Kun Joulupukki ei tuokaan uusinta Playstationia

Kaupan hyllyt ammottavat tyhjyyttään ja joululahjaostokset stressaavat entistä enemmän? Olet voinut myös miettiä jo kesästä asti, missä uusi pesukone, jääkaappi tai muu tilaamasi himmeli viipyy. Maailmanlaajuinen komponenttipula mikrosiruista on johtanut siihen, että useat toimittajat ja myyjät eivät ole pystyneet toimittamaan oikea-aikaisesti sovittuja tuotteita ja palveluita sovittujen aikataulujen puitteissa. Tämä näkyy kuluttajalle suoraan kaupan hyllyissä. Mutta miten sen taustalla yritysmaailmassa, voiko komponenttipula täyttää ylivoimaisen esteen edellytykset ja näin ollen sopimuskumppaneiden välillä vallita niin kutsuttu force majeure -tilanne, joka vapauttaisi osapuolet velvoitteistaan?

Ylivoimaiseksi esteeksi on vakiintuneesti katsottu kuuluvan esimerkiksi vienti- tai tuontikielto, tartuntatauti, epidemia, kulkutauti tai pandemia, raaka-aineen saannin vaikeudet tai alihankkijan toimitushäiriö.

Kauppalain mukaan ostajalla on oikeus korvaukseen vahingosta, jonka hän kärsii myyjän viivästyksen vuoksi, jollei myyjä osoita, että viivästys johtuu hänen vaikutusmahdollisuuksiensa ulkopuolella olevasta esteestä, jota hänen ei kohtuudella voida edellyttää ottaneen huomioon kaupantekohetkellä ja jonka seurauksia hän ei myöskään kohtuudella olisi voinut välttää eikä voittaa. Täyttyvätkö nämä kriteerit nyt vallitsevan komponenttipulan aikana?

• Ensiksi se, että viivästys voidaan katsoa johtuvan myyjän vaikutusmahdollisuuksiensa ulkopuolella olevasta esteestä, vaatii sen, että viivästyksen syiden täytyy olla sellaisia, että ne ovat todella estäneet sopimuksen täyttämisen oikeaan aikaan. Force majeure -ehdon soveltamista historiallisesti suurien kriisien yhteydessä on arvioitu muun muassa 2011 vuoden terrori-iskujen ja 2008 finanssikriisin yhteydessä. Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että kriisien aiheuttamat puhtaasti taloudelliset vaikeudet eivät täytä ylivoimaisen esteen olemassaoloa. Myös Suezin kanaaliin liittyviä vaikeuksia arvioitiin ylivoimaisen esteen edellytysten täyttymisen osalta taloudellisten vaikutusten kannalta. Rahtilaivat olivat Suezin kanaalin tukkeutuessa pakotettuja kulkemaan pidempää ja täten kalliimpaa reittiä. Kyseisessä tilanteessa ei ollut kyse ylivoimaisesta esteestä, sillä kuljetus oli silti mahdollista suorittaa ja vaihtoehtoinen reitti oli vain kalliimpi, mutta toteutettavissa. Koronakriisin yhteydessä useat EU:n oikeusasteet ovat katsoneet, että sopimuksen osapuolet eivät voi vedota pelkästään pandemian yleiseen olemassaoloon ylivoimaisen esteen täyttymiseksi, vaan niiden on osoitettava, että kriisin aiheuttamat esteet ovat tosiasiallisesti tehneet sopimusvelvoitteidensa täyttämisen mahdottomaksi.

• Toiseksi esteen on oltava myyjän vaikutusmahdollisuuksien eli hänen kontrollipiirinsä ulkopuolella. Ylivoimaisen esteen olemassaoloa arvioidaan tapauskohtaisesti. Tapahtuman vaikutuksien tulee olla joka tapauksessa laaja-alaisia ja syvällekäypiä. Oikeuskirjallisuudesta ja -käytännöstä on kuitenkin haettavissa tilanteita, joiden on vakiintuneesti katsottu täyttävän ylivoimaisen esteen tunnusmerkistön. Globaaleilla markkinoilla vallitsevassa komponenttipulassa on kyse poikkeuksellisen laajasta vaikutuksesta, josta kärsivät useat toimijat useilla eri aloilla. Yksittäisellä yrityksellä, joka ei valmista komponenttipulan kohteena olevia mikrosiruja, on lähes mahdotonta omalla toiminnallaan vaikuttaa tilanteen ratkaisemiseen tai edistämiseen. Alalla toimivat asiantuntijat ovatkin arvioineet, että komponenttipula on paljastanut rakenteellisen heikkouden yhä haurastuvammassa toimitusketjussa ja tulevaisuuden muut mahdolliset saatavuusongelmat. Pandemian katsotaan nimenomaan vauhdittaneen tilannetta luomalla edellä esitetyn komponenttipulan dramaattisella kysynnän nousulla. Pandemia itsessään ei siis ole syy komponenttipulalle, mutta se on johtanut lukuisiin muihin odottamattomiin haasteisiin. Pandemian lisäksi on arvioitu, että USA:n ja Kiinan välillä olevat jännitteet ja siitä seuranneet pakotteet varsinkin teknologia-alla ovat myös vaikuttaneet suuresti komponenttipulaan.

• Kolmantena edellytyksenä sille, että myyjä voi välttää vahingonkorvausvelvollisuuden on, että hänen ei kohtuudella voida edellyttää ottaneen estettä huomioon kaupantekohetkellä. Nyt jälkikäteen on arvioitu, että komponenttipula ja sen vaikutukset ovat lähteneet voimakkaasti kasvuun vuoden 2021 ensimmäisellä puoliskolla. Olennaista on arvioida, onko toimittajan tai myyjän kohtuudella voitu edellyttää sopimuksen solmimishetkellä tietävän tai osaavan arvioida, kuinka vakavaksi ja maailmanlaajuisesti vaikuttavaksi este tulisi kasvamaan.

• Neljänneksi vaaditaan, että myyjä ei kohtuudella olisi voinut välttää eikä ”voittaa” esteen seurauksia. Tässä vaiheessa on kuitenkin aiheellista korostaa, että jos sopimuksen täyttäminen myyjän suunnittelemalla tavalla estyy, myyjän on yritettävä täyttää sopimus vaihtoehtoisella tavalla, mikäli se on mahdollista. Oikeuskirjallisuudessa on myös arvioitu esteen keston vaikutusta siihen, koska sitä voidaan pitää ylivoimaisena esteenä. On katsottu, että mitä pidempään sopimusvelvoitteiden täyttämisen väliaikainen mahdottomuus kestää verrattuna sopimuksen kestoon, sitä todennäköisempää on, että sopimukseen muodostuu ylivoimainen este. Komponenttipula on jatkunut jo pitkään ja sen myös arvioidaan jatkuvan edelleen. Tätä kokonaisuutta tulisi siis peilata sopimuksen kestoon.

Jos komponenttipulan aiheuttamat toimitusvaikeudet ovat johtuneet ja johtuvat edelleenkin myyjän vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella olevasta siitä riippumattomasta esteestä, joka on ennalta-arvaamaton, olennaisesti sopimusvelvollisuuksien täyttämisen mahdollisuuksiin vaikuttava seikka, johon myyjä ei kohtuullisina pidettävin toimenpitein ole voinut vaikuttaa eikä sitä tai sen vaikutusta estää, ylivoimaisen esteen olemassaolon kriteerit täyttyvät ja myyjä vapautuu väliaikaisesti sopimusvelvoitteistaan

Uutta Playstationia pitää siis vain kärsivällisesti odottaa ja toivoa, että ripaus jouluntaikaa saisi Joulupukin keksimään keinot.