Yhteistoimintalaki on muuttumassa

Yhteistoimintalain yleinen soveltamisala koskisi vähintään 50 työntekijää työllistäviä työnantajia. 

Merkittävin muutos näiden työnantajien osalta olisi muutosneuvottelujen vähimmäisneuvotteluaikojen lyhentyminen. Muutosneuvotteluja tulisi jatkossa käydä aiempien kuuden viikon ja 14 päivän sijaan vähintään kolme viikkoa tai seitsemän päivää. Neuvotteluaika määräytyisi entiseen tapaan sen mukaan, mitä toimenpiteitä harkitaan ja kuinka moneen työntekijään työnantajan harkitsemat toimenpiteet kohdistuisivat. Neuvotteluajasta voisi sopia muutosneuvotteluissa toisin, kuten tähänkin asti.  

Neuvotteluesityksen sisältöön tai sen antamiseen ei ole tulossa muutoksia. Myöskään muutosneuvotteluprosessiin ei ole muilta osin esitetty muutoksia. 

Hallituksen esityksen mukaan 20–49 henkilöä työllistäviin työnantajiin sovellettaisiin yhteistoimintalakia vain joiltakin osin. Tällaisten työnantajien tulisi jatkossa soveltaa vain vuoropuhelua, muutosneuvotteluja sekä liikkeen luovutusta, sulautumista ja jakautumista koskevia säännöksiä. Myös tiettyjä yksittäisiä säännöksiä, kuten hyvitystä ja henkilöstön edustajien irtisanomissuojaa koskevia säännöksiä, olisi jatkossakin noudatettava. 

20–49 henkilöä työllistävien työnantajien vuoropuheluun liittyviä velvoitteita on hallituksen esityksessä kevennetty. Työnantajan olisi luotava käytännöt vuoropuhelun käymiseksi, mutta vuoropuhelussa käsiteltävät asiat ja vuoropuhelun toteutustavat voitaisiin sopia varsin vapaasti kullekin työpaikalle parhaiten sopivalla tavalla. Vuoropuhelua pitäisi kuitenkin käydä vähintään muussa lainsäädännössä yhteistoiminnassa käsiteltäväksi määrätyistä asioista, kuten henkilöstöä koskevien tietojen keräämisestä. Vuoropuhelua koskevat käytännöt olisi kirjattava ja ne tulisi tiedottaa henkilöstölle. 

Uuden lain myötä pienempien työnantajien muutosneuvotteluvelvoitteet kevenisivät merkittävästi. 20-49 työntekijää työllistävien työnantajien olisi käytävä muutosneuvottelut vain silloin, kun harkitaan 90 kalenteripäivän ajanjakson aikana vähintään 20 työntekijän irtisanomista, osa-aikaistamista, työsopimuksen olennaisen ehdon yksipuolista muuttamista taikka lomauttamista taloudellisilla ja tuotannollisilla irtisanomisperusteilla. Muutosneuvotteluja ei tarvitsisi käydä lainkaan, mikäli harkitaan määräaikaisia enintään 90 päivän lomautuksia, jotka perustuvat työn tai työn tarjoamisen edellytysten tilapäiseen vähentymiseen.  

Lakimuutoksen myötä velvoite käydä muutosneuvottelut koskisi pienempiä työnantajia varsin harvoin. Edellä mainitun 90 päivän tarkastelujakson ja 20 työntekijän raja-arvon huomioiminen voi herättää tulkintakysymyksiä esimerkiksi useampien perättäisten muutostilanteiden yhteydessä.  

Jos 20–49 työntekijää työllistävän työnantajan tulee käydä muutosneuvottelut, olisi vähimmäisneuvotteluaika seitsemän päivää.  

Hallituksen esityksessä lakiin on ehdotettu uutta pykälää, joka voi vaikuttaa joidenkin työsuhteiden päättymiseen.  

Jos työnantaja on neuvotteluesitystä antaessaan ilmoittanut harkitsevansa vähintään 10 työntekijän irtisanomista, lakiesityksen mukaan työntekijän työsuhde ei saisi päättyä ennen kuin 30 päivää on kulunut siitä, kun työnantaja on toimittanut neuvotteluesityksen tiedoksi työvoimaviranomaiselle. Säännöksellä halutaan varmistaa työvoimaviranomaiselle riittävä aika selvittää yhdessä työnantajan kanssa työllistymistä tukevat julkiset työvoimapalvelut ennen kuin työsopimus päättyy.  

Käytännössä uudella määräajalla olisi merkitystä etenkin silloin, kun neuvotteluaika on lyhyt ja irtisanottavalla työntekijällä on lyhyt irtisanomisaika. Työnantajan tulisi ajoittaa työsopimuksen irtisanominen siten, että 30 päivän aika täyttyy. Neuvotteluesityksen toimittaminen asianmukaiselle työvoimaviranomaiselle on tärkeää, jotta edellä mainittu määräaika alkaa kulua.   

Tämä uusi säännös koskisi kaikkia säännöllisesti vähintään 20 työntekijää työllistäviä työnantajia.  

Yhteistoimintalain muutoksilla olisi merkittäviä vaikutuksia nimenomaan 20–49 henkilöä työllistäviin työnantajiin, kun niiden yhteistoimintavelvoitteita kevennettäisiin huomattavasti. Isommat työnantajat hyötyisivät muutoksista vähimmäisneuvotteluaikojen lyhenemisen myötä.   

Fondian työoikeusjuristit kertovat mielellään tarkemmin tulevista muutoksista ja auttavat kaikissa muissakin yhteistoimintalakiin liittyvissä kysymyksissä.