Generatiivinen tekijänoikeus

Tekoälyllä luotu, kanadalaisartistien Drake ja The Weeknd ääniä jäljittelevä kappale Heart on My Sleeve ilmestyi suoratoistopalveluihin – ja poistui niistä oikeudenhaltijan loukkausilmoituksen myötä. Vokaalifeikeiksi kutsuttu ilmiö nousi otsikoihin aiemmin helmikuussa, kun ranskalais-DJ David Guetta julkaisi videon, johon on tekoälytekniikalla lisätty yhdysvaltalaisräppäri Eminemin ”ääni”.

Kolmas kanadalaistaiteilija, Grimes, osallistui keskusteluun Twitterissä myöntämällä omaa ääntään koskevan yleisen käyttöluvan: I'll split 50% royalties on any successful AI generated song that uses my voice.  Same deal as I would with any artist i collab with.  Feel free to use my voice without penalty.  I have no label and no legal bindings.

Generatiivisen tekoälyn ja tekijänoikeuden välisestä suhteesta on kirjoitettu viime aikoina paljon, mutta tyypillisesti tekstin ja kuvan näkökulmasta. Ääneen liittyvät kysymykset tuovat pohdintaan kuitenkin vielä oman ulottuvuutensa.

Sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus teokseen, ”olkoonpa se kaunokirjallinen tahi selittävä kirjallinen tai suullinen esitys, sävellysteos –– taikka ilmetköönpä se muulla tavalla”, niin kuin tekijänoikeuslaki asian runollisesti ilmaisee. Säveltäjälle, sanoittajalle ja sovittajalle kuuluvan varsinaisen tekijänoikeuden lisäksi niin esittävillä taiteilijoilla (laulajat, muusikot, kapellimestarit) kuin äänitallenteen tuottajalla on niin kutsuttu lähioikeus nauhoitettuun materiaaliin. Yhteen äänitteeseen voi siis sisältyä – tai olla sisältymättä – useita eri oikeuksia ja intressitahoja, joista ©- ja ℗-merkinnät antavat osviittaa.

Tekijänoikeuslainsäädäntö on suunniteltu suojaamaan inhimillisen luomistyön tuloksia, jolloin Suomen tekijänoikeuslaissa ”se”, joka luo teoksen ja jolle tekijänoikeus ensi vaiheessa syntyy, on aina luonnollinen henkilö, eikä lakiteksti ota kantaa tietokoneen tuottamiin teoksiin. Brittien Copyright, Designs and Patents Act 1988 sisältää aiheesta nimenomaisen säännöksen: ”In the case of a literary, dramatic, musical or artistic work which is computer-generated, the author shall be taken to be the person by whom the arrangements necessary for the creation of the work are undertaken.”

Suomessakin kynnyskysymys on sama – kuka tekee teostasoon yltämiseksi tarvittavat järjestelyt? Monessa tapauksessa on oletettavaa, että komentokehote itsessään on siinä määrin tavanomainen, ettei se ylitä teoskynnystä. Työkalupuolella puolestaan on toistaiseksi avoin kysymys se, onko mallin luonut taho osoittanut lopputuotosten suhteen sellaista omaperäisyyttä, joka saisi aikaan tekijänoikeudellista suojaa.

Myös kysymys siitä, voiko generoitu lopputuotos johtaa oikeudenloukkaukseen, on vähintään yhtä monisyinen. Siihen liittyy useita osakysymyksiä:

• Mallin taustalla olevan aineisto: DSM-direktiivi ja tekijänoikeuslain uusi 13b § sallivat teosten kappaleiden valmistamisen tekstin- ja tiedonlouhintaa varten ja näin syntyneiden kopioiden säilyttämisen ”yksinomaan kyseistä tarkoitusta varten”, jollei oikeudenhaltija ole nimenomaisesti ja asianmukaisella tavalla pidättänyt tätä oikeutta. Mutta mikä viime kädessä mahtuu kyseisen säilyttämisen alaan?

• Teoksen muuntelu ja muuttaminen: Generoitu lopputuotos voidaan katsoa alkuperäisteoksen muunnelmaksi, jolloin sen tekijänoikeudellisesti relevantti hyödyntäminen edellyttää alkuperäisen oikeudenhaltijan myötävaikutusta. Julkistettua teosta saa kuitenkin käyttää parodiassa ja pastississa, joten myös konteksti on relevantti.

• Ääni suojan kohteena: Missä määrin toisen äänen jäljittely on oikeudellisesti relevantti toimi, jos tuotos muutoin on itsenäinen ja omaperäinen? ”Deepfake Drake” -tapauksessa loukkausilmoituksen menestyminen johtui uutisraporttien mukaan ennen kaikkea siitä, että tekoälyn muutoin generoimassa tuotoksessa oli luvaton producer tag -sitaatti.

Kysymyksiä on paljon, varmoja vastauksia sen sijaan toistaiseksi vähän. Suhteellisen valistuneita arvauksia on kuitenkin jo tässä vaiheessa mahdollista tehdä, joten ole yhteydessä, jos haluat pallotella jotakin generatiivisen tekoälyn käyttötapausta ja miettiä sitä koskevia suuntaviivoja.