Muutosturvan uudistukset voimaan 1.1.2023

Lait määrittelevät muutosturvaan liittyvät työnantajan velvoitteet. Eduskunta on hyväksynyt 28.6.2022 ehdotuksen, joka sisältää

• muutoksia muutosturvaa koskeviin lainsäädöksiin

• työttömyysturvan lisäeläkepäivien poistamisesta asteittain sekä

• 55 vuotta täyttäneiden oikeudesta siirtyä työskentelemään osa-aikaisesti

Muutokset tulevat voimaan 1.1.2023 ja niillä pyritään parantamaan 55 vuotta täyttäneiden työllistymistä ja työssä jaksamista.

Muutosturvan uudistus koskee tuotannollisin tai taloudellisin perustein irtisanottuja yli 55-vuotiaita, jotka ovat olleet vähintään viisi vuotta saman työnantajan palveluksessa. Oikeus uuteen muutosturvaan ei olisi riippuvainen siitä, kuinka monta työntekijää irtisanovalla työnantajalla on palveluksessaan.

Muutoksella lisätään työnantajan velvoitteisiin aiempaa pidempi palkallinen työllistymisvapaa 55 vuotta täyttäneille ja työnantajilta ryhdytään perimään muutosturvamaksua, jolla muutosturvan järjestäminen rahoitetaan. Myös työttömyysvakuutukseen tulee kaikilta työnantajilta perittävä lisäosa, jolla rahoitetaan muutosturvaa.

Uudistukset ikääntyneen työntekijän muutosturvapakettiin ovat:

• työvoimaviranomaisten järjestämä muutosturvakoulutus

• muutosturvaraha

• oikeus nuorempia työntekijöitä pidempään työllistymisvapaaseen irtisanomisaikana

Muutosturvakoulutuksen ja -rahan saamisen edellytyksenä on, että irtisanottu työntekijä ilmoittautuu työnhakijaksi työvoimaviranomaisille 60 päivän kuluessa siitä, kun on saanut irtisanomisilmoituksen.

Seuraavat muutosturvaan jo aiemmin kuuluneet kohdat säilyvät muutoin ennallaan:

• irtisanotun palkallinen vapaa uuden työn etsimistä varten

• työnantajan järjestämä työllistymistä edistävä valmennus tai koulutus

• pidennetty työterveyshuollon järjestämisvelvollisuus

• työnantajan tehostunut tiedottaminen

• muutosneuvotteluvelvollisuus

• henkilöstön kanssa tehtävä toimintasuunnitelma

• työvoimatoimistojen kanssa laadittavat työllistymisohjelmat sekä

• korotettu työttömyysturva henkilön osallistuessa työllistymisohjelmassa sovittuihin toimenpiteisiin

Tässä kirjoituksessa keskitytään pelkästään muutosturvan lisäyksiin ja samassa yhteydessä säädettyihin kahteen muuhun muutokseen.

Palkallinen vapaa irtisanomisaikana on tarkoitettu työllistymistä edistävään toimintaan ja työn hakuun. Työllistymisvapaata voi myös käyttää työllistymistä edistävään koulutukseen.

Irtisanotun 55 vuotta täyttäneen työllistymisvapaata on pidennetty enimmillään 25 päivään, kun se nuoremmilla on enintään 20 päivää. Työllistymisvapaan pituus määräytyy irtisanomisajan mukaan. Jos irtisanomisaika on 1 kk tai alle, työllistymisvapaa on viisi päivää, 1 kk – 4 kk irtisanomisajalla 15 päivää ja yli 4 kk:n irtisanomisajalla 25 päivää.  

Hallituksen esityksen mukaan oikeus työllistymisvapaan käyttöön edellyttää kuitenkin, että siitä ei aiheudu työnantajalle vakavaa haittaa. Kynnys tämän perustelun käyttöön vapaan epäämiselle on kuitenkin korkealla, koska tuotannollis-taloudellisten irtisanomisperusteiden olemassaolo vaatii, että työntekijän työpanosta ei jatkossa enää tarvita.

Tuotannollis-taloudellisin perustein irtisanotun 55 vuotta täyttäneen uudelleen työllistymisen edellytyksiä pyritään parantamaan muutosturvakoulutuksella. Koulutuksella kehitetään irtisanotun ammatillisia valmiuksia tai valmiuksia toimia yrittäjänä. Koulutuksesta sovitaan työvoimaviranomaisten ja irtisanotun kesken työllistymissuunnitelmassa.

TE-toimisto tai ELY-keskus hankkii muutosturvakoulutuksen ja sen arvo vastaa enintään irtisanotun kahden kuukauden palkkaa. Muutosturvakoulutus alkaa viimeistään kolmen kuukauden kuluessa palvelussuhteen päättymisestä. Koulutus voi alkaa myös irtisanomisaikana, jolloin siihen voi käyttää työllistymistä edistävään toimintaan varattua palkallista vapaata.

Uusi muutosturvakoulutus on luonteeltaan osaamista päivittävää koulutusta eikä sen tarkoitus ole korvata pitkää tutkintoon johtavaa koulutusta. Koulutuksen tavoitteena on irtisanotun työntekijän palaaminen takaisin työelämään mahdollisimman nopeasti. Koulutuksen enimmäiskesto on kuusi kuukautta.

Tämä koulutus ei korvaa työnantajan velvoitetta järjestää irtisanotulle työsopimuslain 7 luvun 13 §:n perusteella työllistymistä edistävää valmennusta tai koulutusta.

Muutosturvarahan maksaa työttömyyskassa tai Kela, ja se on määrältään irtisanotun työntekijän yhden kuukauden palkan suuruinen.

Muutosturvapaketti rahoitetaan puoliksi kaikilta työnantajilta perittävällä työttömyysvakuutusmaksun lisämaksulla ja puoliksi irtisanovalta työnantajalta perittävällä muutosturvamaksulla. Muutosturvamaksu koskee suurimpia työnantajia, joiden työttömyysvakuutusmaksujen perusteena oleva palkkasumma ylittää vuosittain vahvistettavan alarajan irtisanomisajankohtaa edeltävänä vuonna. Esimerkiksi vuonna 2023 alaraja määräytyy vuoden 2022 palkkasumman mukaan ja on 2 197 500 euroa.

Maksukerroin kasvaa lineaarisesti aina 35 160 000 euron summaan asti ja on siinä kohtaa ja sen jälkeen 2,90. Palkkasummarajat tarkistetaan vuosittain. 

Maksukertoimen laskemiseen löytyy laskuri työvoimaviranomaisten sivulta.

Työnantajien yhteinen osa muutosturvan rahoituksesta maksetaan työttömyysvakuutusmaksun lisäyksellä. Työllisyysrahasto tekee elokuussa vuosittain laskelman tämän erän suuruudesta osana seuraavan vuoden työttömyysvakuutusmaksujen suuruutta koskevaa esitystään.  

Muutosturvan uudistuksen yhteydessä säädettiin myös ansiosidonnaisen työttömyysturvan lisäpäivien eli ns. eläkeputken poistamisesta. Palkansaajan työttömyyspäivärahan lisäpäivät poistetaan asteittain siten, että vuonna 1963 syntyneistä alkaen lisäpäivien alaikäraja nousisi vuodella syntymävuotta kohden, ja lisäpäivämahdollisuus poistuisi kokonaan vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneiltä. Samalla työttömyyspäivärahan lisäpäivien rahoitukseen kohdistuva työnantajan omavastuumaksu poistuisi asteittain.

Ikääntyneiden työntekijöiden työssäjaksamisen edellytyksiä haluttiin muutosturvan uudistamisen yhteydessä parantaa lisäämällä lakiin oikeus 55 vuotta täyttäneille työajan lyhentämiseen.

Yli 55-vuotiaan työntekijän halutessa siirtyä tekemään työtä osa-aikaisesti, työnantajan tulee ryhtyä järjestelyihin, joka sen mahdollistaa.  Järjestelyssä on otettava huomioon kuitenkin työnantajan toimintaan ja työnjärjestelyihin liittyvät erityiset tarpeet. Työntekijän osa-aikaiseksi siirtymiseen ei säädetty mitään uutta etuutta, vaan kyse on omakustanteisesta työajan lyhentämisestä, ellei perusteena ole esimerkiksi osatyökyvyttömyys tai oikeus osa-aikaeläkkeeseen. 

Lain muutokset eivät vaadi mitään erityisiä aktiivisia toimia työnantajalta aiempien velvoitteiden lisäksi. Muutokset kannattaa kuitenkin ottaa huomioon, kun irtisanomisia harkitaan tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla. Viranomaiset laskevat ja määräävät mahdolliset maksut. Yli 55-vuotiaan työntekijän vaatiessa on ryhdyttävä toimiin työsuhteen muuttamiseksi osa-aikaiseksi.