Turvaamistoimet kiireellisten tilanteiden oikeussuojakeinoina

Turvaamistoimella tarkoitetaan oikeussuojakeinoa, jolla voidaan turvata ennakolta jokin oikeus ennen täysimittaista oikeudenkäyntiä tai muuta oikeusprosessia. Kiireellisissä tilanteissa oikeudenkäynti tai välimiesmenettely ei nimittäin välttämättä ole riittävä tapa saada oikeussuojaa. Koska tuomion saaminen vie väistämättä aikaa, voi aikanaan saatava tuomio olla käytännössä turha, mikäli vastapuoli on ehtinyt jo hävittää riidan kohteen tai vahingoittaa sitä.

Tunnetuin turvaamistoimen muoto on rahasaatavia koskeva takavarikko, jossa ulosottoviranomainen ottaa vastapuolen rahavaroja haltuunsa. Turvaamistoimi voi takavarikon lisäksi olla esimerkiksi oikeuden antama kieltomääräys, jolla vastapuolta kielletään uhkasakon uhalla tekemästä jotain taikka jatkamasta tai toistamasta jotakin menettelyä. Tuomioistuin voi esimerkiksi kieltää kilpailukieltoa rikkovan toiminnan, patenttia loukkaavan toiminnan tai työtaistelutoimenpiteen.

Turvaamistointa voidaan hakea tuomioistuimelta. Myös välitysinstituuteilla, kuten Keskuskauppakamarin välimieslautakunnalla, on omien sääntöjensä mukaisia turvaamistoimia, mutta tässä tekstissä käsitellään ainoastaan tuomioistuimelta haettavia turvaamistoimia.

Tuomioistuin tutkii turvaamistoimihakemuksen ripeästi, ja asian arviointi onkin huomattavasti suppeampaa kuin oikeudenkäynnissä. Päätös väliaikaisesta turvaamistoimesta on mahdollista saada hyvinkin nopeasti. Tuomioistuimen tekemän turvaamistoimipäätöksen jälkeen ulosottoviranomainen panee sen täytäntöön, millä pyritään jäädyttämään tilanne siten, että vastapuoli ei kykenisi hävittämään tai vahingoittamaan riidan kohdetta.

Turvaamistointa voidaan hakea vain asiassa, jossa saaminen tai muu oikeus voidaan laillisesti tutkia oikeudenkäynnissä tai muussa pääasian prosessissa, kuten esimerkiksi välimiesmenettelyssä. Hakijan onkin nostettava pääasiakanne kuukauden kuluttua myönteisestä turvaamistoimipäätöksestä.

Jotta turvaamistoimihakemus voi menestyä, täytyy tilanteessa täyttyä kaksi turvaamistoimen pääedellytystä: vaade-edellytys ja vaaraedellytys.

Vaade-edellytyksellä tarkoitetaan sitä, että turvaamistoimen hakija väittää todennäköisin perustein, että hänellä on suhteessa vastapuoleen saamisoikeus tai muu oikeus. Vaade-edellytyksen osalta näyttökynnyksen täyttymiseksi riittää korkeimman oikeuden ratkaisukäytännön perusteella takavarikkotilanteissa jo se, että väitettyä saamista ei voida suppeammin arvioitaessa pitää selvästi perusteettomana. Hakijan on kuitenkin etenkin vahingonkorvaussaatavien osalta yksilöitävä saatavansa niin vastuuperusteen kuin syy-yhteyden ja vahingon määränkin osalta (ks. KKO 2020:41, KKO 1995:41, KKO 1994:132 ja KKO 1994:133).

Vaaraedellytyksellä tarkoitetaan sitä, että turvaamistoimen hakija väittää hänen oikeutensa olevan välittömässä hukkaamisvaarassa. Tilanteessa tulee olla olemassa uhka siitä, että ilman turvaamistointa vastapuoli ehtii kätkeä, hävittää tai luovuttaa omaisuuttaan taikka menetellä muulla hakijan saamista vaarantavalla tavalla. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan hukkaamisvaaran voidaan katsoa takavarikkotilanteissa olevan olemassa, jollei vaara käsillä olevissa olosuhteissa ole varsin epätodennäköinen (ks. KKO 2019:32, KKO 2019:10, KKO 2018:10, KKO 2008:92 ja KKO 1994:133).

Koska näyttökynnys on turvaamistoimiasioissa huomattavasti alempi kuin täysimittaisessa oikeusprosessissa, on turvaamistoimiasioissa riskinä, että vastapuolelle aiheutuu vahinkoa tarpeettomaksi osoittautuvasta turvaamistoimesta. Tämän vuoksi turvaamistoimen hakijalla on tuottamuksesta riippumaton eli ankara vastuu siitä vahingosta, joka vastapuolelle saattaa syntyä tarpeettoman turvaamistoimen seurauksena. Hakija vastaa siten vastapuolelle aiheutuneista vahingoista riippumatta siitä, onko hakijan omassa toiminnassa ollut huolimattomuutta tai laiminlyöntejä. Jotta mahdollinen vastapuolelle syntyvä vahinko saataisiin tosiasiallisesti korvattua, tulee turvaamistoimen hakijan yleensä asettaa ennen turvaamistoimen täytäntöönpanoa ulosottomiehelle hakijavakuus, jonka suuruuden arvioi ulosottomies. Hakijavakuudet ovat käytännössä usein suuria.

Turvaamistointa ei ankaran vahingonkorvausvastuun vuoksi kannata hakea kevyin perustein. Pääasian prosessin menestymisen mahdollisuudet ja vastapuolelle mahdollisesti tarpeettomasta turvaamistoimesta aiheutuva vahinko kannattaa arvioida huolellisesti oikeudellisen asiantuntijan avulla. Joissakin liike-elämän riitatilanteissa turvaamistoimi on kuitenkin tarpeellinen tai jopa välttämätön keino huolehtia siitä, että pääasian oikeusprosessin myönteisestä lopputuloksesta pääsee hyötymään myös käytännössä.