Sosiaalisen median kuvankaappaukset ja sitaattioikeus – kuka saa lainata ja mitä?

Marketing and Consumer Protection

Julkkisten somepostaukset ylittävät aika ajoin uutiskynnyksen. Esimerkiksi poliitikkojen twiittejä siteerataan lehdissä ahkerasti ja katumuotia ja sisustustrendejä havainnollistetaan vaikuttajien Instagram-kuvilla. Käytännössä uutiskynnyksen ylittyminen tarkoittaa tiedotusvälineen toimituksellista päätösvaltaa uutisoida jostakin aiheesta, joka on useimmiten ajankohtainen tai ainakin yleisöä kiinnostava.

Markkinaoikeuden viimeaikaiset ratkaisut (MAO:125/21 ja MAO:126/21) linjasivat tiedotusvälineiden siteerausoikeuksia kuvakaappausten osalta. Molemmissa tapauksissa oli kyse Kimi Räikkösen Instagramin Stories-osiossa julkistetusta humoristisesta valokuvasta ”Kuuma Minttu”, jonka kaksi Suomen suurinta iltapäivälehteä olivat kopioineet ja julkaisseet kuvakaappauksena verkkosivuillaan osana kantajasta kertovia artikkeleita.

Mitä tarkoitetaan sitaattioikeudella?

Tiedotusvälineiden sananvapauden tueksi tekijänoikeuslaissa on ns. kuvasitaattisäännös (TekL 25 § 1 mom. 2 kohta). Tämän lainkohdan mukaan julkistetuista taideteoksista saa ottaa tekstiin liittyviä kuvia sanomalehteen tai aikakauskirjaan selostettaessa ”päiväntapahtumaa”. Vanhahtavaa sanamuotoa on ajantasaistettu Tekijänoikeusneuvoston lausuntokäytännössä siten, että lainkohta voisi tarkoittaa muitakin kuin taideteoksia, se kattaisi myös lehtien verkkoversiot ja päiväntapahtuma vastaisi nykykielessä ajankohtaista asiaa (esim. TN 2007:6).

Lisäksi tekijänoikeutta on rajoitettu ns. yleisellä sitaattioikeudella (TekL 22 §), jonka mukaan julkistetusta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa. Tämä sitaattioikeus sallii siteerauksen kenelle tahansa riippumatta päiväntapahtumasta tai siteerauksen tieteellisyydestä. Tekijänoikeusneuvoston mukaan tämä lainkohta sallii myös koko teoksen, mukaan lukien valokuvan siteerauksen, kunhan siteerauksen yleiset edellytykset täyttyvät (esim. TN 2020:7). Sekä kuvasiteerauksen että yleisen siteerauksen sallittavuus tutkitaan aina tapauskohtaisesti.

Markkinaoikeuden ratkaisujen vaikutukset

Markkinaoikeuden ratkaisut mahdollisesti muuttavat tekijänoikeuksien ja tiedotusvälineiden sananvapauden välille aiemmin vakiintunutta käytäntöä. Markkinaoikeus piti Räikkösen julkaisemaa tapahtumaa hyvin arkipäiväisenä ja triviaalina ja totesi, että tapahtuman katsominen kuvasitaattioikeuden edellyttämäksi päiväntapahtumaksi tarkoittaisi liian pitkälle menevää oikeutta yksinoikeudella suojattuun valokuvaan. Näin ollen markkinaoikeus ei hyväksynyt vastaajien kuvan käyttöä kuvasitaattioikeuden piiriin, vaan piti sitä kantajan tekijänoikeuden loukkauksena ja määräsi lehtitalot maksamaan korvauksia tekijänoikeusrikkomuksesta. Yleisen sitaattioikeuden osalta markkinaoikeus totesi, että se ei myöskään sovellu tähän tapaukseen, koska yleinen sitaattioikeus koskee yleensä vain teosten osien käyttöä.

Näiden ratkaisujen oikeusohje epäilemättä on, että mikä tahansa toimituksen kiinnostavaksi määrittelemä aihe ei voi olla kuvasitaattioikeuden piiriin kuuluva päiväntapahtuma. Toisin sanoen, uutisoida voi mistä tahansa, mutta kuvien lainaus tähän tarkoitukseen lupaa kysymättä ei ole aina sallittua.

Ratkaisut jättivät kuitenkin muutamia avoimia kysymyksiä. Ratkaisujen perusteluissa ei mainittu sanallakaan Tekijänoikeusneuvoston lausuntokäytäntöä, jossa siteerauspoikkeuksia on tarkasteltu monipuolisesti ja joka osaltaan on varmasti ohjannut myös tiedotusvälineiden toimintakäytäntöjä. Tekijänoikeusneuvosto ei ole tuomioistuin, mutta Tekijänoikeusneuvoston lausuntokäytäntöä on yleisesti noudatettu alalla. Markkinaoikeus haki sitä vastoin perustelunsa vuosikymmenien takaa lain esitöistä, muiden Pohjoismaiden oikeuskäytännöstä ja ruotsalaisesta oikeuskirjallisuudesta. Markkinaoikeus ei kuitenkaan huomioinut esimerkiksi tuoreessa kotimaisessa oikeuskirjallisuudessamme esitettyä näkemystä siitä, että valokuvan siteeraus yleisen sitaattioikeuden nojalla voi olla sallittua ja myös tarpeen tilanteissa, joissa kuvasitaattisäännös ei sovellu (Harenko, Niiranen, Tarkela: Tekijänoikeus, 2016).

Näiden ratkaisujen perusteella jää avoimeksi, onko tiedotusvälineellä tai ylipäänsä kenelläkään oikeutta siteerata kokonaisia valokuvia yleisen sitaattioikeuden nojalla? Entä miten nyt tulisi suhtautua Tekijänoikeusneuvoston lausuntokäytäntöön? Ja ennen kaikkea, mitä Markkinaoikeuden ratkaisut merkitsevät tiedotusvälineiden sananvapaudelle?

Nykyisin lähes kaikki julkisuuden henkilöitä myöten jakavat merkittävät elämäntapahtumat kuvina somessa. Harva kuitenkaan on valmis antamaan kuviaan tiedotusvälineiden käyttöön ainakaan ilman merkittävää rahallista korvausta. Varsinkin nimekkäämmät julkisuuden henkilöt ovat kaupallistaneet somekanavansa ja koko henkilöbrändinsä ja pyrkivät valikoimaan julkisuutensa tarkoin brändiinsä sopivaksi. Tällaisessa toimintaympäristössä kuvasitaattioikeus ja yleinen sitaattioikeus niihin liittyvine ratkaisukäytäntöineen ovat luoneet tiedotusvälineille mahdollisuuden toteuttaa sananvapauttaan ja laajan yleisön tiedotustarvetta. Tiedotusvälineitä ohjaavat myös lukuisat muut kuin tekijänoikeuteen liittyvät reunaehdot, kuten yksityisyyden suojaan ja kunnianloukkauksiin liittyvä sääntely, Journalistin ohjeet sekä niihin liittyvä Julkisen sanan neuvoston ratkaisukäytäntö.

Miten lehdistö voi tulevaisuudessa raportoida julkisuuden henkilöiden tekemisistä?

Euroopan unionin tuomioistuimen mukaan kuvien linkitys eli upottaminen juttuun on sallittua, jos kuva on alkuperäisellä sivustolla vapaasti kaikkien saatavilla, eli ilman rekisteröitymisvaatimuksia, kopiointikieltoja tai muita teknisiä rajoituksia. Tiedotusvälineet siis voivat linkittää kuvan julkisuuden henkilön someprofiilista ilman julkisuuden henkilön antamaa suostumusta, jos profiili on kaikille julkinen. Kuvan oikeudenhaltija voi tällöin kieltää kuvansa käytön poistamalla kuvan alkuperäiseltä sivustolta tai vaihtamalla someprofiilinsa julkisesta yksityiseksi. Instagramin Stories -osion osalta tämä ei kuitenkaan toimi, koska Stories-osiossa julkaistua sisältöä ei tällä hetkellä pysty upottamaan sellaisenaan lehtijuttuun.

Oma kysymyksensä sitten on, että onko kahden miljoonan seuraajan yksityinen someprofiili riittävän yksityinen vai tulisiko tällaista someprofiilia pitää julkisena profiilina. Markkinaoikeuden ratkaisut eivät ole vielä lainvoimaisia, joten on mahdollista, että sitaattioikeuksien laajuuden käsittely jatkuu myöhemmin ylemmässä oikeusasteessa. Varmaa kuitenkin on jo nyt, että Markkinaoikeuden ratkaisut pakottavat tiedotusvälineet pohtimaan tapaansa uutisoida esimerkiksi julkisuuden henkilöiden somessa julkaisemista tapahtumista.