Verovinkkejä

Riittivätkö maksetut ennakkoverot? 

Maksettuja ennakkoveroja on hyvä pitää silmällä pitkin vuotta. Tarkistus ennakkoverojen määrään kannattaa tehdä viimeistään, kun verolaskelmaa laaditaan tilinpäätöstä varten.  

Jos verolaskelmavaiheessa käy ilmi, etteivät tilikauden aikana maksetut ennakkoverot riitä kattamaan verotettavaan tuloon perustuvaa veroa, yhteisö voi hakea lisäennakkoa (verovuoden päätyttyä). Verovuoden aikana muutokset haetaan ennakonmuutoksina.  

Lisäennakkoa on mahdollista hakea ja maksaa korkoseuraamuksitta kuukauden kuluessa verovuoden päättymisestä eli kalenterivuotisten tilikausien osalta käytännössä tammikuun ajan. Vuonna 2026 huojennettu viivästyskorko on 4,5 %.  

Vielä ehtii hyvin tarkistaa tämän ja hakea tarvittaessa lisäennakkoa OmaVerossa.  

Kysy rohkeasti apua, jos jokin mietityttää verolaskelman tai ennakoiden suhteen – autamme mielellämme.   

Sähköauton lataus työpaikalla veronalainen etu 1.1.2026 alkaen  

Työnantajan kustantama sähköauton lataus työpaikalla tai julkisessa pisteessä on ollut verovapaa etu vuosina 2021–2025. Väliaikainen huojennus päättyy 31.12.2025, ja 1.1.2026 alkaen työntekijälle muodostuu veronalainen etu, mikäli hän voi käyttää työnantajansa kustantamaa sähköä oman autonsa tai käyttöetuauton lataamiseen työpaikalla. Edun arvo on 30 euroa / kk täyssähköautolle ja 20 euroa / kk ulkoisesta lähteestä ladattavalle hybridiautolle. Työnantajan tulee huomioida veronalainen etu palkanlaskennassa ja vastaavasti raportoida edun määrä Verohallinnon tulorekisteriin.

Työsuhdepolkupyöräetu poistuu

Työsuhdepolkupyörän veroetu poistuu. Ennen 24.4.2025 tehtyjä polkupyöräetusopimuksia koskee kuitenkin siirtymäaika, jonka mukaan nykyistä verovapautta voidaan soveltaa sopimuskauden loppuun, kuitenkin enintään viisi vuotta edun käyttöönotosta. Siirtymäajan jälkeen työnantajan tulee käsitellä työsuhdepolkupyöräetu palkanlaskennassa veronalaisena etuna sen käyvästä arvostaan. 

Avainhenkilöverotus uudistuu vuodesta 2026

Suomeen muuttavien avainhenkilöiden on mahdollista maksaa palkkatulostaan progressiivisen veron sijasta lähdeveroa. Vuoden 2026 alusta näiden avainhenkilön lähdeveroprosentti laskee aiemmasta 32 prosentista 25 prosenttiin. Avainhenkilöksi katsotaan sellainen, joka työskentelee erityisasiantuntemusta edellyttävissä tehtävissä ja jolle tästä työstä maksettava rahapalkka on vähintään 5 800 euroa kuukaudessa. Avainhenkilöverotusta voidaan soveltaa 84 kuukauden ajan.

Aiemmin avainhenkilöverotus on koskenut vain ulkomaalaisia, mutta uudistus koskee myös paluumuuttavia Suomen kansalaisia: veroregiimi voi soveltua heihin 60 kuukauden ajan, jos henkilö on ollut Suomessa rajoitetusti verovelvollinen vähintään viisi kalenterivuotta ennen työskentelyn aloittamista. Avainhenkilöverokortti tulee hakea 90 päivän sisällä työskentelyn alkamisesta Suomessa.

Työnantaja voi 1.1.2026 alkaen oma-aloitteisesti soveltaa uuden lain mukaista alempaa veroprosenttia maksamiinsa avainhenkilölain mukaisiin palkkoihin. Avainhenkilön, jolla on vuonna 2025 tai aiemmin myönnetty avainhenkilön verokortti ei tarvitse hakea uutta avainhenkilön verokorttia pelkästään muuttuvan veroprosentin vuoksi, jos avainhenkilölain soveltamisedellytykset edelleen täyttyvät.

Kiinteistöverotuspäätökset ovat saapuneet kiinteistönomistajille viimeistään maaliskuun 2025 aikana. Päätös määrittää kuluvan vuoden kiinteistöveron määrän, joten sen huolellinen tarkistaminen on tärkeää. Kiinteistöverotus perustuu ilmoitettuihin tietoihin, joten mahdolliset virheet tai vanhentuneet tiedot voivat johtaa myös virheisiin kiinteistöveron määrässä.   

Mitä kiinteistöverotuspäätökseltä tulisi tarkistaa? 

Päätös sisältää tarkemman selvityksen kiinteistöverotuksen perusteena käytetyistä tiedoista. Tietojen ajantasaisuus kannattaa varmistaa erityisesti seuraavien seikkojen osalta: 

• Rakennusten perustiedot: Ovatko rakennusten tiedot, kuten kokonaisala ja tilavuus sekä rakennustyyppikohtaiset ominaisuustiedot, oikein? 

• Rakennusten lukumäärä ja kunto: Puuttuuko päätökseltä rakennuksia tai onko mukana ylimääräisiä? Onko rakennuksen kunto tai käyttökelpoisuus muuttunut? 

• Muutostyöt kiinteistössä: Onko kiinteistöön tehty purkutöitä, laajennuksia tai perusparannuskorjauksia, jotka vaikuttavat verotukseen? 

Jos huomaat tiedoissa muutoksia tai puutteita, voit korjata ne OmaVerossa kiinteistöveroilmoituksella. Kiinteistöveroilmoituksen viimeinen jättöpäivä on 30.4.2025 – vielä ehdit siis hyvin. Kiinteistöön vuonna 2025 kohdistuneet muutokset ilmoitetaan vasta keväällä 2026.   

Yritysten tutkimus- ja kehittämistoimintaan (”T&K-toimintaan”) halutaan kannustaa verovähennyksin, ja tällä hetkellä T&K-toimintaa harjoittava voikin tehdä jopa kahdenlaisia vähennyksiä. Verovuonna 2024 on mahdollista tehdä ensi kertaa T&K-menojen lisääntymiseen perustuva ylimääräinen lisävähennys.     

T&K-vähennyksiä kannattaa pyrkiä hyödyntämään pysyvän verohyödyn vuoksi. Huomioithan, että molempiin vähennyksiin liittyy tulkintakysymyksiä ja vähennysten hyödyntämisedellytyksiä kannattaakin arvioida huolellisesti.  

1) Tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennys, “tutkimusyhteistyövähennys” (verovuosina 2021-2027):  

Verovuodesta 2021 eteenpäin on voinut vaatia määräaikaista tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennystä, joka perustuu tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaation kanssa tehdyn yhteistyön alihankintalaskuihin (ns. tutkimusyhteistyövähennys).  

Lisävähennyksen määrä verovuonna on 150 % edellytykset täyttävien alihankintalaskujen määrästä, kuitenkin vähintään 5 000 euroa ja enintään 500 000 euroa.  

2) Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhdistelmävähennys:  

1.1.2023 astui voimaan laki tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoihin perustuvista lisävähennyksistä verotuksessa. Tämä uusi ns. yhdistelmävähennys koostuu kahdesta osasta: 

Yleinen lisävähennys (verovuodesta 2023 alkaen), joka on 50 % yhdistelmävähennykseen oikeuttavista menoista, kuitenkin vähintään 5 000 euroa ja enintään 500 000 euroa verovuodessa.   

Ylimääräinen lisävähennys (verovuodesta 2024 alkaen): Ylimääräinen lisävähennys puolestaan tehdään tutkimus- ja kehittämistoiminnan menojen lisääntymisen perusteella. Jos vähennykseen oikeuttavat tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot ovat edeltävästä vuodesta kasvaneet, ylimääräisen lisävähennyksen määrä on 45 % tästä lisäyksestä. Vähennyksen enimmäismäärä on 500 000 euroa verovuodessa. Alarajaa ei ole.  

Esimerkiksi T&K-toiminnan määritelmään liittyy paljon tulkintakysymyksiä. Ole rohkeasti yhteydessä, jos T&K-vähennykset, niiden soveltamisedellytykset tai dokumentointivaatimukset mietityttävät – autamme mielellämme.  

Tilinpäätöstä ja veroilmoitusta laadittaessa kannattaa tarkistaa, että taseen kertynyt poistoeronetto tai taseen ulkopuolinen hyllypoistonetto selittävät eron käyttöomaisuuden vero- ja kirjanpitoarvojen välillä. Taselähtöinen täsmäytys kannattaa laatia vähintään kerran vuodessa.

Verolaskelman laadintavaiheessa moni pohtii, mitä eroja yhtiöllä on verotuksen ja kirjanpidon välillä. Poistot ovat perinteinen ja hyvin yleinen keino vaikuttaa verotettavan tulon jaksottamiseen.

Esimerkiksi tappiollisessa tilanteessa on mahdollista jättää verotuksessa poistoja tekemättä ja siirtää ne vähennettäviksi myöhempinä verovuosina. Yhtiölle voi myös olla edullista pyrkiä hyödyntämään koneiden ja kaluston korotetut poistot. Olettehan hyödyntäneet poistojen tarjoamat jaksotusmahdollisuudet?

Korkein hallinto-oikeus (KHO) on antanut merkittävän ratkaisun (KHO 2025:7), joka tuo selkeyttä osakeperusteisten kannustinjärjestelmien samanaikaiseen toteuttamiseen. Päätöksen mukaan työsuhdeoptioiden mitätöinti tuloverolain 66 a §:ssä tarkoitetun henkilöstöannin yhteydessä ei ole optioiden käyttämistä tai veronkiertoa. Suunniteltu henkilöstöanti tuli käsitellä itsenäisenä ja erillisenä järjestelynä osakeoptio-oikeuksia koskevasta järjestelystä.  

KHO:n ratkaisu mahdollistaa sen, että yritykset voivat toteuttaa henkilöstöanteja ja optio-ohjelmia rinnakkain ilman tulkintaepäselvyyksiä. Työntekijät voivat siirtyä optio-ohjelmasta henkilöstöantiin ilman, että tästä syntyy verotettavaa etua. Näin ollen päätös parantaa yritysten mahdollisuuksia joustaviin ja kilpailukykyisiin palkitsemismalleihin. 

Lue lisää eri kannustinjärjestelmien vero- ja sosiaaliturvakäsittelystä täältä.

Tarkista verolaskelmaa varten ja viimeistään veroilmoitusvaiheessa, että yrityksenne hyödyntää optimaalisesti tarjolla olevia vähennysmahdollisuuksia (mm. tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennykset ja koulutusvähennys). Koulutusvähennys poistuu verovuonna 2025, mutta vähennyksen ehtii hyödyntää vielä verovuonna 2024.

Esimerkiksi tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennyksiin liittyy mahdollisuuksien lisäksi paljon tulkinnanvaraisia kysymyksiä ja vähennystä haettaessa kannattaa olla huolellinen.

Verohallinto on hiljattain julkaissut päivitetyn ohjeen henkilöstörahastosta saatavien tulojen verotuksesta. Päivitetyn ohjeen mukaan henkilöstörahastoon siirrettävä erä voidaan verottaa täysimääräisesti työntekijän palkkatulona jo siirtohetkellä, mikäli työntekijällä on mahdollisuus omilla toimillaan vaikuttaa siihen, mitä eriä henkilöstörahastoon siirretään tai miten siirrettävä summa tai sen suuruus määräytyy. Mikäli työntekijän katsottaisiin omilla toimillaan vaikuttaneen siirrettävään erään, verotus ei lykkääntyisi myöhempään hetkeen, kun varoja nostetaan henkilöstörahastosta eikä henkilöstörahastosta tehtävien nostojen osittainen verovapaus toteutuisi. Ohjeessa ei oteta selkeästi kantaa siihen, mikä katsottaisiin olevan sellaista työntekijän vaikuttamista, joka aikaistaisi verotuksen. Esimerkkinä tällaisesta työntekijän vaikuttamisesta annetaan tilanne, jossa myyntiedustaja on voinut itse vaikuttaa tulospalkkiona nostettavaan osuuteen ja siihen, minkä suuruinen osuus tästä tulospalkkiosta siirretään hänen henkilökohtaiseen henkilöstörahasto-osuuteensa. Lainsäädäntö henkilöstörahastojen verotuksen osalta ei ole kuitenkaan muuttunut eikä asian tiimoilta ole tullut uutta oikeuskäytäntöä.

Korkojen vähennysoikeuden rajoitukset eivät sinällään enää ole uusi asia ja moni onkin jo pyöritellyt korkorajoituslaskelmia tottuneesti osana verolaskelman laadintaa jo pitkään. Korkorajoitussäännöksiä on myös tuunattu pitkin matkaa.

Jotta elämä ei kävisi liian helpoksi, viime vuosina koron käsite korkorajoituksia sovellettaessa on alkanut laajentua verotuksessa muutoin hyvin vakiintuneeseen koron käsitteeseen verrattuna. Korkorajoituksia sovellettaessa koron käsite on siis laajempi kuin verotuksessa muutoin. Tähän omalta osaltaan ovat vaikuttaneet ATAD-direktiivi sekä KHO:n ratkaisu vuodelta 2021.

Tällä hetkellä moni saattaa miettiä, mikä nykyään on korkoa.  Haastavia tulkinta- ja rajanvetotilanteita voi tulla eteen esimerkiksi johdannaisinstrumenttien tai rahoitusleasingin kanssa.

Jos korkorajoitukset mietityttävät, autamme, sparraamme ja tuemme tulkintatilanteissa mielellämme.

Verohallinto on hiljattain julkaissut päivitetyn ohjeen SVOP-rahaston varojenjaosta verotuksessa. Päivityksessä on kauan odotettu kannanotto siihen, että SVOP-rahastosta suunnatusti tietylle osakkaalle jaetut varat verotetaan tavanomaisten verotusperiaatteiden mukaisesti saajansa tulona, eli tilanteesta riippuen joko osinkona tai luovutuksena. Tälle on tosin ohjeessa asetettu 6 edellytystä, joiden kaikkien tulee täyttyä, jotta varojenjako katsotaan saajansa tuloksi. Edellytyksenä on esimerkiksi, että jaettavat varat ovat peräisin vastikkeettomasta pääomansijoituksesta, varat jaetaan nimenomaan pääomansijoituksen tekijälle eikä varojenjako ylitä kyseistä vastikkeetonta pääomansijoitusta. Edellytykset on tärkeä ottaa huomioon jo pääomansijoitusta suunniteltaessa ja yhtiön kirjanpidon kirjauksia tehtäessä, jotta erityisesti henkilöosakkaan kohdalla varojenjakoon voidaan päästä soveltamaan luovutusvoiton verosäännöksiä, jolloin lähtökohtaisesti henkilöosakkaalle ei tule veroa maksettavaksi.