Sähkömarkkinoiden uudet pelisäännöt
)
Eduskunta ja tasavallan presidentti ovat hyväksyneet hallituksen esityksen muutoksista sähkömarkkinalakiin ja siihen liittyviin lakeihin. Tässä tekstissä esittelemme keskeisimmät muutokset energiamarkkinalainsäädännössä. Muutosten tarkoituksena on tehdä vuonna 2019 annetun sähkömarkkinadirektiivin edellyttämät muutokset sähkömarkkinoita koskevaan kansalliseen lainsäädäntöön, täydentää asiakkaiden mahdollisuuksia osallistua aktiivisesti sähkömarkkinoille sekä edistää sähkön toimitusvarmuuden ylläpitoa. Seuraavassa on mainittu muutosten keskeisimmät osat.
Loppukäyttäjän asemaa parantavat muutokset
Muutokset vaikuttavat toimitusvelvollisten vähittäismyyjien tarjoamiin sähkömyyntisopimuksiin. Jatkossa toimitusvelvollisten vähittäismyyjien tarjoamat sähkönmyyntisopimukset eivät saa olla yksinomaan dynaamisen hinnan sähköntoimitussopimuksia ja muuhun muuttuvaan suureeseen perustuvia sähkönmyyntisopimuksia, vaan loppukäyttäjille on tarjottava myös muita erilaisia sähkönmyyntisopimuksia. Toimitusvelvollisuuteen perustuvien sopimusten vähittäismyyntiehtojen ja vähittäismyyntihintojen tai hinnanmääräytymisperusteiden julkisuusvelvoitteita on tarkennettu.
Muutoksilla otetaan käyttöön itsenäisen aggregaattorin toiminnasta aiheutuneen kulutusjouston aktivoinnin suorien kustannusten korvausmekanismi. Tarkempia säännöksiä annetaan valtioneuvoston asetuksella. Muutokset parantavat kuluttajien mahdollisuuksia osallistua energiamarkkinoille itsenäisinä toimijoina.
Lisäksi ennakkolaskutuksen käyttö sähkön vähittäismyynnissä on sallittua jatkossa vain luottoriskien hallinnan vuoksi ja sähköntoimitussopimusten vertailuvälinettä ylläpitää jatkossa Energiavirasto.
Vaihtoehtoinen riidanratkaisu
Tuomioistuinten ulkopuolisia riidanratkaisukeinoja laajennetaan. Verkkoon pääsyn epäämistilanteista ja aggregointiin liittyvästä riidanratkaisumenettelystä vastaa Energiavirasto. Kuluttajien loppukäyttäjinä tekemiä valituksia käsittelee jatkossakin kuluttajariitalautakunta.
Elinkeinonharjoittajien loppukäyttäjinä tekemiä valituksia varten perustetaan energiamarkkinariitalautakunta-niminen itsenäinen lautakunta tuomioistuinten ulkopuoliseksi riidanratkaisumenetelmäksi. Lautakunta toimii kuluttajariitalautakunnan tavoin. Sen antamat ratkaisusuositukset eivät ole täytäntöönpanokelpoisia, eikä niillä ole hallintopäätöksen tai tuomion oikeusvaikutuksia.
Verkonhaltijan toiminnan rajoitukset ja valvonta
Verkonhaltijoiden eri toimintamuotoja tullaan rajoittamaan. Verkonhaltijat eivät muutosten jälkeen saa harjoittaa energiavarastoliiketoimintaa tietyin poikkeuksin, joihin Energiavirasto myöntää luvan. Jakeluverkonhaltija ei myöskään saa harjoittaa sähköajoneuvojen latauspalveluliiketoimintaa.
Jakeluverkonhaltijan on jatkossa mahdollisuuksien mukaan hyödynnettävä joustopalveluja jakeluverkkonsa käytön ja kehittämisen tehostamiseksi sekä siirtorajoitusten hallitsemiseksi vastuualueellaan tai vastuualueensa rajojen yli tapahtuvissa siirroissa. Kantaverkonhaltijan ja suurjännitteisen jakeluverkon haltijan oikeutta kieltäytyä liittämästä uutta voimalaitosta tai energiavarastoja on rajoitettu. Liittämistä koskevissa ehdoissa voidaan tietyin edellytyksin asettaa yleisestä liittämiskäytännöstä poikkeavia rajoituksia. Energiaviraston valvontatehtäviä on myös lisätty ja toimivaltuuksia laajennettu.
Laki energiamarkkinariitalautakunnasta tulee voimaan 1.9.2023 ja muut eduskunnan vastaukseen sisältyvät lait tulevat voimaan 1.6.2023. Muutoksiin on siis reagoitava pian.
Kokeneet energia- ja ympäristöjuridiikan asiantuntijamme ovat apunasi kaikissa sähkömarkkinoihin liittyvissä asioissa.
Tutustu energiaoikeuden tiimiimme tai ota heihin suoraan yhteyttä >>
