Mitä on päävastuullisen toteuttajan vastuu uudessa rakentamislaissa?
)
Hallitus antoi syyskuussa hallituksen esityksen uudesta rakentamislaista. Lain käsittely on täydessä vauhdissa eduskunnassa ja lokakuun aikana on eri valiokunnissa kuultu asiantuntijoita. Keskiössä hallituksen esityksessä ovat rakentamisen laadun parantaminen ja toimet, jotka tähtäävät ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja kiertotalouden edistämiseen. Tulevassa laissa rakentamisen laatua pyritään parantamaan muun muassa päävastuullisen toteuttajan vastuuta koskevilla uusilla säännöksillä. Lisäksi laki muuttaa voimaantullessaan vallitsevaa lupakäytäntöä ja lupaprosessia. Tulevaisuudessa nykyisten rakennusluvan, toimenpideluvan ja toimenpideilmoituksen korvaisi rakentamislupa ja rakennuslupamenettely muuttuu yksivaiheiseksi. Näillä toimenpiteillä lainsäätäjän on tarkoitus yksinkertaistaa ja selkeyttää rakentamisen lupajärjestelmää ja sujuvoittaa rakennuslupaprosessia.
Rakentamishankkeeseen ryhtyvän vastuut – mikä oikeastaan muuttuu?
Uudessa laissa tullaan ottamaan kantaa rakentamisen vastuisiin. Hallituksen esityksen mukaan rakentamishankkeeseen ryhtyvän vastuut säilyisivät ennallaan lukuun ottamatta päävastuullisen toteuttajan rakennustyömaalla tapahtuvaa toimintaa. Päävastuullinen toteuttaja olisi vastuussa rakennuskohteen toteuttamisesta sopimuksen, suunnitelmien, rakennuskohteen toteuttamista koskevien säännösten, rakentamisluvan ja hyvän rakennustavan mukaisesti. Päävastuullinen toteuttaja vastaisi toteutuksen kokonaisuudesta ja laadusta. Vastuu suunnitelmien oikeellisuudesta säilyisi suunnittelijoilla. Rakentamishankkeeseen ryhtyvä voisi nimetä rakennuskohteen toteutusta varten päävastuullisen toteuttajan. Jos päävastuullista toteuttajaa ei nimettäisi, vastaisi rakentamishankkeeseen ryhtyvä itse päävastuullisen toteuttajan tehtävistä.
Esityksen päävastuullista toteuttajaa koskeva vastuu ei puutu sopimusvapauteen. Esitys ei ota kantaa siihen, miten ja millaisilla sopimusjärjestelyillä yksittäisessä rakentamishankkeessa saavutetaan säännösten, luvan ja hyvän rakennustavan mukainen lopputulos. Tilanne säilyy pääosin nykyisen sääntelyn kaltaisena. Suurimpana eroavaisuutena voidaan pitää sitä, että rakentamishankkeeseen ryhtyvä voi myös itse toimia päävastuullisena toteuttajana. Toisaalta maankäyttö- ja rakennuslain tapaan kuuluisi rakentamishankkeeseen ryhtyvälle joka tapauksessa huolehtimisvelvollisuus siitä, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä myönnetyn luvan mukaisesti. Toteutuessaan laki toisi myös rakennushankkeeseen osallistujille myötävaikutusvelvollisuuden eli velvollisuuden tehdä yhteistyötä rakentamisen laadun parantamiseksi. Lainsäätäjän tavoitteena on, että kaikki rakennushankkeeseen osallistuvat tahot tekisivät yhteistyötä ja pyrkisivät yhteistyössä laadukkaaseen lopputulokseen sopien tavoitteista ja tehtävistä työmaakokouksissa sekä huolehtien laadunvarmistusselvityksen mukaisten toimenpiteiden toteuttamisesta yhteistyössä, silloin kuin niitä edellytetään.
Toteutuessaan hallituksen esityksessä esitetyin tavoin päävastuullisen toteuttajan toteutusvastuu tarkoittaisi sitä, että päävastuullisen toteuttajan vastuu käsittäisi koko rakennushankeen kokonaisuudesta ja laadusta huolehtimisen. Ja päävastuullisen toteuttajan toteutusvastuu pohjautuisi suoraan hallitusohjelmakirjaukseen, jonka mukaan ”Rakentamisen toteutusvastuu säädetään pääurakoitsijalle. Tämä pitää sisällään vastuun rakennusvirheistä ja niiden korjaamisesta.” Vaikka lain esitöissä esitetään päävastuulliselle toteuttajalle kokonaisvastuuta koko rakennushankkeesta ei hallituksen esityksessä kuitenkaan ilmene, kenelle päävastuullinen toteuttaja on vastuussa, tarkoitetaanko vastuulla virhevastuuta, korjausvastuuta vai vahingonkorvausvastuuta eikä myöskään sitä, kuinka pitkän ajan vastuu kattaa. Lain esitöissä ei myöskään oteta kantaa siihen, onko päävastuullisen toteuttajan vastuu pakottavaa vai voidaanko siitä sopia toisin sopimuksella. Lain esityöt ja pääasiallisen toteuttajan toteutusvastuuta koskeva pykäläluonnos jättää siten monia asioita avoimeksi ja tulevan oikeuskäytännön varaan, ellei näitä seikkoja täsmennetä eduskuntakäsittelyn aikana. Koska rakennushankkeeseen ryhtyvä voi valita, nimeääkö sen päävastuullisen toteuttaja vai huolehtiiko se itse tehtävästä, tulee tähän ja muihin pääasiallisen toteuttajan toteutusvastuuta koskeviin seikkoihin kiinnittää tarkkaa huomiota laadittaessa sopimuksia tulevaisuudessa. Poikkeuksena pääsääntöön jäisivät sähkötöiden vastuut edelleen sähköturvallisuuslain piiriin.
Toteutuessaan rakennuslaki tulee voimaan 1.1.2024. Tulevaan rakentamislakiin ja sen tuomiin muutoksiin on tärkeää alkaa valmistautua hyvissä ajoin, sillä paras kilpailukyky saavutetaan huomioimalla tulevat muutokset kiinteistö- ja rakentamishankkeiden suunnittelussa ennakolta. Tässä työssä Fondian kokenut kiinteistö- ja rakentamisjuridiikan tiimi on myös aina apunasi.
Tule kuulemaan lisää mm. rakentamislain uusista kiertotalous- ja ilmastovaatimuksista Kestävä rakentaminen -aamiaistilaisuuteemme 17.11.2022.
Lue lisää ja ilmoittaudu tästä.
)
