Mitä uutta somessa vuonna 2021?
Asiantuntijamme Tämer Mohsen pureutuu alkaneen vuoden sosiaalisen median trendeihin ja antaa vinkkinsä, mihin markkinoijan tulisi kiinnittää huomiota juridiset sudenkuopat välttääkseen.
1. Lyhyiden videoiden suosio jatkuu
Vuosi 2020 oli voitokas TikTokille ja sen käyttäjämäärä ylsi ensimmäisen kerran yli miljardin. Vuonna 2021 myös muut sosiaalisen median alustat haluavat osan tästä markkinasta. Instagram lanseerasi vuonna 2020 Reelsin ja Youtube testaa parhaillaan Youtube Shorts- toimintoa. Maailmalla puhutaan myös kokonaan uusista sovelluksista kuten Likee, Byte ja Triller. Selkeästi lyhyiden videoiden markkinalle on nyt monta tulijaa ja alustat kiinnostavat mainostajia. On hyvä muistaa, että markkinointia koskeva säännökset ovat alustaneutraaleja. Perusperiaate on, että kuluttajien pitää aina tietää, että häneen pyritään vaikuttamaan kaupallisesti, on sitten mainostajan käytössä mikä tahansa somealusta.
2. Somealustoista tulee myös verkkokauppoja
Facebook ja Instagram ovat vuonna 2020 panostaneet verkkokauppaominaisuuksien luomiseen sosiaalisen median alustalle. Esim. ostokset Instagramissa on Instagram-toimintojen joukko, jolla ihmiset voivat tehdä ostoksia yhtiön julkaisemista kuvista ja videoista ja muuntaa yhtiön Instagram-tilin myymäläksi. Ostosmerkinnöillä yritykset voivat myös korostaa luettelonsa tuotteita Storiesissa ja syötteessä, jotta ihmiset voivat hankkia lisätietoja. Mikäli käytät näitä palveluja, niin kannattaa varmistua, että kuluttajille annetaan kuluttajansuojalain edellyttämät tiedot tuotteista ja kuluttajan oikeuksista.
3. Mainonnan tunnistettavuuteen tulisi entistä enemmän kiinnittää huomiota
Mainonnan eettinen neuvosto antoi vuonna 2020 peräti 20 huomautusta mainonnan tunnistettavuudesta Instagramissa, blogeissa ja Youtubessa. Määrä on merkittävä, koska peräti 66,7 % kaikista huomautuksista on koskenut vaikuttajamarkkinointia (yhteensä 31 MENin huomautusta vuonna 2020). Vaikka mainonnan tunnistettavuudesta on puhuttu vuosia, silti tekijöillä ja mainostajilla on petrattavaa tunnistettavuuden osalta. Liian usein merkinnät ovat epäselviä tai ne puuttuvat kokonaan, eikä somekanavien välisiä eroja huomioida merkintätavoissa. Esim. merkinnät saattavat olla Instagram-feedillä oikein, mutta ne puuttuvat kokonaan Stories-puolelta. Toivon, että vaikuttajamarkkinoinnin ammattimaistuessa mainonnan tunnistettavuuteen kiinnitetään myös enemmän huomiota ja kaupallisten yhteistöiden merkkaamisesta tulee uusi normaali.
4. Tulevat kuntavaalit ja some – käyttävätkö puolueet myös vaikuttajia tulevana keväänä?
Viime vuosi osoitti, että somella on aidosti voimaa myös politiikassa. Kuntavaalit tulevat varmasti aktivoimaan myös poliittisen mainonnan eri kanavissa.
On hyvä huomioida, että Facebookin, Instagramin ja Twitterin käyttöehdot asettavat selkeitä rajoja poliittiselle mainonnalle. Poliittisten tai ylipäätään yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen liittyvien aiheiden mainostajien tulee aina auktorisoitua eli käyttäjille pitää kertoa, kuka mainoksen maksoi.
Nähtäväksi jää, mitkä puolueet tai ehdokkaat käyttävät vaikuttajia vaalikampanjassaan.
5. Tietoturvan ja tietosuoja-asioiden tulee olla kunnossa
Vuosi 2020 on meille opettanut, että tietoturvan pitää olla kaikissa yrityksissä kunnossa. Tiedätkö esim. itse miten käytätte henkilötietoja hyväksi markkinoinnissanne tai kuka asiakastietoja hallinnoi?
Erilaiset tietovuodot ja henkilötietojen loukkaukset ovat kasvattaneet kuluttajien tietämystä oikeuksistaan ja lisänneet ihmisten mielenkiintoa omia henkilötietojaan kohtaan. Tuleeko Suomessakin uusi trendi kertoa läpinäkyvämmin, miten henkilötietoja käytetään yhtiöissä?
6. Vahva tunnistautuminen on oltava kunnossa verkkokaupoissa
Vahvaa asiakastunnistautumista (SCA, Strong Customer Authentication) vaativa EU-direktiivi astuu Suomessa voimaan vuodenvaihteessa. Tämän jälkeen kaikilla verkkokaupoilla on oltava käytössään tietoturvaa parantava kaksivaiheinen tunnistautuminen.
7. Brändien vastuullisuus
Vuosi 2021 tulee tältä osin olemaan vauhdikas.
Vastuullisuus ja siihen sisältyvä kannanottaminen on muuttunut trendistä kuluttajien edellyttämäksi brändiominaisuudeksi. Vuoden 2020 Covid19-pandemia rajoituksineen, Yhdysvaltojen presidentinvaalit ja erityisesti niiden jälkeiset levottomuudet pitävät vuonna 2021 vastuullisuuden ja eri käsitykset siitä vahvasti keskiössä. Halusivat tai ei, brändit ovat osa poliittista keskustelua ja yhteiskunnallisia toimenpiteitä.
Brändeille tämä tarkoittaa paitsi oman toiminnan suunnittelua, myös entisestään kasvavaa tausta- ja valmistelutyötä sopimussuhteissaan; kuinka hyvin sopimuskumppani ja tämän toiminta tunnetaan, miten vastuut määräytyvät ja mitä sitten, kun sopimuksen kohde nousee negatiivisen somemyrskyn kohteeksi? Palveluntarjoajabrändeille tämä tarkoittaa panostamista omiin käyttöehtoihin ja niiden täytäntöönpanoon. Brändeille tilanne on sama, positioivatpa ne itsensä konservatiiviseksi, liberaaliksi, kapinalliseksi tai joksikin muuksi. Internet ei unohda ja asiat tulevat useimmin esiin, kuin unohtuvat.
Toisaalta vastuullisuuden ohella ”huoliähky” tehnee tehtävänsä ja kuluttajat alkavat vaatia ”huolivapaata” sisältöä vastuullisuuden rinnalle. Sen tuottaminen tuleekin olemaan hyvin haastava.
8. Livekeikkojen sisään virtuaalisia tapahtumia
Korona murjoi musiikkikeikat ja livetapahtumat tuhon partaalle. Kuluttajien käyttäytyminen tai toimijoiden taloudelliset mahdollisuudet eivät toistaiseksi kuitenkaan tue livekeikkojen korvaamista pelastajaksi toivotuilla virtuaalisilla tapahtumilla.
Näin näyttää olevan, olipa kyse musiikki- tai muista tapahtumista. Korvaamiseen ei tunnu uskovan Suomessa myöskään Tapahtumateollisuus ry . Harvalla musiikkialan toimijalla onkaan esimerkiksi samat resurssit käytössään virtuaalikeikkoihin kuin esimerkiksi Dua Lipalla. Ja mikä oleellisinta: fyysisessä tapahtumassa on edelleen jotain, mitä teknologia ei ole täysin pystynyt korvaamaan.
Virtuaaliset elementit ovat kuitenkin koronan myötä tulleet jäädäkseen osaksi livekeikkoja. Ne eivät ole enää marginaalinen tuotantojen nice-to-have-osio. Nyt on viimeistään aika tarkistaa omien sopimusten ja ansaintamallien ajantasaisuus näiltä osin.
9. Käyttäjien luoma sisältö
Koronavuoden aikana käyttäjien tuottamasta sisällöstä on tullut yhä tärkeämpää kuin kaikki ovat vetäytyneet neljän seinän sisään.
Käyttäjien tuottama sisältö voi olla videoita, arvosteluja, sosiaalisen median postauksia – periaatteessa mitä vain sisältöä, jota käyttäjä julkaisee yrityksestä. Muistathan brändinä aina varmistaa, että sinulla on tarvittavat oikeudet, kun hyödynnät käyttäjien tuottamaa sisältöä.