Verovinkkejä

Moni meistä on jo saanut tai tulee lähiaikoina saamaan esitäytetyn veroilmoituksen vuodelle 2023. Henkilöveroilmoituksesta voi kantautua kysymyksiä myös työnantajalle.

Henkilöveroilmoittajat löytävät esitäytetyn veroilmoituksen Verohallinnon OmaVerosta ja mikäli henkilö ei ole vielä ottanut käyttöön Suomi.fi-viestejä, saa hän esitäytetyn veroilmoituksen myös paperipostilla.

Miten henkilöveroilmoittajan tulee toimia saadessaan esitäytetyn veroilmoituksen?

• Tarkista huolella esitäytetyn veroilmoituksen tiedot: ovatko tulot, vähennykset, ennakonpidätykset ja muut tiedot oikein? Mikäli tiedot ovat oikein eikä sinulla ole niihin lisättävää tai korjattavaa, sinun ei tarvitse tehdä mitään ja siten hyväksyt veroilmoituksesi sen sisältöisenä.

• Mikäli tiedoissa on virheitä, korjaa nämä OmaVerossa tai paperilomakkeella. Korjattavaa voi olla mm. esitäytetyissä tulonhankkimiskuluissa tai vuokraustoiminnan tiedoissa.

• Mikäli esitäytetyn veroilmoituksen tiedoissa on puutteita esimerkiksi tulojen tai vähennysten osalta, ilmoita puuttuvat tiedot OmaVerossa tai paperilomakkeella. Yleisimpiä ilmoitettavia vähennyksiä ovat etätyöskentelyyn liittyvät vähennykset, asunnon ja työpaikan väliset matkakulut, muut tulonhankkimiskulut ja kotitalousvähennys.

• Huomioithan myös, että ulkomaiset tulotiedot eivät usein näy esitäytetyn veroilmoituksen tiedoissa, joten nämä tulee ilmoittaa veroilmoituksella ja tehdä mahdolliset vaatimukset kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta tai esittää vaatimus, mikäli Suomella ei ole verotusoikeutta tuloon esimerkiksi ns. kuuden kuukauden säännön soveltuessa.

• Muistathan myös tarkistaa, että esitäytetyllä veroilmoituksella näkyvä tilinumero on oikein mahdollista veronpalautusta varten. Huomioi myös mahdollisen jäännösveron eräpäivät.

Veroilmoitus tulee toimittaa Verohallintoon sen viimeiseen palautuspäivään mennessä, joten muistathan myös tarkistaa OmaVerosta tai esitäytetyltä veroilmoitukselta veroilmoituksesi viimeisen palautuspäivän. Liikkeen- ja ammattiharjoittajien, maataloudenharjoittajien sekä heidän puolisoiden veroilmoituksen palautuspäivä on jo 2.4.2024. Muilla viimeinen palautuspäivä on toukokuussa, joko 7.5.2024, 14.5.2024 tai 21.5.2024.

Mikäli yrityksenä haluatte antaa työntekijöillenne tukea esim. ulkomaantyöskentelyyn liittyvien tulojen ilmoittamisessa, on Fondian verotiimi mielellään tukenanne.

Verohallinto on hiljattain julkaissut päivitetyn ohjeen henkilöstörahastosta saatavien tulojen verotuksesta. Päivitetyn ohjeen mukaan henkilöstörahastoon siirrettävä erä voidaan verottaa täysimääräisesti työntekijän palkkatulona jo siirtohetkellä, mikäli työntekijällä on mahdollisuus omilla toimillaan vaikuttaa siihen, mitä eriä henkilöstörahastoon siirretään tai miten siirrettävä summa tai sen suuruus määräytyy. Mikäli työntekijän katsottaisiin omilla toimillaan vaikuttaneen siirrettävään erään, verotus ei lykkääntyisi myöhempään hetkeen, kun varoja nostetaan henkilöstörahastosta eikä henkilöstörahastosta tehtävien nostojen osittainen verovapaus toteutuisi. Ohjeessa ei oteta selkeästi kantaa siihen, mikä katsottaisiin olevan sellaista työntekijän vaikuttamista, joka aikaistaisi verotuksen. Esimerkkinä tällaisesta työntekijän vaikuttamisesta annetaan tilanne, jossa myyntiedustaja on voinut itse vaikuttaa tulospalkkiona nostettavaan osuuteen ja siihen, minkä suuruinen osuus tästä tulospalkkiosta siirretään hänen henkilökohtaiseen henkilöstörahasto-osuuteensa. Lainsäädäntö henkilöstörahastojen verotuksen osalta ei ole kuitenkaan muuttunut eikä asian tiimoilta ole tullut uutta oikeuskäytäntöä.

Korkojen vähennysoikeuden rajoitukset eivät sinällään enää ole uusi asia ja moni onkin jo pyöritellyt korkorajoituslaskelmia tottuneesti osana verolaskelman laadintaa jo pitkään. Korkorajoitussäännöksiä on myös tuunattu pitkin matkaa.

Jotta elämä ei kävisi liian helpoksi, viime vuosina koron käsite korkorajoituksia sovellettaessa on alkanut laajentua verotuksessa muutoin hyvin vakiintuneeseen koron käsitteeseen verrattuna. Korkorajoituksia sovellettaessa koron käsite on siis laajempi kuin verotuksessa muutoin. Tähän omalta osaltaan ovat vaikuttaneet ATAD-direktiivi sekä KHO:n ratkaisu vuodelta 2021.

Tällä hetkellä moni saattaa miettiä, mikä nykyään on korkoa.  Haastavia tulkinta- ja rajanvetotilanteita voi tulla eteen esimerkiksi johdannaisinstrumenttien tai rahoitusleasingin kanssa.

Jos korkorajoitukset mietityttävät, autamme, sparraamme ja tuemme tulkintatilanteissa mielellämme.

Yritysten tutkimus- ja kehittämistoimintaan (”T&K-toimintaan”) halutaan kannustaa verovähennyksin, ja tällä hetkellä T&K-toimintaa harjoittava voikin tehdä jopa kahdenlaisia vähennyksiä.

T&K-vähennyksiä kannattaa pyrkiä hyödyntämään pysyvän verohyödyn vuoksi. Huomioithan, että molempiin vähennyksiin liittyy tulkintakysymyksiä ja vähennysten hyödyntämisedellytyksiä kannattaakin arvioida huolellisesti. 

1) Tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennys (verovuosina 2021-2027):

Verovuodesta 2021 eteenpäin on voinut vaatia määräaikaista tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennystä, joka perustuu tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaation kanssa tehdyn yhteistyön alihankintalaskuihin (ns. tutkimusyhteistyövähennys).

Verovuoden 2022 alusta lisävähennyksen määrä on 150 % edellytykset täyttävien alihankintalaskujen määrästä, kuitenkin vähintään 5 000 euroa ja enintään 500 000 euroa.

2) Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhdistelmävähennys:

1.1.2023 astui voimaan laki tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoihin perustuvista lisävähennyksistä verotuksessa. Tämä uusi ns. yhdistelmävähennys koostuu kahdesta osasta:

Yleinen lisävähennys (verovuodesta 2023 alkaen), joka on 50 % yhdistelmävähennykseen oikeuttavista menoista, kuitenkin vähintään 5 000 euroa ja enintään 500 000 euroa verovuodessa. 

Ylimääräinen lisävähennys (verovuodesta 2024 alkaen): Ylimääräinen lisävähennys tehdään tutkimus- ja kehittämistoiminnan menojen lisääntymisen perusteella. Jos vähennykseen oikeuttavat tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot ovat edeltävästä vuodesta kasvaneet, ylimääräisen lisävähennyksen määrä on 45 % tästä lisäyksestä. Vähennyksen enimmäismäärä on 500 000 euroa verovuodessa. Alarajaa ei ole.

Esimerkiksi T&K-toiminnan määritelmään liittyy paljon tulkintakysymyksiä. Ole rohkeasti yhteydessä, jos T&K-vähennykset tai niiden soveltamisedellytykset mietityttävät – autamme mielellämme.

Tilinpäätöstä ja veroilmoitusta laadittaessa kannattaa tarkistaa, että taseen kertynyt poistoeronetto tai taseen ulkopuolinen hyllypoistonetto selittävät eron käyttöomaisuuden vero- ja kirjanpitoarvojen välillä. Taselähtöinen täsmäytys kannattaa laatia vähintään kerran vuodessa.

Verolaskelman laadintavaiheessa moni pohtii, mitä eroja yhtiöllä on verotuksen ja kirjanpidon välillä. Poistot ovat perinteinen ja hyvin yleinen keino vaikuttaa verotettavan tulon jaksottamiseen.

Esimerkiksi tappiollisessa tilanteessa on mahdollista jättää verotuksessa poistoja tekemättä ja siirtää ne vähennettäviksi myöhempinä verovuosina. Yhtiölle voi myös olla edullista pyrkiä hyödyntämään koneiden ja kaluston korotetut poistot. Olettehan hyödyntäneet poistojen tarjoamat jaksotusmahdollisuudet?

Verohallinto on hiljattain julkaissut päivitetyn ohjeen SVOP-rahaston varojenjaosta verotuksessa. Päivityksessä on kauan odotettu kannanotto siihen, että SVOP-rahastosta suunnatusti tietylle osakkaalle jaetut varat verotetaan tavanomaisten verotusperiaatteiden mukaisesti saajansa tulona, eli tilanteesta riippuen joko osinkona tai luovutuksena. Tälle on tosin ohjeessa asetettu 6 edellytystä, joiden kaikkien tulee täyttyä, jotta varojenjako katsotaan saajansa tuloksi. Edellytyksenä on esimerkiksi, että jaettavat varat ovat peräisin vastikkeettomasta pääomansijoituksesta, varat jaetaan nimenomaan pääomansijoituksen tekijälle eikä varojenjako ylitä kyseistä vastikkeetonta pääomansijoitusta. Edellytykset on tärkeä ottaa huomioon jo pääomansijoitusta suunniteltaessa ja yhtiön kirjanpidon kirjauksia tehtäessä, jotta erityisesti henkilöosakkaan kohdalla varojenjakoon voidaan päästä soveltamaan luovutusvoiton verosäännöksiä, jolloin lähtökohtaisesti henkilöosakkaalle ei tule veroa maksettavaksi.

Tarkista verolaskelmaa varten ja viimeistään veroilmoitusvaiheessa, että yrityksenne hyödyntää optimaalisesti tarjolla olevia vähennysmahdollisuuksia (mm. tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennykset ja koulutusvähennys).

Esimerkiksi tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennyksiin liittyy mahdollisuuksien lisäksi paljon tulkinnanvaraisia kysymyksiä ja vähennystä haettaessa kannattaa olla huolellinen.

Jos verolaskelmavaiheessa käy ilmi, etteivät tilikauden aikana maksetut ennakkoverot riitä kattamaan verotettavaan tuloon perustuvaa veroa, lisäennakkoa on mahdollista hakea ja maksaa korkoseuraamuksitta kuukauden verovuoden päättymisestä eli kalenterivuotisten tilikausien osalta käytännössä tammikuun ajan.