Yritysvastuulaki ja vastuullisuuden säätely

Yritysten asiakkaat, sijoittajat, työntekijät ja muut sidosryhmät vaativat yhä enemmän vastuullisuutta. Vastuullisen toiminnan palkintona on usein kilpailuetu tai erityisen tyytyväinen henkilöstö tai asiakkaat. Lakimieheltä ei enää usein kysytä, mitkä ovat lainsäädännön minimivelvoitteet vaan mikä on kyseessä olevan lainsäädännön valossa vastuullinen tapa toimia.

Usein vastuullisuudella tarkoitetaan yrityksen lakisääteisten velvoitteiden ylittäviä vapaaehtoisia toimia ympäristön ja yrityksen sidosryhmien hyväksi. Ei vain toimita ympäristölakien mukaan vaan yritetään vaikkapa lisätä luonnon monimuotoisuutta tai ei vain noudateta työturvallisuuslakeja, vaan aidosti pyritään luomaan huipputurvallinen työympäristö. Oma toimiala vaikuttaa siihen, mikä valitaan vaikuttamisen kohteeksi. Vastuullisen toiminnan palkintona on usein kilpailuetu tai erityisen tyytyväinen henkilöstö tai asiakkaat. Usein juristilta ei enää kysytä, mitkä ovat lainsäädännön minimivelvoitteet vaan mikä on kyseessä olevan lainsäädännön valossa vastuullinen tapa toimia, ja tässä me autamme asiakkaitamme.

Vastuullisuuden yksi trendi on kuitenkin se, että vastuullista toimintaa koskevaa lainsäädäntöä ja viranomaissäätelyä tulee entistä enemmän yrityksen valitsemien vapaaehtoisten toimien ja järjestelmien rinnalle. EU:sta on viime aikoina tullut uutta säätelyä erityisesti vastuulliseen sijoittamiseen ja rahoitukseen liittyen. Suomessa puolestaan selvitetään yritysvastuulain tarvetta ja harkitaan, lähdetäänkö sitä viemään lainsäädäntöön. Joissain maissa yritysvastuuta tai asianmukaisen huolellisuuden velvoitetta koskeva laki onkin jo säädetty, kuten Ranskassa, Britanniassa ja Australiassa. Myös EU:ssa on tänä vuonna julkaistu alustava selvitys asianmukaisen huolellisuuden velvoitteesta ja sitä mahdollisesti koskevasta laista, joten kannattaa seurailla eteneekö asia siellä lähikuukausina. Sillä saattaa olla merkitystä myös Suomen lakihankkeen tarpeen arviointiin ja erityisesti siihen, tarvitaanko omaa kansallista yritysvastuulakia ennen kuin EU-tason säätely on selvinnyt.

Työ- ja elinkeinoministeriö on julkaissut selvityksen mahdollisesta yritysvastuulaista kesällä 2020. Selvityksessä tutkitaan erityisesti sitä, minkälainen ihmisoikeuksia ja ympäristöä koskeva asianmukaisen huolellisuuden velvoite yrityksille voitaisiin asettaa. Tämä tarkoittaa sitä, että yrityksillä olisi velvoite ehkäistä yrityksen toiminnasta ihmisoikeuksille ja ympäristölle aiheutuvia haittoja. Velvollisuuden sisältö muotoutuisi yrityksen toimialan ja toiminnan mukaan ja edellyttäisi analyysiä siitä minkälaisia todellisia tai mahdollisia vaikutuksia yrityksen toiminnalla olisi ihmisoikeuksiin tai ympäristöön ja mitkä olisivat olennaisimmat riskit. Riskipitoisella toimialalla globaalisti toimivan suuryrityksen huolellisuusvelvoite olisi käytännössä melko erilainen kuin paikallisesti toimivan PK-yrittäjän.

Asianmukaiseen huolellisuuteen kuuluu selvityksen mukaan myös se, että pitää ehkäistä ja lieventää tunnistettuja vaikutuksia, seurata toimenpiteiden tehokkuutta ja tiedottaa toimenpiteistä. Asianmukaisen huolellisuuden noudattaminen edellyttäisi jatkuvaa prosessia, johon voisi kuulua mm riskiarvioinnit, koulutus ja auditoinnit. Selvityksessä käydään myös läpi sitä, miten lain noudattamista voitaisiin valvoa ja minkälaisia sanktioita rikkomisesta voisi seurata. Oikeusturvan kannalta on tärkeää, että yrityksille asetetut velvoitteet ovat mahdollisimman selviä ja ymmärrettäviä, jotta ymmärretään mitä yritykseltä konkreettisesti edellytetään ja minkälaisesta toiminnasta tai toiminnan puutteesta sanktio voi seurata.

Yksi kysymys, joka mahdolliseen yritysvastuulakiin liittyen saattaa herätä, on mihin viitataan asianmukaiseen huolellisuuteen kuuluvilla ihmisoikeuksilla. Miten ihmisoikeudet näkyvät yritysten juridisessa ympäristössä? Itse asiassa paljonkin. Suomen lainsäädäntöön kuuluu lukuisia lakeja, jotka ainakin osittain perustuvat ihmisoikeuksiin. Esimerkiksi työelämää koskevassa lainsäädännössä perusteena ovat mm. ihmisoikeudet, yhdenvertaisuus, tasa-arvo, järjestäytymisvapaus sekä oikeus elämään ja terveyteen. Tietosuojalainsäädännössä turvataan oikeutta yksityisyyteen. Yrityksen hankintaketjuissa korostuvat ihmisoikeudet liittyen pakkotyöhön, lapsityövoimaan ja turvallisiin työoloihin.

Vaikka mahdollinen yritysvastuulaki koskisi vain ihmisoikeuksia ja ympäristöä, sen sisältämä asianmukaisen huolellisuuden prosessi voi olla hyvä tapa huomioida myös muut vastuullisuutta edellyttävät osa-alueet kuten esimerkiksi kilpailuoikeus, lahjonnan ja rahanpesun estäminen sekä kuluttajien oikeuksien turvaaminen. Myöhemmin näemme, saammeko Suomeen yritysvastuulain, mutta jo nyt asiasta herännyt keskustelu on tuonut mukavasti esiin lainsäädännön keinoja vastuullisuuden edistämiseen ja siihen liittyviä kysymyksiä.

Tulee laki tai ei, itse asian tärkeys on selvä. Yritysten asiakkaat, sijoittajat, työtekijät ja muut sidosryhmät edellyttävät yrityksiltä vastuullisuutta.

Varaa maksuton tapaaminen juristiemme kanssa, niin kartoitamme yhdessä yrityksesi juridiset tarpeet.