Mitä osakassopimusta laatiessa tulisi miettiä läpi?

Usein yhtiöjärjestyksessä ei aina ole mahdollista tai tarkoituksenmukaista sopia kaikista yhtiön toiminnan kannalta välttämättömistä ja tarpeellisista pelisäännöistä, jotka liittyvät yhtiön osakkaisiin. Osakeyhtiölain säännökset eivät myöskään sellaisenaan ole riittävän kattavia säätelemään yhtiön ja sen omistajien välisiä suhteita tai omistajien keskinäisiä suhteita. Tällöin on suositeltavaa, että osakkaat laatisivat keskenään kirjallisen osakassopimuksen, jossa sovittaisiin pelisäännöistä yhtiöön liittyen.

Nostaisin esiin seuraavat tärkeät kohdat, jotka tulisi huolella miettiä läpi osakassopimusta laatiessa:

• Mikä tilanne yhtiössä on ilman osakassopimusta ja osakassopimuksen jälkeen? Millaiseen tilanteeseen, tarpeeseen ja omistusrakenteeseen osakassopimusta ollaan laatimassa? Vaikka osakassopimuksia tehdään enenevissä määrin, harva tietää, mitä osakassopimus voi sisältää ja miksi sellainen kannattaisi laatia. Esimerkiksi osakassopimuksella perheyhtiössä voi olla hyvin erilaisia tavoitteita kuin yrittäjäkumppaneiden kesken tehdyllä osakassopimuksella. Osakassopimuksella voidaan tavoitella myös eri asioita osakeyhtiössä, jossa toinen osakkeenomistaja on vähemmistössä kuin osakeyhtiössä, jossa omistus on jakautunut osakkeenomistajien kesken tasan. Osakassopimus tulisi aina räätälöidä yhtiön tilanteeseen ja tarpeeseen sopivaksi. Mallipohjat harvoin soveltuvat yhtiön omiin tarpeisiin.

• Mitä tietty sopimuskohta tulee tarkoittamaan yhtiön tai sen yksittäisen osakkaan näkökulmasta? Olennaista olisi miettiä, millä edellytyksillä kukin osakas lähtee osakkaaksi ja mitä kukin osakas odottaa toisilta osakkailta. Sellaisista vastuista ja velvollisuuksista ei kannata sopia, jotka todellisuudessa eivät sovellu yhtiöön tai niitä on mahdotonta noudattaa.

• Miten toimitaan, jos yhtiö tarvitsee lisärahoitusta? Onko osakkailla rahoitusvelvollisuus suhteessa yhtiöön? Harkittavaksi tulee esimerkiksi se, onko osakkailla velvollisuus tarjota lisälainaa, vakuuksia tai takauksia yhtiölle.

• Mitä sovitaan yhtiöön sijoitettujen varojen käytöstä ja osakkaiden saamista taloudellisista eduista? Taloudellisilla eduilla tarkoitetaan tässä yhteydessä osingonjakoa sekä osakkaille työnteon perusteella maksettavaa palkkaa. Muita taloudellisia etuja koskevia ehtoja voivat olla esimerkiksi erilaiset kannustinjärjestelmät. Osingonjaon edellytyksistä on säädetty osakeyhtiölaissa, mutta osakassopimuksessa on usein tarpeellista sopia osingonjakopolitiikasta.

• Mitä tapahtuu jos joku osakkaista haluaa ulos yhtiöstä? Onko muilla osakkailla velvollisuus tai oikeus ostaa toisen osakkaan osakkeet? Näihin tavoitteisiin voidaan päästä sopimalla osakkeiden luovutusrajoituksista, kuten lunastus-, suostumus- ja kieltolausekkeista. Jos osakkaalta edellytetään osakkeista luopumista, niin olisi hyvä myös määritellä osakkeen hinnanmääräytymisperusteet näissä tilanteissa.

• Miten toimitaan jos osakkaiden erimielisyydet häiritsevät yhtiön toimintaa? Onko osakkailla esim. lunastusvelvollisuus tällaisessa tilanteessa? Tärkeää olisi päästä tilanteeseen, jossa yhtiön toiminta ei lamaannu osakkaiden erimielisyyksien takia, vaan käytettävissä olisi erilaisia riitojenratkaisutapoja.

• Miten toimitaan jos osakas kuolee tai hänelle tulee avioero? Voivatko esim. perilliset toimia osakkaina? Osakassopimuksessa voidaan esimerkiksi sopia, että kuolinpesällä tai perinnönsaajilla on oikeus pitää osakkeet, sillä ehdolla, että nämä sitoutuvat osakassopimuksen ehtoihin. Toissijaisesti yhtiöllä on oikeus esimerkiksi oikeus lunastaa. Avioeron varalta voi olla esimerkiksi perusteltua sopia, että osakkaiden on tehtävä avioehto puolisoidensa kanssa.

• Onko osakkailla etuosto-oikeus osakkeisiin tai myötämyyntioikeus tai –velvollisuus? Ehdoilla voi olla perusteltua varmistaa, että osakkaiden enemmistön kannatuksen saanut yrityskauppa voidaan toteuttaa, vaikka kaikki osakkeenomistajat eivät haluaisikaan myydä omia osakkeitaan.

• Mitä sovitaan kilpailukiellosta? Saako osakas esim. vapaasti kilpailla yhtiön toiminnan kanssa ja onko kilpailukielto sidottu osakkuuteen vai työsuhteeseen yhtiössä? Kilpailukieltoa ei kantta muotoilla niin tiukaksi, että se estää todellisuudessa mahdollisuuden jatkaa työuraa osakkuudesta irtaantumisen jälkeen.

• Miten osakkaat voivat saada tietoa yhtiöstä? Osakeyhtiölain mukaan osakkaalla on oikeus saada nähtäväkseen vain yhtiön julkiset asiakirjat kuten tilinpäätös. Tämän vuoksi tiedonsaantioikeus voi olla tärkeää esim. osakkaille, jotka eivät osallistu yhtiön johtamiseen. Tiedonsaantioikeutta myönnettäessä kannatta kuitenkin miettiä, voiko tietojen luovuttaminen jollekin taholla olla haitallisia vaikutuksia yhtiöön.

• Mitä sovitaan salassapidosta? Salassapitolausekkeella pyritään osakassopimuksessa turvaamaan sekä yhtiön että muiden osakkaiden liike- ja ammattisalaisuuksia. Salassapidosta sopiminen on yleensä kaikkien osakkaiden etujen mukaista.

• Mitä sovitaan seuraamuksista sopimusrikkomustilanteissa? Usein on tarkoituksenmukaista sopia sopimussakosta. Muita mahdollisia seuraamuksia sopimusrikkomuksesta ovat esimerkiksi erilaiset lunastusmääräykset tai osakkeiden hallintaoikeuden menetykset.

Yleensä osakassopimus kannattaa tehdä samaan aikaan, kun yhtiötä perustetaan. Jos yhtiön elinkaaren aikana yhtiöön tulee uusia osakkeenomistajia, on heidät myös syytä sitouttaa osakassopimukseen. Usein jo pelkästään asioiden miettiminen etukäteen ja yhteisen tavoitteen löytäminen ehkäisee mahdollisia ristiriitoja.

Fondia järjestää 10.5.2016 klo 10-10:45 webinaarin osakassopimuksista. Webinaarissa käsitellään osakassopimuksia erityisesti pienten ja keskisuurten yhtiöiden näkökulmasta. Tervetuloa mukaan!

Tarjoamme myös asiakkaillemme Startup osakassopimustuotetta, jokaon tarkoitettu alkuvaiheen yritykselle, jonka osakkeenomistajat (2 – 7) työskentelevät yhtiössä (ei ulkopuolisia sijoittajia, bisnesenkeleitä tai neuvonantajia).Kyseessä on kiinteähintainen palvelu, jonka lopputuloksena asiakas saa kohtuullisin kustannuksin asiakkaan tarpeita vastaavan osakassopimuksen.