Puolustusteollisuus ja uudet näkökulmat kestävyyteen

Sijoittajille on ollut historiallisesti haastavaa pitää puolustusteollisuuden toimijoita kestävinä toimijoina ESG-näkökulmasta (ympäristövaikutus, sosiaalinen vastuu ja hyvä hallintotapa) tarkasteltuna. Ennen Ukrainan sotaa institutionaalisten sijoittajien kiinnostus alaa kohtaan väheni ESG-huolenaiheiden vuoksi. Tähän ajattelutapaan vaikutti voimakkaasti yleinen mielipide, huolimatta alan kannattavuudesta.

Vaikka puolustusteollisuus on yhä enemmän sitoutunut ESG-tavoitteisiin ja viitekehyksiin, on tärkeää huomioida perustavanlaatuinen jännite: monet puolustusteollisuuden tuottamat tuotteet ovat edelleen ristiriidassa kestävän kehityksen perusperiaatteiden kanssa. Kansainväliset viitekehykset, kuten YK:n kestävän kehityksen tavoitteet, edistävät nimenomaisesti rauhanomaisia ja osallistavia yhteiskuntia. Erityisesti tavoite 16 vaatii rauhan, oikeudenmukaisuuden ja vahvojen instituutioiden edistämistä. Puolustusteollisuuden toiminnan ja tuotteiden luonne voi olla suoraan ristiriidassa näiden tavoitteiden kanssa, herättäen haastavia kysymyksiä siitä, miten tai jopa voivatko tällaiset yritykset täysin edes noudattaa globaaleja kestävän kehityksen tavoitteita.

Suuri este on ollut alan luonne itsessään. Puolustusalan yritykset jäävät usein ESG-sijoitussalkkujen ulkopuolelle, koska niillä on niin sanottuja ”vaikeasti lievennettäviä kriteerejä”. Nämä ovat tekijöitä, joihin puolustusalan yritykset eivät voi vaikuttaa ydinliiketoimintansa luonteen vuoksi. Niihin kuuluvat osallistuminen kiistanalaisten aseiden, ydinaseiden ja niihin liittyvien teknologioiden kehittämiseen.

Geopoliittinen tilanne on muuttunut dramaattisesti helmikuusta 2022 lähtien, jolloin Venäjä aloitti hyökkäyksensä Ukrainaan. Siitä lähtien yleinen mielipide on muuttunut merkittävästi, ja kansalaisten tietoisuus kansallisen turvallisuuden tärkeydestä ja puolustuskyvyn merkityksestä demokratian arvojen ja ihmisoikeuksien suojelemisessa on kasvanut. Tämä on merkinnyt myös käännekohtaa siinä, miten sijoittajat ja kansalaiset suhtautuvat puolustusteollisuuteen ESG-näkökulmasta.

Uusien puolustusteknologioiden arviointi ei ole enää yhtä suoraviivaista kuin ennen. Puolustus- ja teknologiateollisuuden lähentyminen on synnyttämässä uuden hybridialan: DefenceTech. Muuttuva toimintaympäristö, jossa tekoäly, kyberturvallisuus, kvanttilaskenta ja autonomiset järjestelmät määrittelevät uudelleen aseiden luonteen, asettaa vastuullisille sijoittajille monimutkaisia haasteita.

Alun perin siviilikäyttöön suunniteltua teknologiaa käytetään yhä useammin sotilassovelluksiin. Tämä kaksikäyttöisyys monimutkaistaa ESG-arviointeja, koska sama innovaatio voi palvella sekä rauhanomaisia että puolustukseen liittyviä tarkoituksia. Tämän seurauksena puolustusalan yritykset alkavat muistuttaa teknologiayrityksiä, kun taas teknologiayritykset ovat tulossa olennaiseksi osaksi kansallista turvallisuusinfrastruktuuria ja päätöksentekoa.

Tämä muutos asettaa kriittisiä kysymyksiä ESG-periaatteisiin nojaaville sijoittajille. Perinteiset kestävän kehityksen viitekehykset eivät useinkaan pysty ottamaan huomioon puolustukseen liittyvien innovaatioiden vivahteita. Miten esimerkiksi tulisi arvioida kyberturvallisuusyrityksen, joka toimittaa tuotteitaan sekä kaupallisille asiakkaille että sotilasinstituutioille, ESG-profiilia? Tai kvanttitietokoneyritystä, jonka algoritmeja käytetään strategisissa puolustussimulaatioissa?

Jotta puolustusalan yritykset voidaan sisällyttää vastuullisesti kestävän kehityksen mukaisiin sijoitussalkkuihin, sijoittajien on suoritettava perusteellinen due diligence -tarkastus. Tähän kuuluu kansainvälisten oikeudellisten normien noudattamisen arviointi, tuotteiden luonteen ja käytön ymmärtäminen sekä asiakaskunnan perinpohjainen tutkiminen. Tavoitteena ei ole sulkea puolustusalaa kategorisesti pois, vaan erottaa toisistaan yritykset, jotka noudattavat eettisiä normeja, ja ne, jotka eivät niitä noudata.

Tämä muutos on herättänyt sijoittajien kiinnostuksen uudelleen, ja rahoituslaitokset ovat harkitsemassa lähestymistapaansa uudelleen. Pankit ja institutionaaliset sijoittajat laajentavat sijoitusmahdollisuuksia puolustussektorilla ja poistavat aiemmin poissuljettuja yrityksiä poissulkemisluetteloistaan. Sijoittajat pitävät kuitenkin yleisesti kiinni kansainvälisissä sopimuksissa kiellettyjen kiistanalaisten aseiden rajoituksista (rypälepommit, jalkaväkimiinat, biologiset ja kemialliset aseet sekä ydinsulkusopimuksen vastaiset ydinaseet).

Institutionaalisille sijoittajille ESG-kriteerien luokittelu tarjoaa kehyksen puolustusalan yritysten arvioimiseksi:

• Vaikeasti lievennettävät kriteerit (esim. kiistanalaiset aseet ja liiketoiminta ei-demokraattisten maiden kanssa)

• Keskivaikeasti lievennettävät kriteerit (esim. hiilidioksidipäästöt ja muut ympäristövaikutukset) ja

• Helposti lievennettävissä olevat kriteerit (kuten hiilidioksidipäästöjen julkistaminen ja yleiset ESG-kysymykset koko arvoketjussa)

Kriteerit tarjoavat myös puolustusalan yrityksille mahdollisia keinoja parantaa ESG-asemaansa.

Institutionaaliset sijoittajat ovat käyttäneet erilaisia lähestymistapoja puolustusalan yritysten poissulkemiseen sijoitussalkuistaan:

• Tuloperusteinen poissulkeminen: Yritykset suljetaan pois, jos niiden puolustustuotteista saamat tulot ylittävät tietyn rajan. Tämä menetelmä on suoraviivainen, mutta luotettavien tietojen saaminen voi olla haastavaa. Tulopohjainen poissulkeminen soveltuu erityisesti yrityksiin, jotka valmistavat kaksikäyttötuotteita – tuotteita, joita käytetään sekä siviili- että sotilastarkoituksiin –, koska se antaa sijoittajille mahdollisuuden asettaa selkeät rajat puolustukseen liittyvän liiketoiminnan osuuden perusteella.

• Tuotteisiin perustuva poissulkeminen: Painopiste on yrityksen valmistamissa tuotteissa, ja esimerkiksi kiistanalaisia aseita valmistavat yritykset suljetaan pois. Suurin haaste on määritelmissä – esimerkiksi siinä, pidetäänkö ydinaseita kiistanalaisina. EU on muuttanut lähestymistapaansa eikä enää pidä ydinaseita kiistanalaisina. Lisäkompleksisuutta aiheuttaa se, miten suhtautua jalkaväkimiinoihin, erityisesti kun Suomi, Puola, Viro ja Liettua saattavat vetäytyä nämä aseet kieltävästä Ottawan sopimuksesta. Kansallisten toimintalinjojen muutokset voivat vaikuttaa suoraan siihen, miten sijoittajat ja instituutiot määrittelevät ja soveltavat tuotepohjaisia poissulkemisia.

• Käytösperustainen poissulkeminen: Tässä lähestymistavassa tarkastellaan yrityksen toimintatapoja, kuten sitä, noudattaako se kansainvälisiä sopimuksia tai myykö se aseita ihmisoikeusrikkomuksiin syyllistyneille maille. Tässä tapauksessa asiakkaan luonne on tärkeämpi kuin se, onko ase perinteinen vai kiistanalainen. Jälleen kerran, luotettavien tietojen saatavuus voi olla haaste.

Sen sijaan, että sijoittajat luottaisivat yksinomaan edellä lueteltuihin lähestymistapoihin, heidän tulisi hyödyntää myös muita vastuullisia sijoitusmenetelmiä, kuten ”positiivista seulontaa” (best in class), jossa alan vastuullisimmat toimijat tunnistetaan ja valitaan sijoituskohteiksi. Lisäksi sijoittajia tulisi kannustaa harjoittamaan aktiivista omistajuutta, jossa ne pyrkivät vaikuttamaan salkkuyritystensä vastuulliseen toimintaan osallistumisen, äänestämisen ja muiden oikeuksiensa ja hallinnointitoimien kautta.

Myös puolustusalan yritykset pyrkivät nyt parantamaan ESG-asemaansa toteuttamalla erilaisia ESG-toimenpiteitä. Sekä toimialakohtaiset että yleiset ESG-teemat tulisi ottaa huolellisesti huomioon.

Muuttuva toimintaympäristö kannustaa yrityksiä tarkistamaan liiketoimintakäytäntöjään seuraavasti:

• Sopeuttamalla tuotevalikoimaa perusteellisen ESG-arvioinnin jälkeen

• Keskittymällä puolustusteknologioihin ja ei-tappaviin vaihtoehtoihin

• Kehittämällä entistä kehittyneempiä ja tarkempia tuotteita siviiliuhrien määrän vähentämiseksi

• Luopumalla tuotteista, joissa käytetään konfliktialueiden materiaaleja tai raaka-aineita

• Arvioimalla ESG-vaikutuksia koko arvoketjussa

• Tekemällä KYC-tarkastus, jossa keskeistä on loppuasiakkaiden sekä tuotteiden käytön tunteminen ja hallinta

Edellä mainittujen lisäksi yritysten tulisi integroida yleiset ESG-näkökohdat strategiaansa ja päivittäiseen liiketoimintaansa:

• Luomalla arviointimalleja liiketoimintapäätösten eettisten sekä ESG-riskien arviointiin

• Laatimalla yrityksen sekä toimittajien toimintaohjeet välttääkseen epäeettiset käytänteet ja ESG-rikkomukset

• Toteuttamalla uusiutuvan energian käyttöä arvo- ja toimitusketjuissa

• Lisäämällä läpinäkyvyyttä päätöksenteossa sekä julkisessa viestinnässä

• Parantamalla viestintää ESG-standardien positiivisista vaikutuksista

Kun kansallinen turvallisuus on yhä tiiviimmin sidoksissa teknologiseen innovaatioon, ESG-viitekehyksiä tulee kehittää entisestään eteenpäin. Vastuullinen sijoittaminen puolustusalalle ei tarkoita konfliktien kannattamista, vaan läpinäkyvyyden, hallinnon ja eettisen kestävyyden tukemista alalla, joka on elintärkeä demokratian arvojen, rauhan ja vakauden suojelemiseksi. Puolustusalan yritysten tulevaisuus edellyttää kattavien ESG-strategioiden toteuttamista, joissa vastataan alan erityishaasteisiin ja täytetään samalla laajemmat kestävyysodotukset. Sijoittajille haasteena on turvallisuusnäkökohtien ja vastuullisen sijoittamisen periaatteiden tasapainottaminen.

Kun yleinen mielipide muuttuu ja ESG-kehykset mukautuvat siihen, puolustusalan yrityksillä on mahdollisuus profiloitua paitsi turvallisuuden tarjoajina myös kestävän kehityksen edistäjinä monimutkaisessa maailmassa.

Muutosvaiheessa oleva puolustusteollisuus vaatii vankkaa juridista osaamista. Fondian puolustusteollisuuden parissa työskentelevät asiantuntijat ovat mielellään tukenasi.