väärinkäytön kiellon nojalla.

Ratkaisu koski ennakkoratkaisupyyntöä asiassa, jossa ranskalainen Towercast valitti Ranskan kilpailuviranomaisen päätöksestä olla tutkimatta sen kilpailijoiden TDF:n ja Itasin välistä yrityskauppaa, joka jäi alle kansallisten liikevaihtorajojen. TDF:llä on aikaisemmin ollut monopoliasema ja se on edelleen selvästi suurin toimija maanpäällisten taajuuslähetysten markkinoilla Ranskassa.

Vaikka kyse ei olisi yrityskaupasta, jossa toisena osapuolena on määräävässä markkina-asemassa oleva yritys, kilpailulain liikevaihtorajojen alle jäävä yrityskauppa voi päätyä kilpailuviranomaisen tutkittavaksi.

Viime vuonna yleinen tuomioistuin katsoi, että Euroopan komissiolla on toimivalta tutkia yritysjärjestely, johon kansalliset kilpailuviranomaiset eivät voi puuttua sen takia, että yrityskaupan osapuolten liikevaihto ei ylitä kansallisia liikevaihtorajoja.

Taustalla oli komission huhtikuussa 2021 tekemä päätös hyväksyä Ranskan kilpailuviranomaisen pyyntö siirtää komission tutkittavaksi yhdysvaltalaisten terveysteknologiayritysten Illuminan ja Grailin välinen yrityskauppa, vaikka osapuolten liikevaihto ei ylittänyt ilmoituskynnystä Ranskassa.

Syyskuussa 2022 komissio ilmoitti kieltävänsä kyseisen yrityskaupan. Lisäksi komissio selvittää, tuleeko Illuminalle määrätä sakkoja yrityskaupan ennenaikaisesta täytäntöönpanosta, ja mahdollisuutta määrätä jo täytäntöönpantu yrityskauppa purettavaksi.

Illumina puolestaan on valittanut yleisen tuomioistuimen ratkaisusta unionin tuomioistuimeen.

Se, että kilpailulain liikevaihtorajojen alapuolelle jäävä yrityskauppa siirtyisi komission tutkittavaksi tai KKV käynnistäisi siitä määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä koskevan tutkinnan, tulee kuitenkin olemaan poikkeuksellista.

Yleinen tuomioistuin on ratkaisuillaan pyrkinyt mahdollistamaan puuttumisen kilpailulle haitallisiin yrityskauppoihin, joihin ei ole kohdistunut ennakkovalvontaa. Huomiota ovat herättäneet erityisesti niin sanotut tappohankinnat (killer acquisitions), eli yrityskaupat, joissa isompi yritys hankkii pienemmän potentiaalisen kilpailijansa ennen kuin se kasvaa merkittäväksi kilpailijaksi, minkä jälkeen kohdeyhtiön tuotteiden tai palveluiden kehittäminen lopetetaan. Usein kohdeyhtiö on hiljattain alalle tullut yritys, jonka liiketoiminta ei ole vielä tähdännyt liikevaihdon kasvattamiseen.

Viimeaikainen oikeuskäytäntö kuitenkin vähentää oikeusvarmuutta. Yrityskaupan osapuolten tulee jatkossa ottaa huomioon, voiko kilpailuviranomainen tulkita, että suunnitellussa yritysjärjestelyssä on kyse tappohankinnasta. Erityisen keskeistä on sen arvioiminen, onko yrityskaupassa vähintään yksi osapuoli, jonka liikevaihto ei heijasta sen tulevaa potentiaalia kilpailijana. Hyvää osviittaa antaa esimerkiksi se, onko kohdeyrityksestä maksettava hinta huomattavasti sen liikevaihtoa korkeampi.

Tappohankinnat ovat yleisempiä nopeasti kehittyvillä toimialoilla kuten ICT-sektorilla, lääketeollisuudessa ja terveydenhuoltoteknologian alalla.

Fondia avustaa yrityskauppailmoitusprosessin kaikissa vaiheissa. Lisätietoja aiheesta saa Fondian kilpailuoikeustiimiltä.