Suunnitteletko työntekijöiden sitouttamista? Henkilöstöantien verokohtelu muuttui 1.1.2021 alkaen

Listaamattomien osakeyhtiöiden työntekijät voivat henkilöstöannissa merkitä työnantajayhtiön osakkeita yhtiön nettovarallisuuteen perustuvaan matemaattiseen arvoon ilman ansiotuloveroseuraamuksia tiettyjen edellytysten täyttyessä. Uudistus ei tuonut muutoksia työsuhdeoptioiden verotusta koskevaan sääntelyyn.

Henkilöstöantien tarkoituksena on mahdollistaa yhtiön työntekijöiden sitouttaminen yhtiöön osakeomistuksella. Verolainsäädännön pääsäännön mukaan työntekijän tulee maksaa työnantajayhtiön osakkeesta osakkeen käypää arvoa vastaava hinta. Alihinta katsotaan verotuksessa työntekijän saamaksi palkaksi, josta työnantajayhtiö tekee ennakonpidätyksen. Mikäli etu on henkilöstön enemmistön käytettävissä, edun arvosta ei suoriteta muita palkan sivukuluja kuin vakuutetun sairaanhoitomaksu.

Työntekijöiden osakemerkinnöissä tai osakekaupoissa keskeiseksi kysymykseksi on noussut erityisesti osakkeen käyvän arvon käsite. Esimerkiksi ulkopuolisen sijoittajan yhtiöön tekemä sijoitus on katsottu osakkeen vertailukaupaksi, jonka perusteella osakkeen käypä arvo on määritetty työntekijöille toteutettavassa henkilöstöannissa, mikäli näillä on riittävän läheinen ajallinen yhteys. Mikäli sijoituskierroksia tai muita vertailukauppoja ei ole ollut, yhtiön osakkeen käypä arvo määritetään pääasiassa Verohallinnon antamien arvostusohjeiden mukaan.

Henkilöstöanteja koskevan erityissäännöksen mukaan työnantajayhtiö on voinut antaa osakeannissa työntekijöilleen 10 prosentin alennuksen osakkeen käyvästä arvosta tiettyjen − varsin tiukkojen − edellytysten täyttyessä. Varsinkin kasvuyrityksissä 10 prosentin alennus ei ole korjannut ansiotuloverotuksesta aiheutuvaa haittaa henkilöstön sitouttamiselle.

Tasavallan presidentin 17.12.2020 vahvistaman lakimuutoksen mukaisesti julkisesti noteeraamattomat yhtiöt voivat 1.1.2021 lähtien toteuttaa tuloverolakiin lisätyn uuden 66 a §:n mukaisia henkilöstöanteja, joissa osakkeen merkintähinta voidaan määrittää yhtiön osakkeen matemaattisen arvon perusteella. Yhtiöoikeudellisesti henkilöstöannissa on kysymys osakeyhtiölain 9:4 §:n mukaisesta suunnatusta osakeannista. Pykälän mukaan osakkeenomistajille kuuluvasta etuoikeudesta yhtiön osakkeisiin voidaan poiketa, jos siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy. Henkilöstön sitouttaminen mainitaan hyväksyttävänä taloudellisesti painavana syynä uuden säännöksen esitöissä.

Hallituksen esityksen mukaan listaamattomien osakeyhtiöiden työntekijät voivat henkilöstöannissa merkitä työnantajayhtiön osakkeita yhtiön nettovarallisuuteen perustuvaan matemaattiseen arvoon ilman ansiotuloveroseuraamuksia. Henkilöstöanteihin, jotka eivät täyttäisi uuden säännöksen soveltamisedellytyksiä sovelletaan jatkossakin vanhaa ja edelleen voimassa olevaa TVL 66.1 §:ää. Uudistus ei tuonut muutoksia työsuhdeoptioiden verotusta koskevaan sääntelyyn.

Uuden TVL 66 a §:n mukaan veronalaista ansiotuloa muodostuisi osakkeen merkitsijälle vain siltä osin kuin osakkeesta maksettu merkintähinta alittaa yhtiön osakkeelle lasketun matemaattisen arvon.

Uudistus tuo helpotusta etenkin kasvuyrityksissä suunniteltaviin henkilöstön osakesitouttamisiin, sillä niissä osakkeen matemaattinen arvo on monessa tapauksessa huomattavasti osakkeen käypää arvoa alempi. Vaikka keskustelu uudistuksesta ja sen tarpeellisuudesta on säännöksen esitöissä, hallitusohjelmassa ja julkisessa keskustelussa keskittynyt lähinnä juuri kasvuyritysten tarpeiden tarkasteluun, ei uudistus kuitenkaan rajoitu pelkästään tällaisiin yrityksiin, vaan uudesta henkilöstöannista voi olla hyötyä myös muille julkisesti noteeraamattomille yrityksille, joilla on jo pidempi toimintahistoria.

Uuden TVL 66 a §:n soveltumisedellytyksenä on muun muassa, että siinä tarkoitettu etu on työnantajayhtiön henkilöstön enemmistön käytettävissä. Toisin sanoen edun tulee olla työnantajayhtiön palveluksessa olevien työntekijöiden enemmistön käytettävissä. Säännöstä ei siis sovelleta esimerkiksi tilanteissa, joissa työnantajana toimivan tytäryhtiön työntekijöille tarjotaan mahdollisuutta merkitä emoyhtiön osakkeita. Edun tarjoamisen kannalta oleellista on, että edun käyttömahdollisuus on todellinen. Henkilöstön enemmistön ei ole kuitenkaan pakko hyödyntää tarjottua etua, jotta säännös tulisi sovellettavaksi.

Henkilöstön enemmistöä määritettäessä ei huomioida esimerkiksi yhtiön hallituksen tai hallintoneuvoston jäseniä, jotka eivät ole työsuhteessa yhtiöön tai niitä työntekijöitä, joiden oma tai perheenjäsenten suora tai välillinen omistus yksin tai yhdessä ylittää 10 prosenttia yhtiön osakkeista tai yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Verotuksessa yleisesti sovellettavan tulkinnan mukaisesti yhtiön toimitusjohtaja lasketaan mukaan henkilöstön enemmistöä määritettäessä. On kuitenkin hyvä huomata, että myös toimitusjohtajaan sovelletaan edellä mainittua omistusosuusrajoitusta.

Säännöksen soveltumiselta ei myöskään edellytetä, että kaikilla henkilöstöantiin oikeutetuilla on oikeus merkitä yhtä paljon osakkeita. Olennaista on, että ehdot osakkeiden merkitsemiseksi ovat objektiiviset ja yhtäläiset kaikkien etuun oikeutettujen osalta.

Henkilöstöannin toteutuksen hyvällä etukäteisellä suunnittelulla ja toteutuksen asianmukaisella dokumentoinnilla säästytään ikäviltä yllätyksiltä matkan aikana. Avustamme mielellämme henkilöstöanteihin liittyvissä yhtiöiden omistajien ja hallitusten kysymyksissä sekä henkilöstöantien toteutuksessa. Henkilöstöanteja koskevat edellytykset ovat kuitenkin kohtuullisen tiukat, ja tästä syystä uuden järjestelmän käyttäminen voi jäädä vain suunnitteluasteelle, mikäli esimerkiksi henkilöstön enemmistöä ei haluta sitouttaa. Suunnittelemme myös muita verotehokkaita sitouttamisvaihtoehtoja, eikä osakepohjainen sitouttaminen välttämättä aina ole paras tapa tämän toteuttamiseksi.