Rakentamislakia korjataan – vaiko vain viilataan ja höylätään?

Luonnoksen mukaan lupavaiheen uusien dokumenttivaatimusten soveltamisalaa supistettaisiin. Muutosehdotuksen mukaan ilmastoselvitys olisi esitettävä rakentamislupaa haettaessa vain, jos kyseessä on sellainen uusi rakennus, jota koskee hiilijalanjäljen raja-arvo. Pykälään lisättäisiin tätä varten tyhjentävä luettelo rakennuksista, joille raja-arvovaatimus asetetaan ja joilta siis ilmastoselvitys edellytetään. Lausuntokierroksen jälkeen jatkovalmistelussa tullaan vielä tarkentamaan sitä, huomioidaanko hiilijalanjäljen laskennassa rakennuspaikka eli esim. rakennuksen perustukset. Koska rakentamisen ilmastovaikutuksista tuntuva osa liittyy betoniin rakennusmateriaalina, olisi aidon vaikuttavuuden saavuttamiseksi varsin perusteltua huomioida myös rakennuspaikka laskennassa. Materiaaliseloste sisältäisi puolestaan vain vähähiilisyyden arvioinnissa tarvittavat tiedot, joita olisivat tiedot rakennuksessa käytetyistä uusista ja hyödynnettävistä materiaaleista- ja tuotteista.  

Uutena elementtinä lakiin lisättäisiin uusi puhtaan siirtymän teollisuutta koskeva sijoittamislupa, jolla puhtaan eli vihreän siirtymän teollisuushankkeen sijoittumisen alueidenkäytöllinen tarkastelu voitaisiin tehdä sijoittamisluvalla ilman asemakaavaa tai yleiskaavaa, jossa on määrätty sen käyttämisestä rakentamisluvan myöntämisen perusteena. Analysoimme tätä vielä myöhemmin tarkemmin, joten kannattaa pysyä kuulolla.  

Purkamisluvan edellytyksiä selvennettäisiin ja kunnan omistaman, asemakaavalla suojellun rakennuksen purkamista helpotettaisiin tilanteissa, joissa rakennus on niin huonossa kunnossa, ettei sitä voida enää käyttää. Lisäksi säädettäisiin pitkän kokeilun jälkeen pysyväksi jo ennestään Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla voimassa ollut mahdollisuus myöntää rakentamislupa ennen tonttijaon laatimista ja tontin lohkomista. Rakentamislupahakemusten käsittelylle esitetään kolmen kuukauden määräaikaa.  Sujuvoittamista haetaan myös valitusoikeuksien rajaamisella. Näistä keskeinen muutos koskee purettavan rakennuksen kulttuurihistorialliseen arvoon liittyvän valitusoikeuden keskittämiseen vain museoviranomaiselle ja sen rajaaminen koskemaan vain valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittäviä rakennuksia. 

Luonnoksen mukaan jo aiemman lainvalmistelun aikana keskustelua herättänyttä päävastuullisen toteuttajan toteutusvastuuta selvennettäisiin mm. korostamalla tehtävän koordinoivaa roolia ja vastuuta olennaisten teknisten vaatimusten täyttymisestä rakennusvalvontaviranomaiselle. Luonnoksen perustelujen mukaan vastuu rakennusvalvonnan suuntaan päättyy hyväksyttyyn loppukatselmukseen. Ehdotetut muutokset selventävät näin tuntuvasti nimenomaan vastuuta rakennusvalvonnalle. Osapuolten välisiin sopimuksiin säännökset eivät edelleenkään puutu ja myös nyt esitettyjen muutosten jälkeen on hyvin tärkeää sopia päävastuullisen toteuttajan tehtävistä selkeällä tavalla osapuolten välillä.  

Fondian kiinteistö- ja rakentamisoikeuden juristit ovat mielellään avuksi rakentamisen lainsäädäntöä koskevissa kysymyksissä!