Uusi rakentamislaki astui voimaan – mitä muutokset tarkoittavat käytännössä?
Osana rakentamisen sääntelyn kokonaisuudistusta 1.1.2025 astui voimaan uusi rakentamislaki. Lakiuudistus tuo mukanaan merkittäviä muutoksia rakentamisen sääntelyymme. Uusi laki korvaa aiemman maankäyttö- ja rakennuslain, jonka nimi on muuttunut alueidenkäyttölaiksi. Kaavoituksen säännökset sisältävän alueidenkäyttölain lisäksi tulee myöhemmin vaiheittain voimaan vielä yhdyskuntakehittämislaki ja yhdyskuntarakentamislaki.
Rakentamislain tarkoituksena on sujuvoittaa rakentamisprosessia, vähentää hallinnollista taakkaa ja edistää kestävää kehitystä. Lakiuudistuksen keskeisenä tavoitteena on ollut ilmastonmuutoksen hillitseminen, kiertotalouden edistäminen ja rakentamisen päätösten digitaalisuuden mahdollistaminen.
Uusia vaatimuksia kaikille rakennushankkeen osapuolille
Uuden rakentamislain myötä tulee uusia vaatimuksia kaikille rakennushankkeessa mukana oleville. Lupakäytännöt ja luvan saamisen edellytykset ovat myös muuttuneet.
Yksi keskeisimmistä muutoksista on lupajärjestelmän yksinkertaistaminen. Rakennuslupa, toimenpidelupa ja toimenpideilmoitus yhdistetään yhdeksi rakentamisluvaksi, mikä pitää sisällään sijoittamis- ja toimenpideluvan. Tämä muutos vähentää byrokratiaa ja nopeuttaa lupaprosessia. Sijoittamisen edellytykset ratkaistaan näin ollen pääsääntöisesti rakentamisluvan yhteydessä. Jatkossakin on kuitenkin mahdollista pyytää sijoittamisen edellytysten arviointia erillisenä hallintopäätöksenä. Huomionarvoista on myös se, että vaikka rakentamisluvan luvanvaraisuuskynnys nousee, voi jatkossa olla tarve hakea esimerkiksi poikkeuslupaa vaikkei rakentamislupaa olisi tarvetta hakea.
Tavoitteena rakennuskannan vähähiilisyys ja digitalisaatio
Lakiuudistuksen myötä rakennukset on jatkossa rakennettava vähähiilisiksi. Uusi laki ja sen nojalla annettu asetus asettavat tiukemmat vaatimukset rakennusten hiilijalanjäljen laskennalle ja kiertotalouden edistämiselle. Tietyin edellytyksin uudelta rakennukselta vaaditaan jatkossa ilmastoselvitys, jolla rakennushankkeeseen ryhtyvän on raportoitava uuden rakennuksen hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki. Rakennusten ilmastoselvityksestä ja rakennustuoteluettelosta on niin ikään annettu oma asetuksensa.
Digitaalisuus korostuu jatkossa suunnittelussa ja päätöksenteossa, ja suunnitelmien tulee lähtökohtaisesti olla tietomallimuodossa. Suunnitelma- ja toteutumamallia koskevilla vaatimuksilla mahdollistetaan se, että jatkossa on kyky aikaansaada nk. rakennetun ympäristön ”digitaalinen kaksonen”. Tämä tarkoittaa käytännössä sähköiseen muotoon saatettua, tallennettua ja ajantasaisesti täydentyvää tiedostoa (koneluettava tiedostomuoto).
Olennaista huomioida siirtymäajat
Vaikka laki astui voimaan vuoden alussa, tulee sen mukainen sääntely sovellettavaksi monilta osin vasta 2026 alkaen. Kuluvan vuoden alusta eteenpäin vireille laitettaviin rakentamislupahakemuksiin sovelletaan pääosin uutta lakia. Tiettyjä keskeisiä vaatimuksia koskee kuitenkin vuoden siirtymäaika. Rakennuksen vähähiilisyysvaatimuksia ja hiilijalanjäljen raja-arvoja, rakentamislupahakemuksen tietomallimuotoa koskevia vaatimuksia ja rakentamisluvan käsittelyn määräaikoja koskevia vaatimuksia sovelletaan vasta 1.1.2026 eteenpäin. Siirtymäajat tulee huomioida myös eri ammattiryhmien pätevyyksien osalta. Uudistuksen seurauksena suunnittelijoiden ja työnjohtajien pätevyysluokat on uudistettu.
On tärkeää tietää, mitkä vaatimukset soveltuvat kulloinkin haettavaan rakentamislupaan. Siirtymäajoista johtuen on myös mahdollista, että koko hanke toteutetaan vanhan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti.
