Työsuhteen purkaminen työntekijän kilpailevan toiminnan perusteella
Aina silloin tällöin työelämässä tulee tilanteita, jossa työntekijän havaitaan sivutoimenaan harjoittavan työnantajan kanssa kilpailevaa toimintaa. Onko työnantajalla tällöin oikeus irtisanoa tai peräti purkaa työsuhde? Itä-Suomen hovioikeus on tuoreessa ratkaisussaan 9/2018 pohtinut tätä tilannetta. Hovioikeus päätyi siihen, että työnantajalla oli oikeus purkaa työsuhde.
Työntekijä T oli työsuhteessa koulutuskuntayhtymä K:hon. Työntekijän tehtäviin koulutuskuntayhtymässä kuului tietovarastomallin suunnittelu ja kehittäminen. Koulutuskuntayhtymän tarkoitus oli kaupallistaa järjestelmähanke ja tarjota sitä asiakkaidensa käyttöön. Samanaikaisesti työsuhteensa kanssa T oli toimitusjohtajana, hallituksen jäsenenä ja osakkeenomistajana osakeyhtiö Y:ssä. Osakeyhtiön toimiala oli muun muassa ohjelmistosuunnittelu. Y oli jättänyt tarjouksen asiakkaalleen samanlaisesta tietovarastojärjestelmästä, kuin mitä koulutuskuntayhtymä suunnitteli. T:llä ei ollut sivutoimilupaa työskentelyynsä omassa yrityksessään.
Kun koulutuskuntayhtymä sai tietää T:n kilpailevasta toiminnasta, se purki T:n työsuhteen välittömästi. Työntekijä nosti kanteen työnantajaansa vastaan työsuhteen laittomasta purusta ja vaati irtisanomisajan palkkaa ja 12 kuukauden korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä.
Käräjäoikeus ja hovioikeus totesivat päätöksissään mm. seuraavaa:
arvioitaessa sitä, oliko kyseessä kilpaileva toiminta, olennaista oli se, että Y:n ja K:n tuotteella oli samantyyppinen käyttötarkoitus. Sillä, että Y:n tuote oli perustunut koulutuskuntayhtymässä tehtyyn kehitystyöhön, ei ollut merkitystä;
sillä, että koulutuskuntayhtymä ei ollut vielä saanut tuotetta valmiiksi ja kaupallistettua, ei ollut merkitystä kilpailevan toiminnan määrittelyn kannalta;
T:n toiminta oli vahingollista koulutuskuntayhtymän kannalta, vaikka se ei ollut vielä kärsinyt konkreettista vahinkoa. Vahingon syntymisestä oli kuitenkin konkreettinen ja todennäköinen vaara olemassa;
T toimi työsuhteessa vastuullisessa asemassa koulutuskuntayhtymässä ja projektin kannalta hän oli avainhenkilö. Tällaisella henkilöllä on korostuneempi velvollisuus toimia lojaalisti työnantajaansa kohtaan. Lojaliteettivelvoitteen rikkomista korosti se, ettei työntekijä ollut pyytänyt sivutoimilupaa työskentelyynsä omassa yhtiössään;
arvioidessaan purkuperusteita oikeudet totesivat, että työsopimuksen purkukynnys ylittyi, koska a) T toimi erityistä asiantuntemusta edellyttäneessä asemassa; b) hän samanaikaisesti kehitti omassa yhtiössään kilpailevaa tuotetta; c) hänen toimintansa ilmeisesti vahingoitti entistä työnantajaa sekä d) hän rikkoi lojaliteettivelvoitettaan työnantajaansa kohtaan. Kokonaisuutena oikeudet katsoivat, että työnantajalla oli erittäin painava syy työsuhteen purkamiselle. Oikeudet myös katsoivat, että työsuhde voitiin purkaa varoitusta antamatta.
Tapauksessa siis työsuhteen purku oli mahdollinen, mutta toisaalta tuomion perusteluista on pääteltävissä, että kyseessä on ollut melko törkeä tapaus. Hyvin harvoin työntekijällä on omaa yritystä, jossa hän toimii paitsi johtavassa asemassa sekä omistajana ja kehittää kilpailevaa tuotetta, samaan aikaan kuin on työsuhteessa työnantajaansa. Työntekijä oli lisäksi houkutellut omaan yritykseensä myös muita työnantajansa työntekijöitä ja lisäksi hyödyntänyt oman yrityksensä markkinoinnissa koulutuskuntayhtymän asiakaskontakteja. Koska työsuhteen irtisanominen ei edellytä yhtä vakavaa työsuhteen ehtojen rikkomista kuin purkaminen, todennäköisesti irtisanomiskynnys olisi tapauksessa ylittynyt vähemmänkin törkeän tunnusmerkistön toteutuessa. Irtisanominen olisi saattanut olla mahdollista esimerkiksi tapauksessa, että työntekijä olisi vain vapaa-ajallaan kehittänyt kilpailevaa tuotetta, ilman, että hänellä olisi ollut omaa yritystä sen kaupallistamiseksi tai että työntekijä olisi ollut vähemmän vastuullisessa asemassa työssään.
Koska työsuhteen purku edellyttää aina erittäin painavan syyn olemassaoloa ja irtisanominenkin tapauskohtaista kokonaisarviointia, kannattaa konsultoida alan asiantuntijaa ennen päättämisilmoituksen antamista.
Kirjoittaja toimii lakimiehenä Fondia Oyj:ssä ja konsultoi asiakkaitaan myös työoikeudellisissa asioissa.