Tekijänoikeuslain uudistus herättää keskustelua – tilanne lausuntokierrosten jälkeen

phone in hand

Direktiivi tekijänoikeudesta ja lähioikeuksista digitaalisilla sisämarkkinoilla (DSM-direktiivi) hyväksyttiin EU:ssa 15.4.2019. Suomessa direktiivin voimaan saattaminen on johtanut kokonaisvaltaiseen tekijänoikeuslain uudistustyöhön ja kyseessä onkin laajin uudistus tekijänoikeuslainsäädännön saralla pariin vuosikymmeneen. Hallituksen esitysluonnos on juuri ollut lausuntokierroksella, jossa se sai varsin kriittisen vastaanoton luovan alan toimijoiden keskuudessa.

Taustaa

DSM-direktiivin tavoitteena on modernisoida EU:n tekijänoikeudellista sääntelykehystä ja sovittaa tekijänoikeutta koskevat poikkeukset digitaaliseen ja rajat ylittävään ympäristöön, sekä edistää hyvin toimivien tekijänoikeusmarkkinoiden saavuttamista. Direktiivi sisältää säännöksiä muun muassa uusista, pakottavista tekijänoikeuden rajoituksista, sopimuslisenssijärjestelmästä kulttuuriperinnön saataville saattamiseksi, lehtikustantajien lähioikeudesta, verkkosisällönjakopalveluiden vastuusta käyttäjien palveluihin tallentamista sisällöistä sekä säännöksiä tekijöiden ja esittävien taiteilijoiden aseman vahvistamiseksi.

Uusien säännösten päämääränä on varmistaa, että tekijänoikeuden suoja digitaalisessa ympäristössä toteutuisi nykyistä paremmin ja EU:ssa yhdenmukaisella tavalla. Tarkoituksena on muun muassa velvoittaa suuret verkkopalvelualustat ja uutispalvelut sopimaan sisällön käytöstä oikeudenhaltijoiden kanssa ja parantaa luovan alan oikeudenhaltijoiden asemaa muun muassa sopimusneuvotteluissa.

Suomessa direktiivin kansallinen toimeenpano on ollut opetus- ja kulttuuriministeriössä työn alla jo reilun kahden vuoden ajan. Luonnos hallituksen esitykseksi julkaistiin viimein 27. syyskuuta 2021 ja asetettiin noin kuukauden mittaiselle lausuntokierrokselle, joka päättyi 3. marraskuuta. Se ehti kerätä yli 220 lausuntoa.

Esitysluonnoksen vastaanotto

Esitysluonnos sai varsin runsaasti kritiikkiä luovan alan toimijoiden keskuudessa. Esitysluonnoksen sisällön lisäksi kritisoitiin lakiesitykselle osoitettua lyhyttä lausuntoaikaa, vaikka kyse on merkittävästä ja laajasta, yli 200-sivuisesta lakipaketista.

Lausuntojen antajat edustavat luovien alojen koko toimintakenttää. Mukana on yksittäisiä tekijöitä ja heitä edustavia järjestöjä, laaja joukko tekijänoikeuksien käyttäjiä arkistolaitoksista mediataloihin sekä verkkopalvelualustoja Googlea ja Facebookia myöten. Voinee sanoa, että koko toimiala on antanut esityksestä näkemyksensä. Lausunnoista ilmenee toimijoiden asema ja intressit alalla, mutta samaan aikaan on kiinnostavaa nähdä hyvinkin vastakkaisia intressejä edustavien toimijoiden varsin yhdensuuntaiset lausumat muutamissa kysymyksissä. Erityisesti esitys lain uudeksi 6 a luvuksi on herättänyt kriittisiä ajatuksia lähes lausujasta riippumatta.

Keskeinen 6a luku

Erityisesti luovien alojen tekijät ovat toivoneet ratkaisua pitkään vallinneeseen arvokuiluongelmaan. Arvokuilulla tarkoitetaan verkkosisällönjakopalveluiden kuten YouTuben, Facebookin, TikTokin ym. mahdollisuutta välittää verkossa sisältöä ilman sopimusta ja maksamatta siitä sisällön tekijöille. Arvokuiluongelmaa on pyritty ratkaisemaan DSM-direktiivin 17 artiklassa. Hallituksen esitysluonnoksessa nämä säännökset sisältyvät ehdotettuun uuteen tekijänoikeuslain 6a lukuun, joka on eräs keskeisimmistä osista uudistusta. Luku koskee verkkosisällönjakopalvelun tarjoajan vastuuta tekijänoikeutta loukkaavasta aineistosta.

DSM-direktiivin säännösten tavoitteena on parantaa tekijöiden ja heidän oikeudenhaltijoidensa asemaa sekä selkeyttää verkkosisällönjakopalvelun tarjoajan vastuuta käyttäjien palveluun tallentamista aineistoista. Kyseessä on erityisen perusoikeusherkkä sääntely, jolloin kansallisen lainsäätäjän tulisi luoda oikeudenmukainen tasapaino tekijänoikeuden haltijoiden omistusoikeuden, käyttäjien sananvapauden ja verkkosisällönjakopalvelun tarjoajan elinkeinon harjoittamisen vapauden välille. Lausuntojen mukaan lainsäätäjä on kuitenkin antanut punninnassaan liiaksi painoarvoa käyttäjien sananvapaudelle oikeudenhaltijoiden omistusoikeuden kustannuksella. Lausuntojen mukaan esitysluonnos haastaa ja jopa sivuuttaa direktiivissä saavutetun oikeuksien ja velvollisuuksien tasapainon sekä EU:n jo suorittaman perusoikeuspunninnan.

Ehdotetun 6a luvun tyrmäsi esimerkiksi luovien alojen toimijoita laajasti edustava Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ry (TTVK). TTVK:n lausunnossa tuodaan esiin, kuinka ehdotetussa 6 a -luvussa säädetään yksityiskohtaisesti asioista, joita direktiivissä ei edes edellytetä ja tavalla, jolla entisestään heikennetään oikeudenhaltijoiden asemaa. Sen sijaan esitysluonnoksesta uupuu keskeisiä direktiivin nimenomaisesti edellyttämiä asioita. TTVK:n mukaan esitysluonnoksessa ei esimerkiksi säädetä, että verkkosisällönjakopalvelu olisi tekijänoikeudellinen toimija, joka on direktiivin perustavanlaatuinen lähtökohta.

TTVK:n näkemyksen mukaan nämä laiminlyönnit ja direktiivin vastaiset ratkaisut johtaisivat siihen, että luovien alojen tekijöiden mahdollisuus määrätä teoksestaan ja saada tuloa vesitetään verkkosisällönjakopalveluiden eduksi. Keskeinen arvokuiluongelma jäisi siis kokonaan ratkaisematta tämän esitysluonnoksen puitteissa. TTVK:n näkemys on, että ehdotetussa 6a luvussa on niin vakavia puutteita, että se olisi kirjoitettava perusteluineen kokonaan uudestaan. TTVK:n lausuntoon 6a luvun osalta ovat yhtyneet lukuisat eri toimijat, muun muassa Teosto ry, Kopiosto ry, Medialiitto ry, RadioMedia ry, MTV Oy, Sanoma Oyj sekä audiovisuaalisen sisältötuotantoalan tuottajien edunvalvonta- ja tekijänoikeusyhdistys APFI ry.

Mitä seuraavaksi?

Direktiivi olisi tullut panna jäsenmaissa täytäntöön 7.6.2021 mennessä, joten muutosten valmisteluaikataulu on jo viivästynyt Suomessa. Näyttää kuitenkin siltä, että direktiivin implementointi on viivästynyt useissa muissakin jäsenvaltioissa. Nyt kun esitysluonnoksen lausuntokierros on päättynyt, valmistelu jatkuu opetus- ja kulttuuriministeriössä, kunnes lopullinen hallituksen esitys annetaan eduskunnalle. Tämänhetkisen arvion mukaan sen on määrä tapahtua viikolla 50 ja ehdotettujen muutosten olisi tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian keväällä 2022. Nähtäväksi jää, millaisella aikataululla lopullinen esitys valmistuu ja miten annetut lausunnot vaikuttavat esityksen lopulliseen muotoon. Seuraamme asian etenemistä myös tulevissa blogiteksteissämme.