Kaavoitus- ja rakentamislain sijaan tiedossa rakentamislaki
)
Hallitus ilmoitti tällä viikolla sopineensa niistä osioista, jotka maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksesta toteutetaan. Eduskuntaan viedään tämän vuoden syksyllä hallituksen esitys uudeksi rakentamislaiksi sekä maankäyttö- ja rakennuslain muutos, jolla nykyiset rakentamisen pykälät kumotaan ja lakiin lisätään säännökset alueidenkäytön digitaalisuudesta. Säännökset tulisivat voimaan 1.1.2024.
Uusilla säännöksillä edistetään rakentamisen vähähiilisyyttä ja digitalisaatiota
Ehdotettava uusi rakentamislaki edistää erityisesti kestävää rakentamista ja rakentamisen digitalisaatiota. Rakentamislaissa annettaisiin uudet olennaiset tekniset vaatimukset rakennuksen vähähiilisyydestä ja elinkaaresta. Lakiin lisättäisiin myös asetuksenantovaltuudet, joiden nojalla annetaan myöhemmin asetukset rakennuksen ilmastoselvityksestä, materiaaliselosteesta ja hiilijalanjäljen raja-arvoista.
Ruotsissa rakennuksen ilmastoselvitystä koskeva uusi laki (Lag om klimatdeklaration 2021:787) tuli voimaan tämän vuoden alusta ja MRL-valmistelutyössä on ollut odotettavissa, että etenkin näitä säännöksiä pyritään edistämään myös meillä.
Uusi rakentamislaki
Moni voi miettiä, miksi rakentamista koskevat säännökset on tarpeen siirtää omaan lakiinsa. Yksi merkittävimmistä syistä on varmasti se, että rakentamisen kestävyyttä ja ilmastovaikutuksia koskien on tiedossa myös tulevaisuudessa lisääntyvää sääntelyä ja tulevien säädösmuutosten läpivienti voidaan nähdä helpommaksi, kun koko poliittisesti herkkää maankäyttö- ja rakentamislakia ei ole muutosten yhteydessä tarpeen avata.
Rakentamisen digitalisaatio etenee, kun rakentamislupaa haettaisiin jatkossa tietomallimuotoisella suunnitelmalla tai muutoin koneluettavassa muodossa. Lupaa edellyttävät suunnitelma- ja toteumamallit tallennettaisiin tulevaan rakennetun ympäristön tietojärjestelmään.
Rakennuslupa, toimenpidelupa ja toimenpideilmoitus sulautuisivat lausuntokierroksella olleen esityksen mukaisesti yhdeksi lupamuodoksi, rakentamisluvaksi. Yksivaiheisessa rakentamislupamenettelyssä harkittaisiin samalla kertaa toteutuvatko sekä rakennuksen sijoittamisen että toteuttamisen edellytykset. Rakentamisen lupakynnystä on edelleen tarkoitus nostaa lausuntokierroksella olleen esitysluonnoksen mukaisesti.
Päävastuulliselle toteuttajalle säädettäisiin vastuu toteutuksen kokonaisuudesta. Sääntely ei kuitenkaan rajoita sopimusvapautta, vaan vastaa hengeltään ja luonteeltaan rakennushankkeeseen ryhtyvän huolehtimisvelvollisuutta sekä suunnittelijoiden ja työnjohtajien vastuuta. Pakottavan vastuuajan säätämisestä luovutaan eli myös jatkossa osapuolet voivat sopimuksessa vapaasti sopia vastuuajoista esim. YSE1998- ja KSE 2013 -ehtojen mukaan. Myös valvojaa koskevista säännösehdotuksista luovutaan. Rakentamisen laatua parannettaisiin myös tiukentamalla erityismenettelyn, ulkopuolisen tarkastuksen ja laadunvarmistusselvityksen käyttöä. Suunnittelu- ja työnjohtotehtävät jaettaisiin viiteen vaativuusluokkaan.
Lakiluonnoksen lausuntoversiossa ehdotetusta suuren käyttäjämäärän rakennusten, kuten kauppakeskusten katsastusmenettelystä sekä kuntien rakennusvalvontojen jakamisesta tavanomaisen ja vaativan tasoisiksi luovutaan.
Maankäyttö siirtyy digitaaliseksi
Rakentamista koskevien säännösten siirtämisen lisäksi nykyistä maankäyttö- ja rakennuslakia on tarkoitus muuttaa niin, että lakiin lisätään alueidenkäytön digitaalisuutta koskevat säännökset. Maakuntakaavat, yleiskaavat ja asemakaavat laadittaisiin jatkossa tietomallimuotoisina, minkä ansiosta kaavatiedot olisivat sähköisessä ja yhteentoimivassa muodossa. Kaavatiedot toimitettaisiin tulevaan rakennetun ympäristön tietojärjestelmään, samoin kuin rakentamiseen liittyvät luvat ja päätökset. Rakennetun ympäristön tietojärjestelmää koskeva laki on valmistelussa.
