Tuotevastuuta ei voi pakoilla
)
Tuotevastuu – sana, jonka kattava sisältö kirkastuu monelle yritykselle vasta siinä vaiheessa, kun myyty tuote osoittautuu vaaralliseksi ja aiheuttaa vahinkoa. Tuotevastuu tarkoittaakin nimenomaisesti sitä, että tuotteen myynyt, maahantuonut tai valmistanut yritys on vastuussa tuotteen puutteellisen turvallisuuden aiheuttamista vahingoista. Pahimmillaan turvallisuuspuutteisesta tuotteesta voi aiheutua satojentuhansien tai jopa miljoonien arvoiset vahingot. Tuotevastuu on ankaraa, tuottamuksesta riippumatonta vastuuta. Huolellisestikin toiminut yritys voi joutua vastuuseen eikä vastuutaan vahingonkärsijään nähden voi rajoittaa.
Nykyinen tuotevastuulainsäädäntö kattaa korvausvastuun kuolemasta, henkilövahingosta ja esinevahingosta, joka on aiheutunut yksityiseen käyttöön tarkoitetun tuotteen ollessa puutteellinen turvallisuudeltaan, mikäli aiheutunut vahinko on määrältään yli 500 euroa.
Nykyinen tuotevastuulainsäädäntö on 1980- luvun tuotos. Nykyisen tuotevastuusääntelyn puutteet ovatkin käyneet entistä ilmeisemmäksi kuluttajatuotteiden monimutkaistuessa, digitalisoituessa ja koneoppimisen (AI) tullessa entistä näkyvämmäksi osaksi tuotteita. Myös EU:ssa on havaittu sovellettavan lainsäädännön ja nykyisen markkinatilanteen välinen ero, ja vastuusääntöjä ollaankin parhaillaan mukauttamassa digiaikaan, kiertotalouteen ja globaaleihin arvoketjuihin sopivaksi. Euroopan komissio on viime syksynä antanut ehdotuksensa uudeksi tuotevastuudirektiiviksi ja ehdotuksen direktiiviksi tekoälyyn liittyvästä vastuusta.
Uuden tuotevastuudirektiiviehdotuksen tavoitteena on:
Varmistaa, että vastuusäännöt vastaavat tuotteiden luonnetta ja riskejä digitaalisella aikakaudella ja kiertotaloudessa
Varmistaa että EU:ssa on aina henkilö, joka on vastuussa EU:n ulkopuolisilta tuottajilta ostetuista viallisista tuotteista ja
Keventää todistustaakkaa monimutkaisissa tapauksissa ja vähentää vaatimusten esittämistä koskevia rajoituksia varmistaen samalla oikeudenmukaisen tasapainon valmistajien ja kuluttajien välillä
Näitä tavoitteita palvelevia olennaisia muutoksia tuotevastuudirektiiviehdotuksessa ovat erityisesti seuraavat:
Tuotevastuusääntely tulee ulottumaan jatkossa irtainten esineiden ja sähkön lisäksi myös ohjelmistoihin (mukaan lukien tekoäly), digitaalisiin valmistustiedoistoihin sekä digitaalisiin palveluihin
Ehdotus sisältää myös tietyt oletussäännökset liittyen virheellisyysolettamaan sekä syy-seuraussuhteeseen erinäisten ehtojen täyttyessä vahingonkärsijän näyttötaakan keventämiseksi
Ehdotuksessa on myös käytetty datasäädöksen (Data Act) mukaista määritelmää liitännäispalveluista ja tunnistettu, että digitaaliset liitännäispalvelut saattavat vaikuttaa tuoteturvallisuuteen
Ehdotuksessa myös selvennetään, milloin tuotteeseen liittyvää palvelua on käsiteltävä tuotteen komponenttina, sillä alkuperäisen tuotteen valmistajalla ei välttämättä ole mahdollisuutta vaikuttaa komponentteihin (esim. applikaatiot)
Ketä tahansa, joka muuttaa jo markkinoilla olevaa tuotetta, pidetään tuotteen valmistajana ja siten korvausvelvollisena, jos muutosta pidetään olennaisena tuoteturvallisuutta koskevien säädösten nojalla ja muutos tehdään alkuperäisen valmistajan voimatta vaikuttaa siihen. –Näin ollen esimerkiksi tietokoneohjelmistoihin päivityksiä tarjoavat toimijat voivat olla vastuussa, vaikka ne eivät olisi kehittäneet alkuperäistä tuotetta
Sellaisten tietojen ja datan häviäminen tai korruptoituminen, joita ei käytetä yksinomaan ammatillisiin tarkoituksiin, ovat korvattavaa vahinkoa. Vahingonkorvaukselle omaisuusvahingosta ei enää asetettaisi euromääräistä alarajaa. Henkilövahinkona korvattavaksi tulisi myös vahvistettu haitta psyykkiselle terveydelle.
Ehdotus pidentäisi myös vastuun piilevistä terveyshaitoista nykyisestä 10 vuodesta 15 vuoteen
Ei-tyhjentävään luetteloon tekijöistä, jotka tuomioistuinten on otettava huomioon tuotteen turvallisuuspuutetta arvioidessaan, on lisätty uusia tekijöitä, kuten tuotteiden kytkeytyminen toisiinsa ja itseoppimistoiminnot.
Kukin tuotteen jakelija sekä sellaisten verkkoalustojen tarjoajat, jotka antavat kuluttajille mahdollisuuden tehdä etäsopimuksia elinkeinonharjoittajien kanssa voidaan saattaa tietyin edellytyksin vastuuseen tuotteen turvallisuuspuutteesta
On hyvä huomata, että tekoälyjärjestelmien aiheuttaman vahingon osalta on EU:ssa kehitteillä myös toinen direktiivi (ns. AI Liability Directive), koskien sopimuksiin perustumatonta vastuuta ja kevennettyä näyttövelvollisuutta jäsenvaltiotasoisten tuottamukseen perustuvien järjestelmien mukaisesti nostetuissa kanteissa.
Tuotevastuudirektiivi olisi luonteeltaan täysharmonisoiva, joten jäsenmailla ei ole mahdollisuuksia poiketa kansallisessa lainsäädännössään direktiivin säännöksistä, ellei direktiivissä tätä nimenomaisesti sallita. Säädöshankkeen valmistelu jatkuu sekä EU-tasolla että Suomessa ja seuraamme sen etenemistä.
