EU Komission ensimmäinen yksinkertaistamispaketti eli Omnibus-ehdotus julkaistu – tavoitteena yksinkertaistaa merkittävästi EU:n kestävyysraportointivaatimuksia

Omnibus-ehdotus sisältää useita muutoksia CSRD:hen, muun muassa seuraavat:

• Raportoivien yritysten soveltamisala pienenee: Raportointivaatimuksia sovellettaisiin vain suuriin yrityksiin, joilla on yli 1000 työntekijää (eli yrityksiin, joilla on yli 1000 työntekijää ja joiden liikevaihto on yli 50 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma on yli 25 miljoonaa euroa). Uusi soveltamisala vastaa ehdotuksen mukaan paremmin arvopaperikauppadirektiivin keskeisiä soveltamisalaraja-arvoja.    

• Arvoketjun raportointi kevenee ja vapaaehtoisista raportointistandardeista tulee tärkeä työkalu: Komissio hyväksyy delegoidulla säädöksellä vapaaehtoisen raportointistandardin, joka soveltuu niihin yrityksiin, jotka eivät enää kuulu CSRD:n soveltamisalaan (eli enintään 1 000 työntekijän yritykset). Standardin tarkoituksena on toimia suojakilpenä rajoittamalla tietoja, joita CSRD:n soveltamisalaan kuuluvat yritykset tai pankit voivat pyytää arvoketjuunsa kuuluvilta yrityksiltä, joihin CSRD:tä ei sovelleta.

• Eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien ("ESRS") tarkistaminen: Tarkoituksena on vähentää huomattavasti tietopisteiden määrää, selventää epäselviksi katsottuja säännöksiä ja parantaa johdonmukaisuutta muiden säädösten kanssa.  Standardien muutosehdotuksia ei ole vielä julkaistu.

• Poistetaan alakohtaisia standardeja koskeva vaatimus: Ehdotuksella poistetaan komission valtuudet hyväksyä alakohtaisia standardeja. Tämä tarkoittaisi, että erityisesti tietyille toimialoille suunnattuja standardeja ei tulla ottamaan käyttöön, vaan standardit olisivat jatkossa kaikille toimialoille samat.

• Varmennusvaatimus kestävyysraportoinnissa säilyy, kohtuullisen varmuuden vaatimuksen poistaminen varmennuksesta: Ehdotuksessa poistettaisiin siirtymä raporttien ja raportoidun tiedon rajoitetun varmuuden vaatimuksesta kohtuullisen varmuuden vaatimukseen. Varmennusvaatimus itsessään ei poistu raportointivelvollisilta.

• Raportointivaatimusten lykkääminen: Omnibus-paketissa ehdotetaan, että raportointivaatimusten voimaantuloa lykätään kahdella vuodella muiden suurten yritysten (sellaisina kuin ne on määritelty CSRD:ssä) ja pörssilistattujen pk-yritysten osalta (ns. 2 ja 3 aallon yhtiöt). Näin lainsäätäjille annetaan aikaa sopia komission ehdottamista sisällöllisistä muutoksista. Joka tapauksessa nopeimmat muutokset koskevat nykyisen CSRD:n sääntöjen mukaisesti raportoivia toisen aallon yrityksiä, eli niin sanottuja suuria yrityksiä jotka täyttävät kaksi kolmesta kriteeristä (liikevaihto 50M€, tasearvo 25M€, henkilöstömäärä 250). Nämä muutokset on ehdotettu tulemaan voimaan jo vuoden 2025 loppuun mennessä.

Omnibus-ehdotus sisältää useita muutoksia yritysten huolellisuusvelvollisuutta koskevaan CSDDD sääntelyyn, muun muassa seuraavat:

• Lykätään vuodella määräaikaa, johon mennessä direktiivi on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä (26. heinäkuuta 2027): Omnibus-ehdotuksessa ehdotetaan, että määräaikaa, johon mennessä direktiivi on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä (26. heinäkuuta 2027), lykätään yhdellä vuodella ja että kestävyyteen liittyvien huolellisuusvelvoitevaatimusten soveltamisen ensimmäistä vaihetta, joka kattaa suurimmat yritykset, lykätään 26. heinäkuuta 2028 asti. Tällä pyritään antamaan yrityksille enemmän aikaa valmistautua uuden kehyksen täytäntöönpanoon.

• Rajoitetaan yritysten velvollisuutta tehdä perusteellinen due diligence -tarkastus epäsuorien liikekumppaneiden osalta: Omnibus-ehdotuksessa ehdotetaan, että yritykset vapautetaan velvollisuudesta tehdä järjestelmällisesti perusteellisia arviointeja haitallisista vaikutuksista, joita esiintyy (tai saattaa esiintyä) usein monimutkaisissa arvoketjuissa välillisten liikekumppaneiden tasolla. Suoran liikekumppanin ylittävän arvoketjun osalta vaadittaisiin täydellistä huolellisuutta vain silloin, kun yrityksellä on uskottavia tietoja, jotka viittaavat siihen, että haitallisia vaikutuksia on syntynyt tai saattaa syntyä.

• Yksinkertaistetaan muita huolellisuusvelvoitteen näkökohtia: Samalla selvennetään, että yrityksen on arvioitava due diligence -toimenpiteidensä täytäntöönpanoa ja päivitettävä niitä aina, kun on perusteltua syytä uskoa, että toimenpiteet eivät ole enää riittäviä tai tehokkaita. Lisäksi selkeytetään sidosryhmien sitouttamista koskevia velvoitteita ja poistetaan velvoite lopettaa liikesuhde viimeisenä keinona;

• Vähennetään vaatimusten vyöryttämisvaikutusta:  pyritään vähentämään "trickle-down"-vaikutusta rajoittamalla tiedot, joita raportoinnin tai velvoitteiden soveltamisalaan kuuluvat yritykset voivat pyytää pk-yrityksiltä ja pieniltä midcap-yrityksiltä (eli yrityksiltä, joilla on enintään 500 työntekijää). Tämä rajaus ulotetaan koskemaan kestävyyden osalta vapaaehtoisissa raportointistandardeissa (VSME-standardi) määriteltyihin tietoihin. Tätä rajoitusta sovelletaan, elleivät ne tarvitse lisätietoja kartoituksen tekemiseen (esimerkiksi vaikutuksista, joita standardit eivät kata) ja elleivät ne voi saada näitä tietoja muulla kohtuullisella tavalla. Vapaaehtoinen standardi menee komission vahvistettavaksi, ja siitä tulee komission suositus. VSME standardi on julkaistu EFRAG:n toimesta joulukuussa 2024.

• Kansallisten siviilioikeudellisten vastuujärjestelmien soveltaminen: Omnibus-ehdotuksessa poistettaisiin EU:n yhdenmukaistetut siviilioikeudellista vastuuta koskevat edellytykset ja kumottaisiin jäsenvaltioiden velvoite, joka koskee ammattiliittojen tai kansalaisjärjestöjen oikeutta vaatia yhtiöitä vastuuseen. Näin jäsenvaltioiden kansallisessa lainsäädännössä määriteltäisiin, ovatko niiden siviilioikeudellista vastuuta koskevat säännökset ensisijaisia sen kolmannen maan sääntöihin nähden, jossa vahinko on tapahtunut. Arvioimme, että siviilioikeudelliseen toimivaltaan liittyvät kysymykset voivat olla tulevaisuudessa todella hankalia, mikäli ne toteutuvat ehdotetussa muodossa.

• Ilmastonmuutoksen hillitsemistä koskevien siirtymäsuunnitelmien hyväksymistä koskevien vaatimusten yhdenmukaistaminen CSRD:n kanssa, ja niiden toimeenpanovaatimuksen poistaminen. Yrityksillä olisi jatkossa velvollisuus laatia siirtymäsuunnitelma, mutta ei erillistä velvoitetta panna sitä täytäntöön.

• Poistetaan tarkistuslauseke, joka koskee rahoituspalvelujen sisällyttämistä huolellisuusvelvoitedirektiivin soveltamisalaan.

Omnibus-ehdotus tuo useita muutoksia EU:n taksonomiaan. Omnibus-paketti sisältää CSRD:hen tehtävät muutokset, jotka koskevat taksonomian raportointia poikkeuksena taksonomia-asetuksen 8 artiklasta, sekä luonnokset muutoksiksi taksonomian tietojen julkistamista, ilmastoa ja ympäristöä koskeviin delegoituihin säädöksiin.

Omnibus-ehdotuksessa taksonomiaraportointi olisi vapaaehtoista kaikille muille, paitsi muutetun CSRD:n soveltamisalaan kuuluville yrityksille (suuret yritykset, joilla on yli 1000 työntekijää), ja joiden nettoliikevaihto on yli 450 miljoonaa euroa. Tämä vähentää niiden yritysten määrää, jotka ovat velvollisia raportoimaan taksonomiatietoja. Yritykset, jotka ovat edistyneet kestävyystavoitteiden saavuttamisessa mutta täyttävät vain tietyt EU:n taksonomiavaatimukset, voivat halutessaan raportoida vapaaehtoisesti osittaisesta taksonomian mukaisuudestaan.

Komissio julkaisee kuulemista varten luonnokset muutoksiksi delegoituun säädökseen taksonomian raportoitavia tietoja koskien sekä taksonomian ilmasto ja ympäristökriteereihin. Näissä on tarkoituksena

• yksinkertaistaa raportointimalleja ja vähentää datapisteitä merkittävästi.

• luoda taksonomiaan olennaisuusarviointi: tämä vapauttaa yritykset taksonomiakelpoisuuden arvioinnista ja taksonomianmukaisuuden raportoinnista silloin kun kyse on toiminnasta, joka ei ole taloudellisesti merkittävää niiden liiketoiminnan kannalta (esim. sellainen, joka ei ylitä 10 prosenttia niiden kokonaisliikevaihdosta, pääomamenoista tai kokonaisvarallisuudesta).

Lisäksi rahoitusyrityksiä koskevaan taksonomiaraportointiin tulee tiettyjä muutoksia.

Omnibus-ehdotus tuo hiilirajamekanismiin eli CBAM-järjestelmään useita muutoksia, joilla pyritään yksinkertaistamaan yritysten prosesseja.

Ehdotetut muutokset vapauttavat pienet maahantuojat, lähinnä pk-yritykset ja yksityishenkilöt, CBAM-velvoitteista. Kyse on maahantuojista, jotka tuovat pieniä määriä CBAM-tavaroita EU-alueelle. Nämä edustavat Komission mukaan hyvin pieniä määriä kolmansista maista EU:hun tuotavia päästöjä.

Komissio ehdottaa toimenpiteitä, joilla yksinkertaistetaan CBAM-tavaroiden satunnaista pientuontia, joka jää alle 50 tonnin vuotuisen enimmäismäärän. Tämä kynnysarvo vastaa keskimäärin noin 80 tonnia CO2-ekvivalenttia maahantuojaa kohti. Näihin maahantuojiin ei enää sovelleta CBAM-velvoitteita.

Niiden maahantuojien osalta, jotka jäävät CBAM-järjestelmän piiriin, ehdotetut muutokset helpottavat raportointivaatimusten noudattamista, ja niillä pyritään yksinkertaistamaan ilmoittajien hyväksymistä, päästöjen laskentaa, raportointivaatimuksia ja taloudellisen vastuun noudattamista. Lisäksi komissio pyrkii vahvistamaan väärinkäytön vastaisia säännöksiä ja luo yhdessä kansallisten viranomaisten kanssa yhteisen strategian sääntöjen kiertämisen estämiseksi.

Vaikutuksen kohteena olevien yritysten piiri on paljon suppeampi kuin nykyisissä säännöissä.

InvestEU-asetuksen muuttamista koskeva ehdotus auttaisi mobilisoimaan 50 miljardin euron lisäinvestoinnit vuoteen mennessä:

1) EU:n takauksen määrän kasvattaminen 2,5 miljardilla eurolla ja

2) helpotetaan InvestEU:n takauksen yhdistettyä käyttöä kolmen vanhan ohjelman (ERSI, CEF:n velkainstrumentti ja InnovFinin velkajärjestely) puitteissa käytettävissä olevan kapasiteetin kanssa uusien InvestEU:n rahoitus- ja investointitoimien tukemiseksi.

Mitä ehdotetut muutokset sitten tarkoittavat yrityksellesi? Fondian asiantuntijat auttavat mielellään!