EU:n uusi hiilenpoistoja koskeva sertifiointikehys on hyväksytty lopullisesti
)
Kuva on tehty tekoälyllä.
EU on ottanut merkittävän askeleen ilmastonmuutoksen torjunnassa hyväksymällä ensimmäisen EU:n laajuisen sertifiointikehyksen hiilenpoistoille, hiiliviljelylle ja hiilen varastoinnille tuotteissa (engl. Certification Framework for Permanent Carbon Removals, Carbon Farming and Carbon Storage in Products, ‘CRCF’).
Kyse on uudenlaisesta juridisesta viitekehyksestä hiilenpoistoille. Uusi asetus (EU 2024/3015, pysyvää hiilenpoistoa, hiiliviljelyä ja hiilen varastointia tuotteisiin koskevasta unionin sertifiointikehyksen perustamisesta) asettaa säännöt läpinäkyvälle järjestelmälle, jolla varmistetaan ja kannustetaan toteuttamaan korkealaatuisia hiilensidonta-aktiviteetteja. Sertifiointikehys tarjoaa kaivattua selkeyttä ja standardointia hiilenpoistoihin.
CRCF:n avulla EU pyrkii:
Lisäämään luottamusta ja läpinäkyvyyttä hiilensidontahankkeissa, houkuttelemaan investointeja ja edistämään markkinoiden kasvua.
Takaamaan, että sertifioidut toimet tuottavat aitoja ja pysyviä ilmastoetuja ja estävät viherpesua.
Kannustamaan innovatiivisten hiilensidonta-teknologioiden ja -käytäntöjen kehittämistä ja käyttöönottoa.
Tukemaan ilmastotavoitteita: Edistämään EU:n kunnianhimoista tavoitetta saavuttaa ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä täydentämällä meneillään olevia päästöjen vähentämistoimia.
Mitä on hiilenpoisto? Mitä toimintoja kehys kattaa?
Hiilenpoisto on tarkoittaa ihmisen aiheuttamaa hiilen poistamista ilmakehästä ja sen kestävää varastointia geologisiin, maaperän[1] tai merellisiin varastoihin tai pitkäikäisiin tuotteisiin.
Kehys kattaa laajan valikoiman hiilensidonta-aktiviteetteja, mukaan lukien:
Pysyvä hiilensidonta: Teknologiat, kuten bioenergia hiilidioksidin talteenotolla ja varastoinnilla (BECCS) ja suora ilman talteenotto varastoinnilla (DACCS), jotka sitovat hiiltä vuosisatojen ajan.
Hiilen varastointi tuotteissa: Hiilen varastointi pitkäikäisiin tuotteisiin, kuten puupohjaisiin rakennusmateriaaleihin, vähintään 35 vuoden ajaksi.
Hiiliviljely: Käytännöt, jotka parantavat hiilen sitoutumista metsiin ja maaperään, kuten metsittäminen, kosteikkojen ennallistaminen ja lannoitteiden käytön parantaminen.
Kehyksen keskeiset ominaisuudet:
Kriteerit: Sertifioitujen toimien on osoitettava mitattavissa olevia hiilietuja, oltava nykyisten vaatimusten lisäksi, varmistettava pitkäaikainen varastointi ja vältettävä merkittäviä ympäristöhaittoja. Lisäisyys on ratkaiseva tekijä ja se määritellään CRCF:n mukaiseksi lakisääteiseksi velvoitteeksi.
Riippumaton tarkastus: Kolmannen osapuolen sertifiointilaitokset varmistavat asetuksen kriteerien noudattamista.
EU:n laajuinen rekisteri: Läpinäkyvä rekisteri seuraa sertifioituja yksiköitä ja tarjoaa jäljitettävyyttä.
Toiminnanharjoittajat [2] ovat vastuussa kaikesta takaisin ilmakehään vapautuvasta hiilestä.
Mitä hiilenpoistojen viitekehys koskee?
Asetuksen tavoitteena on helpottaa ja kannustaa pysyvien hiilenpoistojen, hiiliviljelyn ja hiilen varastoinnin käyttöönottoa tuotteissa toimijoiden tai toimijaryhmien toimesta täydentämään kaikkien alojen jatkuvia päästövähennyksiä, jotta saavutetaan EU:n ilmastolaissa (asetus (EU) 2021/1119) asetetut tavoitteet ja päämäärät.
Tätä varten asetus luo vapaaehtoisen unionin kehyksen hiilenpoistojen ja maaperän päästövähennysten[3] sertifioinnille asettamalla:
(a) unionissa toteutettavien toimien laatuvaatimukset;
(b) säännöt toimien tuottamien hiilenpoistojen ja maaperän päästövähennysten todentamiselle ja sertifioinnille;
(c) säännöt sertifiointijärjestelmien toiminnalle ja komission tunnustamiselle;
(d) säännöt sertifioitujen yksiköiden myöntämiselle ja käytölle.
Asetuksen tavoite on tukea EU:n ilmastolain mukaista ilmastoneutraaliuden saavuttamista vuoteen 2050 mennessä Pariisin sopimuksen mukaisesti.
Kaikki asetuksen mukaisesti tuotetut hiilenpoistot ja maaperän päästövähennykset edistävät unionin kansallisesti määritellyn panoksen (NDC) ja ilmastotavoitteiden saavuttamista, mutta eivät kolmansien osapuolten NDC:itä tai kansainvälisiä vaatimustenmukaisuusjärjestelmiä.
Mitä seuraavaksi?
Asetus on julkaistu EU:n virallisessa lehdessä ja se astuu voimaan 26.12.2024. Asetus tulee suoraan sovellettavaksi kaikissa jäsenvaltioissa. Seuraavat vuodet ovat tärkeitä kehyksen täytäntöönpanon kannalta, ja EU:n rekisterin perustaminen on tärkeä askel.
EU:n sertifiointikehys pyrkii yhdenmukaistamaan ja nopeuttamaan siirtymistä kohti nettonollapäästöjä, ja sillä on todennäköisesti merkittävä vaikutus myös EU:n ulkopuolella.
EU:n hiilensidonnan sertifiointikehyksen ja vapaaehtoisten hiilijärjestelmien suhde on vielä muotoutumassa. Vapaaehtoiset järjestelmät pysyvät toiminnassa: EU:n kehys on vapaaehtoinen, mikä tarkoittaa, että olemassa olevat vapaaehtoiset hiilistandardit ja -aloitteet voivat jatkaa toimintaansa EU:ssa.
Olemassa olevat järjestelmät voivat hakea sertifiointia uuden kehyksen mukaisesti. Tämä antaa mahdollisuuden mukautua EU:n kriteereihin ja mahdollisesti saada enemmän vakuuttavuutta ja edistä markkinoillepääsyä. Huom! Vapaaehtoisia järjestelmiä ei ole velvoitettu hakemaan sertifiointia EU:n kehyksen mukaisesti. CRCF kehys voi kuitenkin auttaa vähentämään vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden pirstoutumista edistämällä lähentymistä yhteisiin standardeihin ja menetelmiin.
Kaiken kaikkiaan suhde perustuu rinnakkaiseloon ja mahdolliseen integrointiin. EU pyrkii lisäämään luottamusta hiilimarkkinoihin asettamalla korkean sertifiointistandardin, mikä ohjaa investointeja todellisiin ilmastorahoituskohteisiin.
Kansallinen ajankohtainen sääntely
Lisäksi tähän liittyen on mielenkiintoista, että Suomessa on hyväksytty 17.12.2024 muutokset ns. jakeluvelvoitelainsäädäntöön, kun hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi (HE 121/2024) on hyväksytty.
Laissa on mukana uusi vapaaehtoinen jakeluvelvoitteen joustomekanismi, joka on kompensointimekanismi. Jakeluvelvoitteen joustomekanismi ja sitä koskevat vaatimukset sisältyvät lain uuteen 5 d §:än. Jakelija voi täyttää jakeluvelvoitteestaan Suomessa toteutetuilla vaihtoehtoisilla päästövähennystoimilla enintään 5,5 prosenttiyksikköä.
Vaatimukset päästövähennystoimella saavutetun kasvihuonekaasuvähenemän lisäisyydestä, pysyvyydestä, kaksinkertaisuudesta ja varmennetusta luotettavuudesta ovat samat kuin mitä on esitetty vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden hiiliyksiköiden hyvityskelpoisuudelle.
Uuden mekanismin mukaan Energiavirasto voi hyväksyä vaihtoehtoiseksi päästövähennystoimeksi toimen, joka kohdistuu sitovista vuotuisista kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistä jäsenvaltioissa vuosina 2021-2030, joilla edistetään ilmastotoimia Parisiin sopimuksen sitoumusten täyttämiseksi, sekä asetuksen (EU) 525/2013 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/842 2 artiklassa tarkoitettuun soveltamisalaan.
Energiavirasto voi lisäksi hyväksyä vaihtoehtoiseksi päästövähennystoimeksi toimen, joka kohdistuu ilmastolain (423/2022) 6 §:n 9 kohdassa tarkoitettuun maankäyttösektoriin. Tällaisella päästövähennystoimella voidaan täyttää 1 momentissa tarkoitetusta enimmäisosuudesta enintään 1 prosenttiyksikköä.
Päästövähennystoimella saavutetun kasvihuonekaasupäästövähenemän tulee olla:
luotettavasti mitattu, lisäinen ja pysyvä;
laskettu suhteessa laskennalliseen arvioon päästöjen tai poistumien kehityksestä ilman päästövähennystoimen toteutusta;
kaksinkertainen verrattuna yhden megajoulen dieselin aiheuttamaan kasvihuonekaasupäästöön;
sellainen, että toimi ei aiheuta kasvihuonepäästöjen kasvua tai hiilinielun pienenemistä toiminnan rajojen ulkopuolella; ja
riippumattoman 5 h §:ssä tarkoitetun todentajan varmentama.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä vaihtoehtoisista päästövähennystoimista ja niiden yleisistä hyväksymisvaatimuksista.
Hallituksen esityksessä joustomekanismin päästövähennystoimen hyväksymishakemuksia on arvioitu tehtävän Energiavirastolle vuosittain 4—6 kappaletta.
[1] "Maaperän päästövähennys" tarkoittaa biogeenisten hiilivarastojen nettopäästöjen vähentämistä, kuten on lueteltu asetuksen (EU) 2018/841 liitteen I osan B kohdissa (e) ja (f), tai kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä IPCC:n maatalouden päästölähdekategoriasta, alaluokasta 3.D maatalousmaat, kuten on määritelty asetuksen (EU) 2018/1999 ja sen nojalla annettujen täytäntöönpanosäädösten mukaisesti, kun kyseinen toiminta kokonaisuudessaan vähentää hiilen päästöjä maaperän hiilivarastoista tai lisää hiilenpoistoja biogeenisissä hiilivarastoissa.
[2] "Toiminnanharjoittaja" tarkoittaa luonnollista henkilöä, oikeushenkilöä tai julkista tahoa, joka harjoittaa tai valvoo toimintaa, tai jolle on delegoitu ratkaiseva taloudellinen valta toiminnan tekniseen toimintaan; hiiliviljelytoiminnan tapauksessa "toiminnanharjoittaja" tarkoittaa viljelijää, kuten on määritelty asetuksen (EU) 2021/2115 3 artiklan 1 kohdassa, muuta maalla tai rannikkoalueella tapahtuvan toiminnan johtajaa, metsänomistajaa tai -hoitajaa, kuten kansallisessa lainsäädännössä on määritelty, tai toimivaltaista julkista tahoa123456.
[3] Asetusta ei sovelleta päästöihin, jotka kuuluvat päästökauppadirektiivin (2003/87/EY) soveltamisalaan, lukuun ottamatta biopolttoaineista, bionesteistä ja biomassapolttoaineista peräisin olevien CO2-päästöjen talteenottoa ja varastointia, jotka täyttävät direktiivin (EU) 2018/2001 29 artiklassa vahvistetut kestävyys- ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiskriteerit, tarvittavin mukautuksin direktiivin 2003/87/EY soveltamista varten, kuten direktiivin 2003/87/EY 14 artiklassa tarkoitetuissa täytäntöönpanosäädöksissä ja direktiivin 2003/87/EY liitteessä IV on esitetty