Yhtiön varojenjaossa on otettava huomioon myös yhtiön maksukyky

Osakeyhtiölaissa varojenjaon laillisuus on kytketty toisaalta taseen voitonjakokelpoisiin varoihin ja toisaalta yhtiön maksukykyisyyteen. Tämän lisäksi varojenjaon on perustuttava vahvistettuun ja tilintarkastettuun tilinpäätökseen. Käsittelen tässä blogitekstissä tarkemmin maksukykyisyystestiä, jonka määrittely ja tulkinta, on osoittautunut erityisen vaikeaksi, koska pykälän sanamuoto, lain esityöt tai oikeuskäytäntö eivät suoraan anna selvyyttä, mitä maksukykyisyystestillä tarkoitetaan ja miten se tulisi suorittaa.

OYL 13:2 §:n mukaan varoja ei saa jakaa, jos jaosta päätettäessä tiedetään tai pitäisi tietää yhtiön olevan maksukyvytön tai jaon aiheuttavan maksukyvyttömyyden. Tätä pykälää kutsutaan yleisesti maksukykyisyystestiksi. Pykälässä yhtiön varojenjako on sidottu yhtiön maksukyvyn säilymiseen eli yhtiön on kyettävä suoriutumaan velvoitteistaan myös varojenjaon jälkeen.

Maksukykyisyystesti koskee kaikkea varojenjakoa, ei pelkästään osingonjakoa tai pääoman jakamista vapaan oman pääoman rahastosta. Säännöstä on muun muassa sovellettava yhtiön hankkiessa tai lunastaessa omia osakkeitaan taikka alentaessa osakepääomaansa. Säännöstä ei kuitenkaan sovelleta, kun yhtiötä ollaan purkamassa.

Osakeyhtiölain esitöiden mukaan maksukykyä koskeva arviointi tulisi tehdä sillä hetkellä, kun varojenjaosta päätetään, taikka ainakin mahdollisemman lähellä sitä. On hyvin tavanomaista, että hallitus tekee maksukykyisyystestin siinä yhteydessä, kun se esittää yhtiökokoukselle ehdotuksen varojenjaosta. Tärkeää on huomata, että yhtiökokouksen jälkeen hallituksen on aina varmistuttava siitä, että päätös on täytäntöön pantaessakin osakeyhtiölain mukainen. Jos hallitus esim. havaitsee yhtiön maksukyvyn merkittävästi heikentyneen yhtiökokouksen jälkeen ja on olemassa riski, että yhtiö tulee maksukyvyttömäksi, hallitus ei saa jakaa varoja yhtiöstä, vaikka yhtiökokous olisi tehnyt päätöksen varojenjaosta. Hallituksella voidaan katsoa olevan jatkuva velvollisuus tarkastella ja päivittää omaa arviotaan yhtiön maksukyvystä laittaessaan täytäntöön yhtiökokouksen päätöksiä.

Maksukyvyn arvioinnin tulisi perustua kaikkeen käsillä olevaan yhtiön taloudelliseen informaatioon. Kyse ei ole pelkästään viimeksi vahvistetusta ja tilintarkastetusta tilinpäätöksestä, vaan kaikesta yhtiön taloudellista asemaa kuvaavasta ja mittaavasta tiedosta. Viimeksi vahvistetulla ja tilintarkastetulla tilinpäätöksellä on kuitenkin hyvin olennainen rooli tässä tarkastelussa. Siitä nimittäin ilmenee yhtiön jakokelpoisen vapaan oman pääoman määrä sekä yhtiön vakavaraisuuteen liittyvät erät.

Maksukykyisyystesti on ensisijaisesti säädetty suojaamaan velkojia. Maksunsaantijärjestyksen mukaisesti osakkeenomistajien saatavat ovat aina viimesijaisia suhteessa velkojien saataviin. Tämä periaate ei toteudu, jos osakkeenomistajat voisivat jakaa yhtiön varoja vapaasti itselleen, ja samalla aiheuttaa yhtiön maksukyvyttömyyden ja konkurssin.

Maksukyisyystestin vastaisesti tapahtunut varojen jakaminen on laitonta varojenjakoa. Testin rikkomisesta seuraa OYL 13:4 §:n mukainen velvollisuus palauttaa saadut varat. Tämän lisäksi sovellettavaksi voivat tulla osakeyhtiölain vahingonkorvaussäännökset ja pahimmassa tapauksessa myös rikoslain säännökset.

Yhtiön johdon asiana on aina itse päättää, millä tavalla se huolehtii varojen jakamiseen liittyvän maksukykyisyystestin suorittamisesta. Olennaista on, että yhtiön johto on tietoinen velvollisuudestaan suorittaa maksukykyisyystesti, ja että johto ymmärtää testin tekemättä jättämiseen tai sen huolimattomaan suorittamiseen liittyvät riskit. Sen sijaan, että maksukykyisyystestiä pidetään pelkästään vain lainsäätäjän asettamana hallinnollisena taakkana, maksukykyisyystesti voi parhaimmillaan olla osa yrityksen talouden suunnittelua ja seuraamista.