Tunnetko nollatuntisopimuksiin ja muihin vaihtelevan työajan sopimuksiin liittyvät velvollisuudet? Viimeistään nyt on aika tarkistaa käytännöt
)
Monella yrityksellä on palveluksessaan ns. nollatuntisopimuksella työskenteleviä työntekijöitä. Työlainsäädäntö ei tunne termiä nollatuntisopimus, vaan ilmiö kulkee lakiteksteissä käsitteellä vaihteleva työaika. Nollatuntisopimukset ja muut vaihtelevan työajan työsopimukset tuovat kaivattua joustavuutta monille työpaikoille. Näihin sopimuksiin liittyy kuitenkin useita velvoitteita, jotka työnantajan on muistettava täyttää, kun sillä on palveluksessaan tällaisilla työsopimuksilla työskenteleviä.
Nollatuntisopimus = vaihtelevan työajan sopimus
Vaihtelevalla työajalla tarkoitetaan työaikajärjestelyä, jossa työntekijän työaika määrättynä ajanjaksona vaihtelee työsopimuksen mukaisen vähimmäismäärän ja enimmäismäärän välillä. Työsopimukseen kirjattu työaika voi olla esimerkiksi 0-20 h/viikko tai 10-20 h/viikko. Vaihtelevaksi työajaksi voidaan katsoa myös työaikajärjestely, jossa työntekijä sitoutuu tekemään työnantajalle työtä erikseen kutsuttaessa. Kyseistä työaikajärjestelyä voidaan käyttää aina työntekijän omasta aloitteesta. Työnantajan aloitteesta vaihtelevan työajan sopimuksia voidaan käyttää vain, jos työvoiman tarve ei ole kiinteä. Vaihtelevaa työaikaa ei voi myöskään työnantajan aloitteesta sopia pienemmäksi mitä todellinen työvoiman tarve on.
Nollatuntisopimuksia ja muita vaihtelevan työajan sopimuksia koskevaan lainsäädäntöön tehtiin muutoksia elokuussa 2022, ja näiden myötä työnantajan velvollisuudet vaihtelevan työajan sopimuksella työskenteleviä kohtaan lisääntyivät. Käymme tässä kirjoituksessa läpi keskeisimmät vaihtelevan työajan sopimuksiin liittyvät työnantajan velvollisuudet erityisesti näiden uudistusten näkökulmasta. Viimeistään nyt on aika tarkistaa, ovatko työsopimukset ja käytännöt ajan tasalla.
1. Työvoiman tarpeesta ilmoitettava tarkemmin työsuhteen alussa
Vaihtelevalla työajalla työskentelevälle tulee määritellä, missä määrin ja missä tilanteissa työnantajalle syntyy työvoiman tarvetta. Työsopimuslain uudistusten myötä vaihtelevalla työajalla työskentelevälle tulee määritellä myös viikonpäivät ja kellonajat, jolloin työnantaja voi teettää työtä ilman työntekijän kutakin kertaa varten antamaa suostumusta. Työn teettämisajoiksi voidaan määritellä esimerkiksi liikkeen aukioloajat, jos tarkempi määrittely ei ole mahdollista. Työnantajan tulisi kuitenkin pyrkiä ilmoittamaan työaikojen sijoittelusta niin, että työntekijä kykenisi aiempaa paremmin ennakoimaan työvuorojaan.
2. Sovitun työajan toteutumista on tarkasteleva oma-aloitteisesti
Työnantajan tulee tarkastella oma-aloitteisesti sovitun työaikaehdon toteutumista vähintään 12 kuukauden välein, jos vaihtelevan työajan sopimus on tehty työnantajan aloitteesta. Aiemmin riitti, että asiasta neuvoteltiin työntekijän pyynnöstä.
Jos 12 kuukauden tarkastelujaksolla toteutuneet työtunnit ja työvoiman tarve osoittavat, että vähimmäistyöaika olisi määriteltävissä korkeammaksi, tulee työnantajan tarjota työntekijälle tarkastelun tulosta vastaavaa sopimusta työaikaehdon muuttamisesta. Muutosmahdollisuutta on tarjottava kuukauden kuluessa tarkastelusta. Työntekijä voi luonnollisesti kieltäytyä tarjotusta muutoksesta. Työnantajalla ei ole kuitenkaan velvollisuutta muuttaa työsopimuksen mukaista työaikaa, jos tarkastelujaksolla toteutunut työaika on syntynyt poikkeuksellisesti tai vain tilapäisesti.
Työnantajan tulee myös antaa työntekijän tai hänen edustajansa pyynnöstä kirjallinen selvitys tarkastelun tuloksesta ja sen perusteena olevista seikoista. Työntekijä saattaa pyytää selvitystä esimerkiksi silloin, kun työnantaja ei ole katsonut työajan uudelleen määrittelyä perustelluksi.
Työajan tarkastelu tulee tehdä sekä uusien että jo ennen muutoksen voimaantuloa olemassa olleiden työsuhteiden osalta. Lain siirtymäsäännöksen mukaan niiden työsuhteiden osalta, jotka olivat voimassa jo lakimuutoksen voimaan tullessa, tulee työajan toteutumisen tarkastelu toteuttaa vuoden kuluessa lain voimaantulosta eli 1.8.2023 mennessä.
Tarkasteluvelvollisuudesta ja selvityksen antamisesta voidaan sopia työehtosopimuksilla toisin, joten työehtosopimusmääräykset kannattaa tarkastaa.
3. Työntekijältä pyydettävä tietyissä tilanteissa suostumus lisätöiden tekemiseen
Työntekijältä tulee pyytää suostumus työvuoron merkitsemiseen työvuoroluetteloon, jos suunniteltu työvuoro sijoittuisi työsuhteen alussa ilmoitettujen viikonpäivien tai kellonaikojen ulkopuolelle tai työaika ylittäisi työsopimuksessa tai erillisessä kirjallisessa selvityksessä mainitun vähimmäistyöajan määrän. Työntekijä voi antaa suostumuksen vain lyhyeksi ajaksi kerrallaan tai jokaista kertaa varten erikseen.
4. Työvuoron peruuntumisesta on ilmoitettava ajoissa
Sovitun työvuoron peruuntumisesta tulee ilmoittaa 48 tuntia ennen sen alkamista. Jos peruuntumisesta ilmoitetaan myöhemmin, eikä työntekijällä katsota olevan oikeutta palkkaan työsopimuslain, työehtosopimuksen tai sovitun työvuoron sitovuuden perusteella, tulee työntekijälle maksaa kohtuullinen korvaus peruuntumisen aiheuttamasta haitasta. Tämä muutos ei koske työvuorojen siirtoja vaan ainoastaan perumisia.
Työvuorosuunnittelussa tulee siis huomioida sovittu vähimmäistyöajan määrä ja ilmoitetut työn teettämisajat sekä pyytää työntekijältä suostumus, jos niistä on tarve poiketa.
5. Työn vähentymisen syistä on annettava kirjallinen selvitys
Jos työnantaja lopettaa työn tarjoamisen kokonaan, työnantaja on velvollinen antamaan työntekijän pyynnöstä kirjallisen selvityksen työn vähenemisen syistä. Velvoite koskee kuitenkin vain niitä vaihtelevalla työajalla työskenteleviä työntekijöitä, joiden sovittu vähimmäistyöaika on nolla tuntia (nollatuntisopimukset). Menettelyllä pyritään varmistamaan, että työn tarjoamisen lopettaminen ei perustu epäasiallisiin syihin, kuten esimerkiksi siihen, että työntekijä on vedonnut lakisääteisiin tai työehtosopimuksesta johtuviin oikeuksiinsa. Aiemman lain perusteella tällaista velvollisuutta ei ollut.
Työehtosopimuksilla voidaan sopia myös tästä velvoitteesta toisin.
Lopuksi
Työnantajan velvollisuudet on huomioitava kaikissa vaihtelevaa työaikaa tekevien työsuhteissa. Sopimukset ja käytännöt on syytä saattaa pikimmiten ajan tasalle sekä uusien että voimassa olevien työsopimusten osalta, jos näin ei ole vielä tehty. Työnantajan on lisäksi muistettava jo aiemmin lakiin sisältyneet velvollisuudet osa-aikaisia työntekijöitä ja vaihtelevalla työajalla työskenteleviä kohtaan, kuten velvollisuus tarjota lisätyötä osa-aikaiselle työntekijälle sekä vaihtelevalla työajalla työskenteleviä koskevat sairausajan ja irtisanomisajan palkkaa koskevat säännöt.
