Uusi laki luo selkeät raamit merituulivoimahankkeille Suomen talousvyöhykkeellä

Suomen talousvyöhykkeen alueiden hyödyntäminen herättää laajaa kiinnostusta sekä kotimaisten että ulkomaisten merituulivoimatoimijoiden keskuudessa. Merituulivoiman rakentamisen kannattavuuden odotetaan Suomessa kasvavan merituulivoimateknologian kehittyessä. Myös sähkön markkinahintojen kehityksellä on oma vaikutuksensa hankkeiden kannattavuuteen.

Merituulivoimahankkeiden tutkimuslupia talousvyöhykkeelle on myönnetty valtioneuvoston toimesta jo useita, yksinoikeutta alueeseen ei yhtäkään. Hankkeet ovat hankekehityksen eri vaiheissa, mutta yhtään merituulivoimalaa talousvyöhykkeellä ei vielä ole. Uudella lailla pyritään parantamaan hankkeiden investointivarmuutta sekä selkeyttämään yksinoikeuden myöntämiseen johtavaa prosessia.

Laki merituulivoimasta talousvyöhykkeellä tuli voimaan vuoden 2025 alusta. Laki tuli tarpeeseen, sillä selkeitä pelisääntöjä merituulivoiman sijoittamiselle aluevesien ulkopuolelle eli talousvyöhykkeille ei aiemmin ollut. Suomen talousvyöhyke on kansainvälistä merialuetta, jonka taloudelliseen hyödyntämiseen Suomen valtiolla on oikeus.

Uudessa merituulivoimalaissa määritellään muun muassa raamit menettelylle, jolla talousvyöhykkeen merituulivoima-alueita tullaan jatkossa kilpailuttamaan.  Sääntelyn yhtenä tavoitteena oli yhdenmukaistaa Suomen aluevesien ja talousvyöhykkeen merituulivoimahankkeiden sääntelyä. Rannikkoa lähemmillä, Suomen valtion alueeseen kuuluvilla aluevesillä Metsähallitus vastaa yleisten vesialueiden hallinnoinnista ja jakaa merituulivoima-alueita hanketoimijoiden käyttöön oman kilpailutusmallinsa mukaisesti.

Kaikki lähtee siitä, että valtioneuvosto valitsee talousvyöhykkeeltä merituulivoimakäyttöön soveltuvia alueita ja tekee päätöksen niiden kilpailuttamisesta. Kilpailutuksen alueista järjestää Energiavirasto. Kilpailutuksen voittajan valinta perustuu tarjotun hinnan (hyödyntämismaksun) lisäksi laadullisiin tekijöihin, joita ovat mm. tarjoajan taloudellinen tila (liikevaihto, luottoluokitus), kokemus, osaaminen ja muu kyky edistää hanketta (kokemus tuulivoima-alalta), hankkeen ympäristövaikutukset ja turvallisuus.

Uuden lain myötä merituulivoimahankekehittäjät eivät voi enää suoraan hakea valtioneuvostolta talousvyöhykelain mukaisia suostumuksia talousvyöhykkeen hyödyntämiselle ja rakentamiselle. Ainoa väylä oikeuksien saamiselle on osallistua Energiaviraston järjestämään kilpailutukseen.

Kilpailutuksen voittaja saa yksinoikeuden hakea valtioneuvostolta hyödyntämislupaa kilpailutetulle alueelle. Hyödyntämislupa antaa määräajaksi yksinoikeuden tehdä tutkimuksia kyseisellä alueella, hyödyntää sitä merituulivoimahankkeeseen sekä mahdollistaa hankkeen edellyttämien muiden lupien hakemisen.

Hyödyntämislupa myönnetään kilpailutuksen voittaneelle, jos laissa säädetyt edellytykset täyttyvät. Luvanmyöntämisvaiheessa ei edellytetä vielä tietoa voimaloiden ja muiden rakennusten määrästä, aiotuista sijainneista tai koosta. Tarkoituksena on, että toimija selvittää rakentamismahdollisuuksia muun muassa merenpohjan tutkimuksilla ja hakee sen jälkeen rakennuksille tarvittavat luvat.

Prosessiin osallistumiseen liittyy myös tiettyjä maksuja ja osallistujilta vaadittavia vakuuksia (osallistumisvakuus ja edistämisvakuus), joilla varmistetaan mm. osallistujan sitoutuminen hankkeeseen. Hyödyntämisluvan haltija on velvollinen suorittamaan Energiavirastolle hyödyntämismaksun oikeudesta talousvyöhykkeen tuulienergian hyödyntämiseen.

Huomionarvoinen seikka on myös se, että hyödyntämislupa on siirtokelpoinen, mikäli laissa säädetyt edellytykset täyttyvät. Lupaa voidaan myös muuttaa tai kokonaan perua.

Mielenkiintoista on, että vain osa asiassa tehtävistä päätöksistä on muutoksenhakukelpoisia. Energiaviraston kilpailutuksen tulosta koskevaan päätökseen, osallistumisvakuuden vapauttamista koskevaan päätökseen, kilpailutuksen ulkopuolelle sulkemista koskevaan päätökseen ja edistämisvakuuden vapauttamista koskevaan päätökseen saa vaatia oikaisua. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen, joka koskee kilpailutuksen tulosta tai kilpailutuksen ulkopuolelle sulkemista, saa hakea muutosta valittamalla markkinaoikeuteen. Kyseiset valitukset käsitellään markkinaoikeudessa kiireellisenä.

Aluevalinta tai hyödyntämislupa ei vielä takaa, että koko alue on ympäristönäkökohtien puolesta rakennettavissa. Talousvyöhykkeen merituulivoimahankkeet tarvitsevat hyödyntämisluvan lisäksi muitakin lupia, joista keskeisin on vesilain mukainen vesitalouslupa. Lisäksi on laadittava ympäristövaikutusten arviointi (ns. YVA) ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaisesti. Liityntäjohdot merituulivoimaloista mantereelle edellyttävät talousvyöhykkeellä talousvyöhykelain mukaista suostumusta. Aluevesillä johtojen laskeminen edellyttää ainakin vesilupaa, sähkömarkkinalain mukaista hankelupaa suurjännitejohdon rakentamiselle ja aluevalvontalain mukaista lupaa merenpohjan tutkimiseen ja kartoittamiseen. Myös liityntäjohto edellyttää YVA-menettelyä. Hankkeesta riippuen voidaan tarvita myös muita lupia. Alueidenkäyttölain osalta toimintaan soveltuu vain merialuesuunnittelu, koska kaavoitusjärjestelmää ei talousvyöhykkeellä ole.

Alueiden valinta ja valintakriteereiden valmistelu tapahtuu vuoden 2025 aikana. Ensimmäinen kilpailutus on tarkoitus käynnistää vielä vuoden 2025 lopulla.