Kannustinjärjestelmät henkilöstölle – verotuksen ja palkan sivukulujen huomioiminen tehokkaassa palkitsemissa

Henkilöstölle suunnatut kannustinjärjestelmät tarjoavat mahdollisuuden henkilöstön sitouttamiseen ja niiden rooli korostuu kilpailukykyisissä organisaatioissa. Kannustinjärjestelmät lisäävät henkilöstön taloudellista osallistumista ja tukevat siten yhteisten strategisten tavoitteiden saavuttamista.  

Perinteisten rahana maksettavien tulos- ja voittopalkkioiden lisäksi työntekijöitä voidaan sitouttaa myös erilaisilla osakepohjaisilla kannustinjärjestelmillä tai työntekijöiden kanssa voidaan yhteistoiminnassa perustaa henkilöstörahasto. Johdon ja avainhenkilöiden palkitsemisessa osakeperusteiset palkitsemisjärjestelmät ovat tyypillisesti osa kokonaispalkitsemista. 

Ennen kannustinjärjestelmän käyttöönottoa tai nykyisen palkitsemismallin muutosta on tärkeää selvittää vero- ja sosiaaliturvamaksukäsittely ikävien yllätysten välttämiseksi. Huolellisella suunnittelulla voidaan mahdollistaa henkilöstön sitouttaminen tehokkaasti verojen ja palkan sivukulujen osalta sekä valita työnantajayritykselle parhaiten soveltuva malli.  

Rahana maksettavat perinteiset tulospalkkiot ovat täysimääräisesti veronalaista ansiotuloa saajalleen, josta maksetaan kaikki työntekijän ja työnantajan sosiaaliturvamaksut eli niin sanotut palkan sivukulut. Yrityksen voiton perusteella maksettavat voittopalkkiot ovat vastaavasti myös veronalaista ansiotuloa saajalleen, mutta niiden osalta ei makseta sosiaaliturvamaksuja lukuun ottamatta korotettua sairausvakuutusmaksun sairaanhoitomaksua (1,48 % vuonna 2024), joka sisältyy verokortin ennakonpidätysprosenttiin.  

Henkilöstörahastot tarjoavat mahdollisuuden siirtää tulos- tai voittopalkkion tai sen osan henkilöstörahastoon ja tällöin näiden palkkioerien verotus lykkääntyy siihen hetkeen, kun varoja myöhemmin nostetaan ulos henkilöstörahastosta. Porkkanana palkkioiden rahastoinnille toimii se, että niiden myöhemmän noston osalta enää 80 % on veronalaista ansiotuloa ja 20 % verovapaata tuloa sekä se, että nostoista ei makseta muita palkan sivukuluja kuin edellä mainittu korotettu sairaanhoitomaksu. Näiden mainittujen vero- ja sivukuluetuuksien saavuttamiselle on kuitenkin tiettyjä edellytyksiä, jotka tulee huomioida henkilöstörahastoa perustettaessa ja sen toiminnassa.   

Henkilöstörahastot tarjoavat siis mahdollisuuden sitouttaa työntekijöitä pidempiaikaisesti perinteiseen tulospalkkiojärjestelmään verrattuna samalla mahdollistaen kustannussäästöjä sekä työntekijälle että työnantajalle. 

Osakeperusteisissa kannustinjärjestelmissä työntekijöille tarjotaan mahdollisuus hankkia työantajayhtiön tai samaan konserniin kuuluvan yhtiön osakkeita käypää arvoa alempaan hintaan tai osakkeita annetaan jopa vastikkeetta. Tällaiset kannustinjärjestelmät mahdollistavat työntekijöiden, avainhenkilöiden ja johdon pitkäaikaisen sitouttamisen sekä tarjoavat heille mahdollisuuden hyötyä osakkeen arvon kehityksestä ja saavuttaa muutkin osakkeenomistajan edut, kuten osinkotulo.   

Osakeperusteisissa kannustinjärjestelmissä, kuten työsuhdeoptio-ohjelmissa, työntekijälle syntyy veronalaista tuloa lähtökohtaisesti siitä erotuksesta, kun osakkeen sovittu merkintähinta alittaa osakkeen käyvän arvon sen merkintähetkellä. Mikäli osakkeita annetaan taas täysin vastikkeetta, kuten ehdollisessa osakepalkkiomallissa, saatujen osakkeiden käypä arvo on täysimääräisesti työntekijälle veronalaista ansiotuloa. Osakeperusteisen kannustinjärjestelmän käyttöönottoa suunniteltaessa on hyvä selvittää, miten ja milloin kyseisen järjestelmän kautta saatua etua verotetaan, mitkä ovat järjestelmään liittyvät raportointivelvoitteet sekä edellytykset sille, ettei veronalaisen edun osalta makseta muita palkan sivukuluja kuin työntekijän korotettu sairaanhoitomaksu.  

Tuloverolaissa on erityissäännöksiä niin kutsutun henkilöstöannin osalta. Henkilöstöanti on yrityksen omille työntekijöille suunnattu osakeanti, joka mahdollistaa osakkeiden merkitsemisen verotehokkaasti. Henkilöstöannissa veronalaista tuloa syntyy siltä osin, kuin osakkeita merkitään yli 10 prosentin alennuksella käypään arvoon nähden. Kun tällainen henkilöstöanti on henkilöstön enemmistön käytettävissä, henkilöstöannista mahdollisesti syntyneen veronalaisen edun osalta ei makseta palkan sivukuluja työntekijän korotettua sairaanhoitomaksua lukuun ottamatta. 

Vuodesta 2021 listaamattomissa yhtiöissä on voitu hyödyntää hyvinkin verotehokasta palkitsemisen mallia, jossa työntekijöille on voitu antaa osakkeita oikaistulla matemaattisella arvolla ilman, että työntekijöille syntyy veronalaista etua. Oikaistu matemaattinen arvo voi olla huomattavasti osakkeen käypää arvoa alempi ja mahdollistaa siten henkilöstölle työnantajayhtiön osakkeiden merkitsemisen erittäin kustannustehokkaasti. Tällaisten henkilöstöantien osalta on tärkeää varmistaa, että tuloverolaissa määritellyt soveltamisedellytykset täyttyvät. Mikäli Verohallinto myöhemmin katsoisi, etteivät soveltumisedellytykset ole täyttyneet, työntekijöiden verotus voitaisiin oikaista niin, että osakkeiden verotus perustuisi käypään arvoon oikaistun matemaattisen arvon sijaan aiheuttaen epätoivottuja veroseuraamuksia sekä mahdollisia sanktioita.  

Työnantajayhtiön intressissä voi olla sitouttaa työntekijöitä hyötymään työnantajayhtiön osakkeen arvon kehittymisestä ilman osakeomistusmahdollisuutta, joka lähtökohtaisesti myös aina dilutoi muiden osakkeenomistajien omistuksia. Synteettinen optiojärjestelmä imitoi tavanomaista työsuhdeoptiojärjestelyä seuraten osakkeen arvonmuutosta ja siitä saatavaa etua, mutta osakkeiden sijaan työntekijä saa työnantajayhtiön osakekurssin kehityksen mukaan määräytyvän rahasuorituksen. Tämä rahasuoritus on kokonaisuudessaan työntekijän veronalaista ansiotuloa, mutta tiettyjen edellytysten täyttyä synteettisen optioedun osalta ei makseta palkan sivukuluja korotettua sairaanhoitomaksua lukuun ottamatta. Synteettisen option perusteella maksettu rahasuoritus on työnantajalle vähennyskelpoista palkkamenoa. 

Osakeperusteisten kannustinjärjestelmien osalta voidaan suunnitella myös erilaisia hybridimalleja, jossa osa palkkiosta maksetaan osakkeina ja osa rahasuorituksena, esimerkiksi osakepalkkioista menevän veron maksamiseksi. Osakkeiden saamiselle voidaan asettaa myös muita kuin työsuhteen jatkumisen ehtoja, esimerkiksi ehto tietyn osakkeen arvon tai tulostavoitteiden saavuttamisesta. Tällöin hyvä selvittää, onko mahdollisilla muilla ehdoilla vaikutusta verojen ja mahdollisten sosiaaliturvamaksujen maksuajankohtaan. 

Suunnitteletteko palkitsemisjärjestelmänne muuttamista tai täydentämistä henkilöstörahaston käyttöönotolla tai osakeperusteisella palkitsemisella? Autamme mielellämme yrityksellenne toimivan kannustinjärjestelmän suunnittelussa, järjestelmän verotuksen ja sosiaaliturvakohtelun arvioimisessa sekä laatimaan tarvittavat yhtiöoikeudelliset dokumentit järjestelmän käyttöönottoon ja toteuttamiseen.   

Ota yhteyttä Fondian veroasiantuntijoihin.