Työnantajille korvausvelvollisuus kilpailukieltosopimuksista 1.1.2022 alkaen

Kilpailukieltosopimuksia koskeva lakimuutos on herättänyt paljon keskustelua siitä alkaen, kun sitä koskeva hallituksen esitys annettiin vuosi sitten. Nyt lakimuutoksen voimaantulo on vihdoin varmaa, kun eduskunta päätti lakiehdotuksen hyväksymisestä 10.11.2021. Muutokset tulevat voimaan ensi vuoden alusta, ja viimeistään nyt on aika alkaa varautua tuleviin muutoksiin.

Kilpailukieltosopimuksella voidaan rajoittaa työntekijän oikeutta siirtyä välittömästi työsuhteen päättymisen jälkeen kilpailevaa toimintaa harjoittavan toisen työnantajan palvelukseen tai harjoittaa kilpailevaa toimintaa omaan lukuunsa. Kilpailukieltosopimuksen solmiminen on sallittua vain työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvästä erityisen painavasta syystä, joka voi liittyä esimerkiksi työnantajan liikesalaisuuksien suojaamiseen. Nykyinen lainsäädäntö ei velvoita työnantajaa maksamaan työntekijöille korvausta kilpailukielloista, joiden kesto on enintään kuusi kuukautta. Jos työntekijälle maksetaan kohtuullinen korvaus, rajoitusaika voidaan sopia kuutta kuukautta pidemmäksi ajaksi, mutta kuitenkin enintään vuodeksi. Kilpailukiellon kestoa koskevat rajoitukset eivät koske johtavassa asemassa olevia työntekijöitä.

Vuoden 2022 alusta lukien työnantajan tulee maksaa työntekijälle korvausta kaikista kilpailukieltosopimuksista eikä ainoastaan yli kuuden kuukauden pituisista kilpailukielloista. Korvauksen määrä määräytyy kilpailukiellon keston sekä työntekijän palkan perusteella. Jos rajoitusaika on enintään kuusi kuukautta, korvauksen on vastattava vähintään 40 prosenttia työntekijän tavanomaisesta palkasta rajoitusajan pituiselta ajalta. Jos rajoitusaika on yli kuusi kuukautta, korvauksen on vastattava vähintään 60 prosenttia palkasta rajoitusajalta. Korvausvelvollisuus koskee myös johtajien kanssa sovittuja kilpailukieltoja toimitusjohtajaa lukuun ottamatta. Jatkossa työnantajien on uusia työ- ja johtajasopimuksia solmiessaan aiheellista kiinnittää erityistä huomiota siihen, onko kilpailukieltosopimus yrityksen etujen turvaamiseksi niin merkityksellinen, että siitä kannattaa maksaa lain edellyttämä korvaus.

Olosuhteet voivat työsuhteen kestäessä muuttua esimerkiksi työntekijän tehtävien vaihtumisen johdosta siten, ettei kilpailukieltosopimukselle ole enää tarvetta. Tällaisissa tilanteissa työnantajalla on irtisanomisaikaa noudattaen oikeus irtisanoa kilpailukieltosopimus ja välttyä siten tarpeettomaksi käyneestä kilpailukieltosopimuksesta aiheutuvilta kustannuksilta. Irtisanomisajan pituuden on oltava vähintään kolmasosa kilpailukieltosopimuksessa sovitusta rajoitusajasta, kuitenkin vähintään kaksi kuukautta. Irtisanomista ei voi tehdä enää sen jälkeen, kun työntekijä on irtisanonut työsopimuksen. Kilpailukieltosopimus ei tule sovellettavaksi, jos työsuhde on päättynyt työnantajasta johtuvasta syystä, eikä tällöin ole myöskään korvausvelvollisuutta.

Lakimuutos tulee voimaan 1.1.2022. Uuden sääntelyn mukainen korvausvelvollisuus tulee sovellettaviksi myös ennen lain voimaantuloa tehtyihin kilpailukieltosopimuksiin, mutta vasta vuoden siirtymäajan kuluttua eli 1.1.2023 alkaen. Työnantajilla on oikeus irtisanoa ennen uuden lain voimaantuloa sovitut kilpailukieltosopimukset siirtymäajan päättymiseen mennessä ilman irtisanomisaikaa. Siirtymäajan kuluessa onkin aiheellista käydä huolellisesti läpi kaikki voimassa olevat kilpailukieltosopimukset ja tarvittaessa pyrkiä neuvottelemaan niiden muutoksista sekä irtisanoa tarpeettomat kilpailukieltosopimukset, jotta niihin liittyviltä tulevilta kustannuksilta vältytään.