Saako jatkossa puhua hiilineutraalista? EU tarttuu tiukemmin väittämiin koskien nimenomaisia ympäristöväittämiä – mitä on odotettavissa?

Kuluttajatuotteiden markkinoilla yksi suurimmista trendeistä on erilaisten ympäristöväittämien käyttö. Eurobarometerin mukaan jopa 84 % eurooppalaisista myös kokee, että ympäristönsuojelu on tärkeää heille henkilökohtaisesti, ja 68 % heistä on yhtä mieltä siitä, että nykyiset kulutustottumukset vaikuttavat Euroopan luontoon negatiivisesti. Monet yritykset ovat havahtuneet tähän, ja siksipä monet tuotteet ovat nykyisin joko ”ympäristöystävällisiä”, ”hiilineutraaleja” tai niiden ”valmistamiseen on käytetty 40 % kierrätysmuovia”. Komission vuonna 2020 toteutetun tutkimuksen mukaan jopa 40%:lle ympäristöväittämistä ei kuitenkaan löytynyt lainkaan perusteita. Euroopan Unionin komissio pyrkii nyt suitsimaan ympäristöväittämien rönsyilevää markkinaa uudella ehdotuksellaan.

EU:n komissio on maaliskuun 22. päivä 2023 julkaissut ehdotuksensa koskien direktiiviä nimenomaisten ympäristöväittämien toteennäyttämisestä sekä viestinnästä. Ehdotuksen tarkoituksena on pyrkiä harmonisoimaan sitä, kuinka vapaaehtoisia, kuluttajille suunnattuja ympäristöväittämiä arvioidaan sekä valvotaan. Lisäksi ehdotus pyrkii kontrolloimaan räjähdysmäisesti lisääntynyttä yksityisten sekä julkisten ympäristömerkintöjen määrää. Ehdotus kattaa siten tarkempia vaatimuksia sille, miten ympäristöväittämät tulee olla toteen näytettävissä, miten niitä voitaisiin varmentaa sekä sääntelyä niiden viestinnästä.

Direktiiviehdotus kattaisi kaikki EU-maissa asuville kuluttajille suunnatut vapaaehtoiset tekstimuotoiset yritysten ympäristöväittämät tai väittämät, jotka sisältyvät ympäristömerkintään, ja jotka liittyvät ympäristövaikutuksiin, ympäristönäkökulmiin tai yrityksen tuotteiden, palveluiden tai organisaation ympäristövaikutuksia sisältävään toimintaan. Direktiiviä ei kuitenkaan sovellettaisi ns. mikroyrityksiin (vuosiliikevaihto alle 2 milj. € ja alle 10 työntekijää), eikä toisaalta väittämiin, joista säädellään muussa lainsäädännössä.

Ehdotuksen keskeisiä vaatimuksia ympäristöväittämille

Jatkossa, ehdotuksen mukaan, ympäristöväittämät tulisi pystyä perustelemaan riittävästi ja perustelut tulisi voida varmentaa etukäteen. Direktiivi asettaisi myös minimivaatimuksia tälle perustelulle ja lopulta väittämien viestimiselle kuluttajille. Keskeisiä vaatimuksia direktiivissä ovat muun muassa seuraavat:

  • Ympäristöväittämien tueksi on oltava laajasti tunnustettua tieteellistä todistusaineistoa, täsmällistä tietoa sekä otettava huomioon soveltuvat kansainväliset standardit ja että ympäristövaikutukset ovat merkittäviä tuotteen elinkaarinäkökulmasta

  • Väittämät, joissa verrataan tuotteen ympäristövaikutusta kilpailijaan, ovat sallittuja vain, jos vertailu on reilua ja perustuu samanarvoiseen tietoon

  • Kokonaisympäristövaikutuksen aggregoituun pisteytykseen perustuvat ympäristöväittämät kielletään lähtökohtaisesti, mikäli väittämä ei perustu EU:n sääntöihin tai sen laatimiin pisteytysjärjestelmiin

  • Ympäristöväittämien, jotka korostavat yrityksen toimenpiteitä kohti yrityksen tai tuotteen tulevaisuuden ympäristötavoitteita (esim. hiilineutraalius tiettyyn vuoteen mennessä), tulee sisältää selkeitä yrityksen sisäisiä sitoumuksia ja osoitettavissa olevan aikataulun tavoitteen saavuttamiseksi

  • Päästökompensaatioiden osalta ehdotus edellyttää lisää läpinäkyvyyttä sitä koskien, mitkä väittämistä koskevat yhtiön omaa toimintaa ja mikä perustuu ostohyvitykseen, lisäksi tiedossa on lisävaatimuksia koskien kompensaatioiden kirjaamista

  • Ympäristömerkintäjärjestelmien omistajuuden, päätöksentekoelimien sekä tavoitteiden ja valvontamenettelyiden tulee olla jatkossa läpinäkyvämpiä ja niistä tulee olla riittävän yksityiskohtaista ja helposti ymmärrettävää tietoa tarjolla maksutta

  • Ympäristömerkintöjen käyttö edellyttää jatkossa kolmannen osapuolen varmennusta jäsenvaltion nimittämän riippumattoman toimijan toimesta

  • Uusia julkisia ympäristömerkintäjärjestelmiä voidaan kehittää vain EU-tasolla

  • Uusien yksityisen sektorin ympäristömerkintäjärjestelmien on jatkossa sisällettävä entistä kunnianhimoisempia ympäristötavoitteita, jotka on myös vahvistettava etukäteen

  • Ympäristöväittämien toteennäyttämisessä käytettyjen tietojen tulee olla yleisön saatavilla joko fyysisessä muodossa tai esim. verkkosivujen linkin kautta

On hyvä huomata, että tämä direktiiviehdotus ei sovellu EU-ympäristömerkkiin (EU Ecolabel), joka on Euroopan unionin virallinen ja vapaaehtoinen ympäristömerkki, jonka tarkoituksena on ohjata kuluttajia riippumattomien asiantuntijoiden tarkastamiin, ympäristövaikutukseltaan vähäisiin tuotteisiin.

Kuluttajaorganisaatioilla on myös tämän direktiiviehdotuksen pohjalta mahdollisuus nostaa edustajakanteita koskevan direktiivin (EU) 2020/1828 mukaisesti ryhmäkanne puolustaakseen kuluttajien yhteisiä intressejä.

Mitä nyt?

Ehdotus on nyt jätetty Euroopan unionin parlamentin ja Euroopan unionin neuvoston harkintaan, ja ne harkitsevat nyt ehdotuksen hyväksymistä normaalissa lainsäätämisjärjestyksessä. On hyvin mahdollista, että tekstiluonnokseen tehdään lisätarkistuksia tämän prosessin aikana.

Suosittelemme kuitenkin jo tässä vaiheessa arvioimaan käyttämiänne ympäristöväittämiä sekä yrityksenne tulevaisuuden markkinointistrategiaa, ja tarvittaessa muuttamaan sitä ehdotetun direktiivin soveltamisalaan kuuluvien väitteiden osalta.

Blogisarjan seuraavassa osassa kerromme lakiehdotuksista koskien tuotteiden kestävyyttä, korjattavuutta sekä muutoksista sopimattomiin kaupallisiin menettelyihin koskien viherpesua.