Itsensä johtaminen on taitolaji

Toimin Fondialla esihenkilönä joukolle oman alansa huippuasiantuntijoita. Tapanamme on käydä muun aktiivisen vuorovaikutuksen ohella muutaman kerran kuukaudessa kahdenvälisiä keskusteluja työtilanteesta ja muista ajankohtaisista asioista. Eräänä päivänä oli jälleen tällaisen vapaamuotoisen keskustelun aika. Avatessani totutusti Teams-yhteyden huomasinkin olevani yllättäen mukana aurinkoisella metsälenkillä – palaverikumppanini oli lähtenyt keskustelun yhteydessä nauttimaan hetkeksi raikkaasta ulkoilmasta. Mielessäni ajattelin, että mahtavaa, nyt ollaan itsensä johtamisen ytimessä.      

Erityisesti asiantuntijatyössä korostuu itsensä johtamisen taito, jotta yksilö pystyy menestymään ja saavuttamaan yhteiset ja yksilötason tavoitteet. Lyhykäisyydessään itsensä johtaminen tarkoittaa sitä, että samalla kun asiantuntijalta vaaditaan korkealaatuista ammattitaitoa, ongelmanratkaisukykyä ja luovuuttakin, on myös oltava kykyä hallita suunnitelmallisesti omaa työskentelyä ja ohjata omaa kehitystään. Aika paljon vaadittu. Itsensä johtaminen edellyttääkin jatkuvaa ja johdonmukaista tasapainoilua vapauden ja vastuun välillä.

Tämän päivän asiantuntijatyön ollessa pitkälti aikaan ja paikkaan sitomatonta, tarkoittaa vapaus työssä mahdollisuutta tehdä monessa suhteessa omia valintoja ja ottaa vastuuta omasta työstään. Vapauteen voi kuulua esimerkiksi sen päättäminen, miten lähestyä työtehtäviä ja miten organisoida työpäivänsä. Vapaus tarjoaa asiantuntijalle mahdollisuuden hyödyntää omaa ammattitaitoaan parhaalla mahdollisella tavalla. Samalla vapauden rinnalla kulkee käsikädessä kuitenkin vastuu. Asiantuntijalla on vastuu siitä, että työt tehdään laadukkaasti ja pysytään sovitussa aikataulussa. Vastuu on myös siitä, että toimitaan kulloinkin organisaation ja asiakkaiden parhaaksi. Toisaalta vapauden myötä asiantuntija kantaa myös vastuun omasta ammatillisesta kehityksestään. Juristin osalta tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että on pysyttävä alati muuttuvassa säädösympäristössä ajan tasalla ja huolehdittava oman osaamisen kehittymisestä. Vapaus ja vastuu itsensä johtamisessa ei myöskään rajoitu vain työelämään. Itsensä johtaminen on kokonaisuus. Jotta voi menestyä työssä, on pystyttävä johtamaan itseään myös vapaa-ajallaan siten, että kokonaispaketti tukee hyvinvointia. Erityisesti tässä korostuu hyvä stressinhallinta: on oltava kykyä hallita tasapaino.

Itsensä johtamisessa kulmakivenä on omien arvojen tunnistaminen. Kun on mahdollisuus järjestellä tekeminen omien arvojen mukaisesti, on helpompi löytää mahdollisuuksia johtaa itseään saavuttamaan yhdessä asetettuja tavoitteita. Myös omien vahvuuksien ymmärtäminen on avainasemassa, jotta arki sujuu ilman kohtuutonta taakkaa ja kehitys on oikeansuuntaista. Kaiken kaikkiaan onkin olennaista, että jokaiseen työviikkoon kuuluu riittävä määrä onnistumisen tunnetta. Tähän kaikkeen auttaa, mikäli pelikenttä on selkeä.

Itsensä johtaminen on selkeästi vaativa taitolaji. Edellä nostettujen teemojen lisäksi olennaisia itsensä johtamisen elementtejä ovat hyvä ajanhallinta, itseohjautuvuus sekä laadukkaat vuorovaikutustaidot. Hektisessä työelämässä on pyrittävä tehokkaasti priorisoimaan ja aikatauluttamaan työtehtävät ilman valvontaa ja toisaalta on kyettävä selkään kommunikaatioon eri ulkoisten ja sisäisten sidosryhmien kanssa. Kokonaisuus saattaa helposti kuulostaa monimutkaiselta ja edellytykset hyvään itsensä johtamiseen tuntua monenkirjavilta. Tässä sitä onkin kehityspolkua ihan jokaiselle. Helpotuksen tunnetta onneksi tuo tieto, että jokainen meistä pystyy kehittymään itsensä johtamisessa ja että kehitys on jatkuvaa.

Eri organisaatiossa on erilaisia keinoja tukea ja kannustaa itsensä johtamisessa. Meillä Fondialla jokaiselta odotetaan oman työn johtamisen taitoja. Sen lisäksi, että pyrimme esihenkilöiden jatkuvalla tuella varmistamaan kunkin työelämätaitoja, meillä vapauden ja vastuun mahdollisimman hyvää harmoniaa tukee vahva yrittäjähenkisyys. Fondialla kuka vain voi olla yksi yrityksen omistajista, mikä entisestään tukee kunkin tahtotilaa pystyä johtamaan itseään kohti parasta mahdollista lopputulosta. Yrittäjähenkisyys ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita työtä vuorotta vaan pikemminkin se kannustaa ihmisiä tekemään arjessaan järkeviä valintoja. Oman työn johtamisella voikin saavuttaa tuloksia parhaiten siten, että työ ja vapaa-aika ovat sopusoinnussa.

Palataanpa vielä hetkeksi lenkkipolulle. Puolen tunnin keskustelu avoimista työasioista aurinkoisella metsäpolulla ei ehkä lopulta ollutkaan pelkästään lyhyt jutustelu esihenkilön kanssa. Samalla saattoi loksahtaa monta muutakin ajatusta huomaamatta kohdilleen ja jos ei, tulipa ainakin raittiista ulkoilmasta lisää energiaa kohdata loppupäivän juridiset koukerot. Oli miten vain, itsensä johtamisen tasapainottelussa itselle sopivia ja yhteisiä tavoitteita hyödyttäviä keinoja kannattaa kokeilla. Kun yksilö onnistuu itsensä johtamisessa, myös organisaatiolla on paremmat mahdollisuudet menestyä.