EU:n viherpesusääntely ja tavaroiden korjausoikeutta koskeva lainsäädäntö muuttavat tapaa, jolla vastuullisuudesta ja kestävyydestä viestitään

EU:n helmikuussa 2024 lopullisesti hyväksymä vihreän siirtymän kuluttajansuojadirektiivi (Direktiivi (EU) 2024/825, usein kutsuttu myös viherpesu- tai greenwashing- direktivi) tuo mukanaan merkittäviä muutoksia erityisesti ympäristöä ja kestävyyttä koskevaan markkinointiin ja vastuullisuusviestintään.  

Samaan kokonaisuuteen kuuluu myös korjausoikeutta koskeva direktiivi ’Right to Repair tai R2R’, (Direktiivi (EU) 2024/1799), jossa vahvistetaan tavaroiden korjaamiseen liittyviä säännöksiä. Nämä molemmat tuodaan osaksi Suomen lainsäädäntöä pääasiassa kuluttajansuojalakia muuttamalla. Oikeusministeriö on lokakuussa julkaissut työryhmän mietinnön kuluttajasuojalain uudistamisesta vihreän siirtymän edistämiseksi (OM julkaisuja 2025:48).  Osana muutosta myös asetusta kuluttajien kannalta sopimattomasta menettelystä markkinoinnissa ja asiakassuhteissa (VNA 601/2008) korvattaisiin uudella asetuksella.  

Vihreän siirtymän kuluttajansuojadirektiivi on pantava täytäntöön 27.3.2026 mennessä, ja sen täytäntöön panemiseksi annettavia säännöksiä on sovellettava 27.9.2026 lukien. Tavaroiden korjaamisdirektiiviin perustuvien muutosten on tarkoitus tulla voimaan 31.7.2026. OM:n muistio tarjoaa näkymän siitä, millaisia lainsäädäntömuutoksia Suomen osalta olisi tulossa ja miten direktiivin vaatimukset tullaan sisällyttämään erityisesti kuluttajansuojalakiin. Hallituksen esityksen luonnos lähtee vielä lausuntokierrokselle, ja lausuntojen määräaika on 2.12.2025. Lainvalmistelu jatkuu, ja alustavasti asiaa koskeva hallituksen esitys olisi tulossa alkuvuodesta 2026. 

Viherpesusääntely on osa kuluttajansuojalainsäädäntöä, jonka noudattamista valvoo Suomessa jatkossakin Kuluttaja-asiamies ja Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV). 

Viherpesu- ja korjausoikeutta koskevan sääntelyn tavoitteena on edistää sisämarkkinoiden toimintaa ja vihreää siirtymää, tukea kiertotaloutta sekä varmistaa, että kuluttajat voivat tehdä tietoon perustuvia valintoja ja ostopäätöksiä ympäristön kannalta paremmista tuotteista. Kuluttajat saavat jatkossa tarkempaa ja luotettavampaa tietoa tuotteiden ympäristövaikutuksista ja kestävyydestä. Yritysten on annettava selkeät tiedot ennen sopimuksen tekoa, eikä harhaanjohtavia ympäristöväitteitä saa käyttää markkinoinnissa. 

Korjausoikeuden osalta tiettyjen tavaroiden valmistajille tulee velvollisuus tarjota korjauspalveluita kuluttajille. Lainsäädäntöön lisättäisiin myös säännöksiä varaosien ja työkalujen saatavuudesta. Korjaamisen estävät sopimusehdot kielletään. 

Uusia viherpesu- ja korjaussääntöjä sovelletaan olemassa olevan sääntelyn lisäksi. Kestävyysteemassa on tärkeä tuntea kokonaisuus sekä iso kuva, sekä arvioida sääntelyyn liittyvät riskit ja mahdollisuudet ajoissa. Sääntelyn tilannekuva muuttuu myös jatkuvasti, koska EU:n sääntelyä muutetaan aikaisempaa nopeampaan tahtiin. Seuranta, ennakointi ja näkymän varmistaminen korostuvat nykyisessä muuttuvassa ympäristössä. 

EU:n lainsäätäjän pöydällä on edelleen vihreitä väittämiä koskeva direktiivi (Green Claims -direktiivi), joka tulee asettamaan yksityiskohtaisia ja etukäteiseen todentamiseen perustuvia vaatimuksia ympäristöväittämien tueksi.  

A. Yleiset ympäristöväittämät kielletään  

Lainsäädäntö kieltää jatkossa yleisten ympäristöväittämien esittämisen ilman, että elinkeinonharjoittaja pystyy osoittamaan väittämän kannalta merkityksellistä, tunnustettua erinomaista ympäristösuojelullista tasoa. 

• Esimerkkejä kiellettävistä yleisistä ympäristöväittämistä: "ympäristöystävällinen", "ekologinen", "vihreä", "kestävä", "ilmastoystävällinen", "biohajoava". 

• Yleinen ympäristöväittämä voidaan esittää vain, jos se perustuu selkeään ja tunnustettuun viitekehykseen (esim. EU:n energiamerkintäasetuksen mukainen erinomainen energiatehokkuus). 

• Vain yhteiskunnallisiin ominaisuuksiin (ei ympäristöön) perustuvien yleisväittämien, kuten "vastuullinen" tai "tiedostava", esittäminen pelkän erinomaisen ympäristönsuojelullisen tason perusteella ei ole sallittua, sillä ne viittaavat usein laajempiin ominaisuuksiin. 

B. Kestävyysmerkintöjen ja logojen käyttö muuttuu 

Kestävyyteen ja vastuullisuuteen liittyvien logojen ja merkintöjen käyttö tiukentuu olennaisesti: 

• Kiellettyä on esittää sellaista kestävyysmerkintää, joka ei perustu sertifiointijärjestelmään tai jota viranomaiset eivät ole vahvistaneet. Tämä muutos on merkittävä, koska se muuttaa tapaa, joilla kestävyydestä viestitään kuluttajille. 

• Kestävyysmerkinnän määritelmä itsessään tulisi asetustasolle, ja sillä tarkoitettaisiin vapaaehtoista kulutushyödykkeen, menetelmän, elinkeinonharjoittajan tai elinkeinotoiminnan ympäristöominaisuuksia tai yhteiskunnallisia ominaisuuksia koskevaa merkintää, jonka tarkoituksena on edistää kulutushyödykkeen myyntiä erottamalla kulutushyödyke, menetelmä, elinkeinonharjoittaja tai elinkeinotoiminta muista kulutushyödykkeistä, menetelmistä, elinkeinonharjoittajista tai muusta elinkeinotoiminnasta; 

• Sertifiointijärjestelmän on oltava kolmannen osapuolen varmentama, ja sen ehtojen tulee olla läpinäkyviä, oikeudenmukaisia ja syrjimättömiä. Valvonta kuuluu sertifiointijärjestelmän omistajaan nähden ulkopuoliselle, riippumattomalle taholle. 

• Yritysten omien vastuullisuusmerkkien käyttö käytännössä loppuu vuoteen 2026 mennessä, ellei niitä muuteta sertifioiduiksi ja luoda niille erillistä riippumatonta sertifiointijärjestelmää. Suomessa tunnustetun erinomaisen tason täyttävät esimerkiksi EU-ympäristömerkki ja Joutsenmerkki. 

C. Muut keskeiset kiellot ja vaatimukset 

1. Kasvihuonekaasupäästöjen kompensointiin perustuvat väitteet on kielletty: Kiellettyä on esittää väite, jonka mukaan kulutushyödykkeellä on neutraali, vähäisempi tai myönteinen vaikutus ympäristöön, jos väite perustuu yksinomaan tai pääasiassa kasvihuonekaasupäästöjen kompensointiin tuotteen arvoketjun ulkopuolella. Esimerkiksi väittämät "ilmastoneutraali" tai "hiilipositiivinen" ovat sallittuja vain, jos ne perustuvat tuotteen tosiasiallisiin elinkaarivaikutuksiin. 

2. Tulevaisuuden ympäristösuorituskyky on sidottava julkiseen sitoumukseen: Väittämät tulevasta ympäristönsuojelullisesta tasosta vaativat selkeät, puolueettomat ja julkisesti saatavilla olevat sitoumukset, yksityiskohtaisen ja toteutuskelpoisen täytäntöönpanosuunnitelman sekä riippumattoman ulkopuolisen asiantuntijan säännöllisen todentamisen suunnitelman edistymisestä. 

3. Viestiä saa vain vaatimuksia paremmasta suorituskyvystä: Kiellettyä on esittää elinkeinonharjoittajan tarjouksen ominaisuutena sellaista, joka on laissa asetettu kaikille kyseisen tuoteluokan kulutushyödykkeille unionin markkinoilla (esim. mainostaa kemiallista ainetta sisältämätöntä tuotetta, kun aine on jo lailla kielletty). 

4. Väitteiden tulee olla kohdennettuja ja täsmällisiä: Ympäristöväittämän esittäminen koko tuotteesta tai yrityksestä on kiellettyä, jos väittämä koskee vain tuotteen tai yrityksen toiminnan tiettyä osaa. 

D. Uudet korjausoikeutta ja kestävyyttä koskevat vaatimukset 

Direktiivi sisältää myös tärkeitä vaatimuksia, jotka liittyvät tuotteiden kestävyyteen ja korjauskelpoisuuteen: 

• Rajoitetun kestävyyden markkinointi: Kiellettyä on markkinoida tavaraa, jonka kestävyyttä on rajoitettu (esim. lyhyempi käyttöikä), jos tieto tästä rajoituksesta on elinkeinonharjoittajan saatavilla. 

• Perättömät väitteet kestävyydestä: Kiellettyä on esittää perätön väite, jonka mukaan tavara kestää tietyn käyttöajan tai -asteen. 

• Korjauskelpoisuuden harhaanjohtaminen: Tavaran esittäminen korjauskelpoisena, vaikka se ei ole korjattavissa, on kiellettyä. 

• Ohjelmistopäivitykset: Tiedon antamatta jättäminen siitä, että ohjelmistopäivitys vaikuttaa kielteisesti digitaalisia elementtejä sisältävän tavaran toimintaan, on kiellettyä. 

Vihreän siirtymän kuluttajansuojadirektiivin säännösten soveltaminen alkaa 27.9.2026. 

Kriittiset toimenpiteet yrityksille:

• Todenna väittämät: Hanki näytöt kaikille markkinoinnin ympäristö- ja kestävyysväittämille ja valmistaudu toimittamaan ne viranomaisille ymmärrettävällä tavalla. 

• Läpikäynti: Käy läpi kaikki markkinointi- ja viestintämateriaalit ja poista niistä yleiset, yksilöimättömät ja moniselitteiset ilmaisut (esim. "ekologinen", "kestävä"). 

• Sertifiointistrategia: Selvitä, kannattaako omille kestävyysmerkinnöille hakea riippumatonta kolmannen osapuolen sertifiointia vai siirtyä suoraan olemassa oleviin, tunnustettuihin sertifiointijärjestelmiin. 

• Varastonhallinta: Huomioi, että sääntelyn soveltamisen alkaessa kaikki tuotteet, jotka on pakattu tai merkitty vanhojen käytäntöjen mukaisesti (sisältäen kiellettyjä väittämiä), voivat menettää myyntikelpoisuutensa. Tällä hetkellä direktiivissä ei ole siirtymäaikoja, joten sääntelyn tullessa kansallisesti voimaan, kaikki ennen sääntelyn voimaantuloa valmistetut, varastoidut tai markkinoille asetetut tuotteet ovat täysimääräisesti sen piirissä. Tähän voi tulla lainvalmistelun viime vaiheissa vielä muutoksia, myös lausuntokierroksen jälkeen.