Rakennusten ilmastoselvitys edellyttää toimia
)
Rakentamisen hiilineutraalisuus ja ilmastotavoitteet eivät ole pitkään aikaan olleet vain ylätason tavoitteenasetantaa. Rakennusten elinkaariarviointia on tehty jo pitkään, mutta jatkossa sitova sääntely edellyttäisi rakennushankkeiden ilmastovaikutusten arviointia osana rakentamisen luvitusta.
Rakentamislain eduskuntakäsittely on käynnissä. Rakentamislakiesityksessä on ehdotettu rakennuksen vähähiilisyyttä uudeksi rakentamisen olennaiseksi tekniseksi vaatimukseksi. Osana tätä merkittävää lainsäädäntöuudistusta on tarkoitus antaa erillinen asetus rakennusten ilmastoselvityksestä. Asetusluonnos on nyt 11.11.2022 asti lausuntokierroksella Ympäristöministeriössä.
Mikä on rakennuksen ilmastoselvitys?
Ilmastoselvitys olisi jatkossa yksi keskeinen työkalu rakennetun ympäristön hiilineutraalisuuden edistämisessä. Asetuksessa säädetään ilmastoselvityksen laatimisvelvoitteen lisäksi rakennuksen elinkaaren vähähiilisyydestä, ilmastoselvityksen laatimistavasta sekä Suomen olojen arviointimenetelmistä, jotka olisivat pakollisia rakennuksen ilmastoselvityksessä hiilijalanjäljen sekä hiilikädenjäljen laskennassa ja raportoinnissa.
Ilmastoselvityksen soveltamisala olisi pääsääntöisesti sama kuin energiatodistuksessa. Jos rakennukselle tarvitaan rakentamisluvan hakemisen yhteydessä energiaselvitys, jatkossa sille tarvittaisiin myös ilmastoselvitys. Lisäksi hiilijalanjäljelle on ehdotettu raja-arvoja tietyille rakennustyypeille.
Mitä sääntely tarkoittaa?
Ympäristöministeriön valmistelemassa asetuksessa, joka on osa rakentamisen sääntelyuudistusta, säädetään vaatimuksista, joita rakennuksista pitää pystyä ilmastovaikutusten osalta raportoimaan.
Voimassa oleva lainsäädäntö ei tällä hetkellä sisällä rakennuksen ilmastoselvitystä tai rakennuksen vähähiilisyyden arviointia koskevaa sitovaa sääntelyä. Asetuksessa ehdotettu rakennusten vähähiilisyyden arviointi perustuisi eurooppalaisiin EN-standardeihin.
Toimialalla ja markkinoilla ilmastovaikutuksia on tarkasteltu jo vuosia. Ehdotettu sääntely toisi sitovan viitekehyksen sille, miten selvitykset tulee laatia ja mihin elinkaaren vähähiilisyys tulisi sitoa.
Ilmastoselvityksen laadinnassa pakollisen rakennuksen vähähiilisyyden arvioinnissa tarvittavia vähimmäistietoja olisivat tuotekohtaiset tiedot, energiaselvitys, rakennus- ja purkujätteen käsittely, työmaatoimintoja koskeva tieto ja kuljetuksia koskeva tieto. Arvioinnin kohteena olisi kuitenkin aina rakennus ja rakennuspaikka kokonaisuudessaan.
Ilmastoselvitystä koskevalla asetuksella on myös linkki EU-taksonomiaan, koska myös taksonomian rakennuksia koskevissa kriteereissä edellytetään rakennusten elinkaaren hiilijalanjäljen arviointia.
Miten ja kuka?
Ilmastoselvityksen on sisällettävä vähähiilisyyden arvioinnin tulokset. Rakennuksen vähähiilisyyden arviointia ja samoin ilmastoselvityksen laatimista ehdotetaan pääsuunnittelijan, rakennesuunnittelijan ja erityissuunnittelijan tehtäviksi uutta rakennusta tai laajamittaista korjausta suunniteltaessa. Ilmastoselvitys pitäisi sisällään arviointimenetelmään kuuluvan hiilijalanjäljen ja hiilikädenjäljen arvioinnin, käyttäen ehdotetussa asetuksessa säädettävää arviointimenetelmää.
Arvioinnissa olisi käytettävä Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämässä kansallisessa päästötietokannassa (www.CO2data.fi) määritettyjä hiilijalan- ja hiilikädenjäljen tietoja tai muuta yleisesti hyväksyttyä yhtenäistä menetelmää käyttäen määritettyjä ympäristöominaisuustietoja.
Vähähiilisyyden arvioinnin tulokset tulisi esittää ilmastoselvityksessä rakennuksen jokaiselle arvioitavalle elinkaaren vaiheelle, eroteltuna erikseen rakennukselle, että rakennuspaikalle.
Mitä seuraavaksi?
Asetus on lausunnoilla 11.11.2022 asti. Asetus on tarkoitus antaa sen jälkeen, kun uusi rakentamislaki on tullut voimaan.
Ilmastoselvityksen laatimisvelvollisuus aiheuttaa alkuvaiheessa paljon työtä sekä suunnittelun ja rakentamisen hankeohjauksen puolella. Soveltamiseen on tärkeää valmistautua nyt.
Kestävyys ja vastuullisuus tulevat kasvattamaan tulevaisuudessa entisestään merkitystä niin rakentamisessa kuin kiinteistön omistamisen ja kehittämisen saralla. Uudistuva rakentamisen sääntely tuo rakentamiseen uusia vaatimuksia ja EU-taksonomia asettaa rakennuksille konkreettisia kriteereitä, jotka heijastuvat yksityiskohtaisesti rakentamisen sopimusketjuihin.
Tule mukaan Kestävä rakentaminen -aamiaisseminaariimme 17.11.2022 kuulemaan lisää, mitä rakentamisessa ja rakennuttamisessa tulee juuri nyt tietää - ja mitä on tärkeää olla jo tekemässä.
)
