Takuut, lisätakuu, ja virhevastuu – mikä, missä, milloin?

Fondia
Blogit 27. huhtikuuta, 2021

Marketing and Consumer Protection

Elinikäinen takuu? Rajoittamaton takuu? 3 vuoden rajattu takuu? Vastuu virheestä?
Kuluttajakaupassa toimivan yrityksen on tärkeää sisäistää alan pelisäännöt jo varhain. Maanantaikappaleita ja kuluttajien korvausvaatimuksia tulee todennäköisesti eteen ennemmin tai myöhemmin, ja silloin on hyvä olla selvänä pelisäännöt sen osalta, mistä valmistaja, maahantuoja ja myyjä vastaavat kuluttajaan nähden.

Pelisäännöt ovat myös muuttumassa EU:n Digisopimus ja tavarankauppadirektiivien kansallisen täytäntöönpanon myötä. Tätä kirjoitettaessa säännösvalmistelu Suomessa on vielä kesken eikä hallituksen esitystä ole annettu. Direktiivien täytäntöönpanoaika päättyy 1.7.2021 ja säännöksiä on sovellettava 1.1.2022 lukien.

Milloin tavarassa on virhe?

Suomen kuluttajalainsäädännön perusperiaatteena on se, että tuotteen tulee vastata sitä, mitä voidaan katsoa sovitun. Tämän ”sopimuksen” sisältöön vaikuttaa muun muassa tuotteessa itsessään tai sen pakkauksessa ilmoitettu tuotenimi, käyttöohjeet ja -varoitukset. Tuotteen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa. Tuotteen tulee olla pakattu asianmukaisesti, jos tavara sitä edellyttää, ja vastata tuotteesta ennen kauppaa esitettyä mallikappaletta. Lisäksi kuluttajansuojalaki edellyttää, että tuote vastaa kestävyydeltään ja muutenkin sitä, mitä kuluttajalla on perusteltua aihetta olettaa. Myyjää sitovat myös tuotteen ominaisuuksia koskevat julkiset lausunnot (erityisesti mainoksissa tai päällysmerkinnöissä). Mikäli tuote poikkeaa näistä edellytyksistä, siinä on virhe.

Miten toimii virhevastuu?

Tuotteen ollessa virheellinen asiakas useimmiten on yhteydessä asiassa tuotteen myyjään. Myyjä vastaa virheestä, joka on ollut tuotteessa silloin, kun tuote on luovutettu ostajan hallintaan, vaikka virhe ilmenisikin myöhemmin. Kuluttajan ilmoittaessa virheellisyydestä ensimmäisen 6 kuukauden aikana luovutuksen jälkeen, tuotteen oletetaan olleen virheellinen jo luovutushetkellä (”virheolettama”) ja myyjän on pystyttävä osoittamaan, että tuotteessa ei ole ollut virhettä, kun se on luovutettu. Tätä virheolettamaa ei sovelleta, jos oletus on virheen tai tavaran luonteen vastainen. EU:n tavarankauppadirektiivin myötä virheolettama-aika on pidentymässä 1 vuoteen, ja jäsenvaltiot voivat pitää voimassa tai ottaa käyttöön tämän ajan sijaan jopa 2 vuoden virheolettama-ajanjakson.

Nykyisen lainsäädännön mukaan kun ostotapahtumasta on kulunut yli 6 kuukautta, on ostajan vastuulla osoittaa, että tuote on ollut virheellinen luovutushetkellä, jotta hän voi vaatia myyjää korjaamaan tai vaihtamaan tuotteen, alentamaan hintaa tai tietyin edellytyksin jopa purkamaan kaupan ja palauttamaan maksetun hinnan. Virhevastuun kestolle eli ajalle, jolloin kuluttaja voi vedota tuotteen virheeseen, ei ole asetettu Suomessa mitään ylärajaa. Suomessa lähdetään siitä, että tuotteella on sen tyypistä riippuen tietty tyypillinen kestoikä. Kestoikä riippuu tuotteesta, mutta esimerkiksi mobiilipuhelimien normaalina kestoikänä on pidetty 3–4 vuotta ja televisioiden 4 vuotta. Kestoiän pituutta harkittaessa otetaan huomioon myös tavaran hinta: kalliiden tavaroiden on kestettävä pidempään kuin halvempien. Mitään yleistä listausta tuotteiden tyypillisistä kestoi’istä ei kuitenkaan ole olemassa, joten viime kädessä sen määrittäminen, kauanko jonkin tuotteen tai sen osan olisi kuulunut kestää, on tapauskohtaista.

EU:ssa yleinen virhevastuun kesto on 2 vuotta, mutta tämä aika voi olla pidempikin jäsenmaiden paikallisessa lainsäädännössä, kuten Suomessa. Tähän tavarankauppadirektiivi ei ole tuomassa muutosta.

Mitä virkaa on sitten takuulla?

Takuu on vapaaehtoinen lisäsitoumus. Ostaja ei voi vaatia yritystä antamaan takuuta. Antamalla takuun yritys sitoutuu vastaamaan tavaran käyttökelpoisuudesta tai muista ominaisuuksista takuussa määrätyn ajan. Takuunantaja vastaa takuuaikana ilmenevistä vioista ja muista takuussa määritellyistä asioista - Toisin sanoen virheolettama on takuuajan pituinen. Takuun antajan on vastuusta vapautukseen kyettävä osoittamaan, että tavaran huonontuminen johtuu esimerkiksi vääränlaisesta käsittelemisestä tai muusta ostajan puolella olevasta syystä. Takuu on kuitenkin aina virhevastuusta erillinen, eikä takuulla voi koskaan rajata kuluttajan lakisääteisiä oikeuksia. Takuuajan päättymisen jälkeenkin kuluttaja voi vedota lakisääteiseen virhevastuuseen - Suomessa periaatteessa aina tuotteen tavanomaisen kestoiän päättymiseen saakka.

Takuun voi antaa tavaran myyjä, valmistaja tai maahantuoja. Myyjä taas vastaa aiemman myyntiportaan, kuten valmistajan tai maahantuojan, antamasta takuusta aivan samoin kuin omastaankin. Myyjä voi irtautua aiemman myyntiportaan antamasta takuusta vain ilmoittamalla sen selkeällä tavalla ja nimenomaisesti kuluttajaostajalle ennen kaupantekoa. Jos myyjä ei ole tätä tehnyt, ostaja voi valita, mille myyntiportaalle hän kohdistaa takuuseen perustuvat vaatimuksensa.

Valmistajan yhdessä jäsenmaassa myöntämän takuun on oltava samoin edellytyksin voimassa myös muissa EU-maissa. Silloin, kun valmistaja myöntää tuotteilleen takuun, valmistaja ei saa rajata muusta EU-maasta hankittuja rinnakkaistuotuja tuotteita pois takuun piiristä. On kuitenkin huomattava, ettei kuluttajalla ole välitöntä oikeutta saada takuuhuoltoa suomalaiselta maahantuojalta. Rinnakkaistuodun tavaran suomalainen myyjä vastaa kuitenkin myös valmistajan antamasta takuusta, jollei myyjä ole irtautunut takuusta edellä kerrotuin tavoin ja myyjää koskee luonnollisesti lakisääteinen virhevastuu.

Mitä huomioida takuuta antaessa?

Takuun pitää olla ostajalle lisäetu eli sen on annettava hänelle lakiin verrattuna paremmat oikeudet. Tuotteen markkinoinnissa ei saa käyttää ilmaisua takuu, jos luvattu takuu ei merkitse kuluttajille mitään sellaista etua, jota he eivät saisi jo suoraan lain nojalla.

Takuuehdot tulee antaa kirjallisesti (ml. sähköisesti) sellaisessa muodossa, ettei takuun antaja pääse yksipuolisesti niitä muuttamaan ja ne säilyvät ostajan saatavilla. Takuuta koskeva todistus on laadittava selkeällä ja ymmärrettävällä kielellä.

Takuuehtojen osalta on olennaista, että niistä käy ilmi seuraavat asiat: takuun sisältö sekä se, että ostajalla on lainmukaiset oikeudet ja takuulla ei rajoiteta näitä oikeuksia; kuka on takuun antaja, voimassaoloaika ja -alue sekä muut takuuseen perustuvien vaatimusten esittämisen kannalta tarpeelliset tiedot koskien esimerkiksi virheestä ilmoittamista ja takuutodistuksen esittämistä. Ostajalla on oikeus vedota takuuseen, vaikka se ei täyttäisi em. vaatimuksia. Uudet direktiivit harmonisoivat vaatimuksia EU:ssa myös takuuehtojen osalta.

On hyvä kiinnittää huomiota myös takuun rajauksiin. Mikäli esimerkiksi nopeasti kuluvat osat tai käyttöohjeiden vastaisesta käytöstä aiheutuvat vahingot halutaan rajata takuun ulkopuolelle, kirjaus siitä on suositeltavaa ottaa takuuehtoihin. Takuun ulkopuolelle ei kuitenkaan voida rajata sellaisia virheen korjaamiseen liittyviä kustannuksia, joista myyjä vastaa lakisääteisen virhevastuunsa perusteella, kuten tavaran kuljetus- tai lähetyskustannukset. Takuukorjauksen on oltava ostajalle maksuton. Takuun ajallista kestoa määritellessä on myös hyvä huomata, että Suomessa on suhtauduttu kielteisesti hyvin pitkiin saati ”elinikäiseen takuuseen” (lifetime warranty). Tällaisen takuun toteuttaminen voi osoittautua ongelmalliseksi, jonka vuoksi Suomessa tällaisten takuiden markkinointi voidaan katsoa harhaanjohtavaksi ja sopimattomaksi markkinoinniksi.

Takuu on tuotekohtainen ja pysyy voimassa, vaikka tuote vaihtaisi omistajaa, kunhan tuotteen käyttötarkoitus ei olennaisesti muutu.

Yksinkertaistus virhevastuun ja takuun eroista: