Oikeusteknologiaa ja uusia työn tekemisen tapoja

Pitkällinen, tiedät-kyllä-mistä johtuva odotus palkittiin viimein tällä viikolla Musiikkitalossa, kun Nordic Legal Tech Day rantautui Suomeen. Paikalle oli saapunut runsaslukuinen yleisö keskustelemaan siitä, missä aiheen kanssa mennään, ja jakamaan ideoitaan lakitoimintojen kehittämiseksi.

Oikeusteknologiasta on pöhisty paljon jo usean vuoden ajan, jopa siinä määrin että jotkut puhuvat ”teknopesusta”. Asiakasta ei kuitenkaan (yleensä) kiinnosta teknologia itsessään, vaan jonkin asian tekeminen paremmin tai ratkaisu tiettyyn ongelmaan. Markkinoiden pirstaloituessa ja palvelujen muuttuessa yhä enemmän ekosysteemipohjaisiksi mahdollisten kumppanien, toimialojen, diilityyppien ja maiden määrä kasvaa, joten valtaosa puhujista korosti tarvetta mukautumis- ja ennakoimiskykyisille juridiikan ammattilaisille, jotka kykenevät ottamaan parhaan hyödyn irti saatavilla olevista työkaluista – ja niitähän riittää.

Standfordin oikeustieteellisen tiedekunnan ylläpitämä CodeX Techindex listaa tällä hetkellä yli 1 800 yritystä joiden julkilausuttuna missiona on muuttaa tapa, jolla lainoppia harjoitetaan. Kuitenkin hienoinkin työkalu ilman osaavia käyttäjiä ja käyttöä tukevia prosesseja on vain riippakivi. Yritykset pyrkivät maksimoimaan kasvumahdollisuutensa ja digitalisoimaan liiketoimintamallinsa, ja samaan aikaan kulut pitäisi pitää kurissa ja riskit hallinnassa. Miten siis hyödyntää parhaalla tavalla teknologian tarjoamia mahdollisuuksia?

• Muutos on vääjäämätöntä. Juristien on enenevässä määrin kyettävä yhteistyöhön ja pystyttävä täydentämään juridista hahmotuskykyään poikkitieteellisesti hyödyntäen visuaalisen, digitaalisen ja muotoiluajattelun parhaita käytänteitä.

• Pelottavan suuri osa liiketoiminnan ammattilaisista kertoo kohtaavansa ongelmia yrityksensä sopimusprosesseissa. Sen ei kuitenkaan tarvitse olla luonnonvakio, vaan prosesseja voidaan tehostaa merkittävästi erilaisilla asiantuntijajärjestelmillä ja sopimusautomaatiolla.

• Useimmilta organisaatiolta puuttuu näiden prosessien automatisoinnin edellyttämä tietotaito, tai parannusten käyttöönottoon ei yksinkertaisesti ole resursseja tai aikaa. Asiansa osaava luotettu neuvonantaja voi tällöin olla kultaa kalliimpi.

• Professori Vermeylenin puheenvuoroa mukaillen: ”’Voisinpa käyttää enemmän aikaa salassapitosopimusten kommentointiin’, sanoi ei kukaan ikinä.” Teknologialla voidaan vapauttaa ihmisten aikaa keskittyä ongelmanratkaisukykyä ja luovuutta edellyttäviin tehtäviin sen sijaan että aika kuluu toistuviin ja mekanistisiin toimenpiteisiin, joissa kone on joka tapauksessa tehokkaampi.

Ohjelmistovetoinen, monimutkaistuva maailma asettaa juristeille ja heidän osaamiselleen uusia vaatimuksia ja kykyä muuntautua johonkin seuraavista rooleista:

1. Legal engineers, jotka käyttävät juridista tietämystään ja yhdistävät sen teknologiseen osaamiseen optimoidakseen olemassa olevia tuotteita, palveluita ja prosesseja

2. Digital compliance experts, jotka osaavat neuvoa datapohjaisten ja digitaalisten ratkaisujen vaatimustenmukaisuudessa ja avustaa IT-osastoja compliance-edellytysten noudattamisessa

3. Legal technologists, jotka auttavat organisaatioita hyödyntämään teknologiaa prosessiensa tehostamiseksi ja epätarkoituksenmukaisuuksien poistamiseksi

4. Digital policymakers, jotka ymmärtävät kyber- ja tietoturvaa sekä kykenevät luomaan käyttäjäystävällisiä, läpinäkyviä toimintaperiaatteita

Oikeusteknologia ei – joidenkin pettymykseksi – tarkoita sitä, että juristit häviäisivät ympäriltämme, vaan kyse on älykkäämmästä tavasta tehdä juridiikkaa. Fondian uusi legal tech -juristitiimi, jossa oikeustietellinen kokemus yhdistyy teknologin mielenlaatuun, on valmiina auttamaan kehitykseen mukaan lähtemisessä ja oikean arvon löytämisessä muotisanojen joukosta.

Jos haluat keskustella asiasta lisää, niin voit ottaa yhteyttä Pessi Honkasaloon tästä ja Joonas Ilmastiin tästä.