Kiinteistöverouudistus lähestyy

Kesäkuussa 2023 julkaistussa hallitusohjelmassa on esitetty uusia verolinjauksia, joihin on tuttuun tapaan pureuduttu netin hallitusohjelma-analyyseissä. Mielenkiinnon kohteina ovat tällä kertaa muutokset arvonlisäverotuksessa, valmiste­­verotus, kiinteistöverouudistus… Hetkinen, miten tämä kiinteistövero­uudistus kuulostaa niin tutulta? Ja onko tässä kyse siitä samasta uudistuksesta, joka oli tarkoitus toteuttaa viime hallituskaudella?

Kiinteistöverouudistuksessa on juurikin kyse hankkeesta, jossa kiinteistöjen arvostamis­perusteet tullaan uudistamaan niin, että verotusarvot vastaisivat paremmin nykypäivän alueellista kustannus- ja hintatasoa. Lisäksi maapohjan kiinteistöveron alaraja aiotaan nostaa 1,30 %:iin.

Uuden hallituksen tavoitteena on saada aloitettu hanke toteutettua, tosin yksityiskohtia vielä paljastamatta. Samaan aikaan kun uudistuksen ajankohta on siirtynyt useaan otteeseen, ovat kiinteistönomistajat pidättäneet hengitystään, millaisia vaikutuksia uudistuksesta seuraa, ja kiinteistövero­asiantuntijat jännitystään, milloin taidonnäyte osaamisesta päästään muuttuvan sääntelyn ja arvostamiskäytäntöjen myötä antamaan.

Miksi kiinteistöverotusta uudistetaan?

Kiinteistöverotus, tuo monelle monimutkainen maailma, on puhututtanut verolajin parissa olevia yhtä lailla jo silloin, kun itse tavasin sääntelyn perusteita. Eikä ihme, sillä aluksi suoraviivaiselta vaikuttanut sääntelykokonaisuus ja arvostamiskäytännöt paljastivatkin omaleimaiset piirteensä heti, kun syvemmän ymmärryksen taso oli saavutettu. Virheiden mahdollisuus kiinteistöverotuspäätöksillä sekä osittain epäselvät kriteerit kiinteistöjen arvostamiselle osoittavat, että järjestelmä, erityisesti arvostamisperusteiden osalta, on kaivannut uudistumista.

Käytännön tasolla havaittujen ongelmien lisäksi maapohjan ja rakennusten verotusarvojen on havaittu jäävän jälkeen niiden käyvistä arvoista. Mikäli edellisellä hallituskaudella esitettyihin ehdotuksiin ei tule suuria muutoksia, ongelmaan pyrittäisiin vastaamaan ottamalla käyttöön maapohjan ja rakennusten arvostamisessa paremmin alueellisia markkina-arvoja heijastavat yksikköhinnat ja perusarvot. Aiemmin esitetyn mukaisesti rakennusten verotusarvot määräytyisivät jatkossa laajentuvan rakennustyyppijoukon perusarvojen sekä mahdollisesti uudistuvan ikäalennusjärjestelmän perusteella. Vaikutuksia yksittäisten rakennusten kiinteistöveroon on toistaiseksi mahdoton arvioida. Erityisesti maapohjan verotuksen esitetään kuitenkin kiristyvän sen verotusarvon nousun ja maapohjalle jatkossa määrättävän erillisen kiinteistöveroprosentin myötä. Hallitusohjelmassa veroprosentin alarajaksi on esitetty 1,30 %.

Uudistuksen tärkeänä tavoitteena on ennen kaikkea parantaa kiinteistöverotuksen oikeudenmukaisuutta. Siitä, miten muutokset pitkään käytössä olleeseen järjestelmään lopulta toteutetaan, tullaan varmasti kuulemaan lähitulevaisuudessa lisää.

Monien kiinteistönomistajien helpotukseksi uudistus tullaan toteuttamaan pitkillä siirtymäajoilla. Itse koen, että tämä antaa myös lisäaikaa keskittyä niin nykyisen kuin aikaisempien vuosien kiinteistöverotuksen tarkastamiseen, jottei mahdollisia, jo nyt havaittavissa olevia virheitä tarvitse oikaista muutosvaiheessa.

Keskustelut kiinteistöverouudistuksen ympärillä jatkuvat, ja Fondia seuraa uudistushankkeen etenemistä tiiviisti. Jos sinulla on kysymyksiä aiheeseen liittyen ja haluat valmistautua tuleviin muutoksiin ennakolta, ole rohkeasti yhteydessä.

Fondian veroasiantuntijat auttavat sinua selviytymään kiinteistö­verotuksen mutkista!

Varaa maksuton 15min tapaaminen kiinteistöveroasiantuntijamme Anna Liukkosen kanssa >>