EU:n kestävyyssääntelyn yksinkertaistaminen etenee - "Pysäytä kello" siirtää kestävyysvelvoitteiden voimaantulon aikatauluja
)
Kestävyyssääntelyn yksinkertaistaminen etenee EU:ssa. Euroopan unionin neuvosto antoi lopullisen hyväksyntänsä yhdelle komission ehdotuksista EU:n sääntöjen yksinkertaistamiseksi ja siten EU:n kilpailukyvyn parantamiseksi.
Tämä ehdotus (niin kutsuttu "Pysäytä kello" -direktiivi) siirtää tiettyjen yritysten kestävyysraportointia ja due diligence -velvoitteita koskevien säännösten soveltamispäiviä sekä due diligence -säännösten kansallisen täytäntöönpanon määräaikaa. Tämä niin sanottu stop the clock- direktiivi on osa EU:n ensimmäistä Omnibus I -yksinkertaistamispakettia.
Euroopan Komissio esitti 26.2.2025 kaksi "Omnibus"-pakettia, joiden tavoitteena on yksinkertaistaa voimassa olevaa lainsäädäntöä kestävyyden ja investointien aloilla. Johtajat kehottivat 20. maaliskuuta 2025 yhteislainsäätäjiä edistämään näitä Omnibus-yksinkertaistamispaketteja ensisijaisesti ja kunnianhimoisesti, jotta ne saataisiin päätökseen mahdollisimman pian vuonna 2025.
Direktiivi on julkaistu EU:n virallisessa lehdessä 16.4.2025 ja se on tullut voimaan 17.4.2025. Direktiivi tulee saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä 31.12.2025 mennessä, eli kansalliset lait jäsenvaltioissa tulee olla muutettuna tuohon määräpäivään mennessä.
Mitä kellojen pysäyttäminen tarkoittaa?
Kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) osalta raportointivelvoitteita lykätään kahdella vuodella. Tämä tarkoittaa, että
yritykset, joiden olisi tullut aloittaa raportointi tilikaudesta 2025 (“toinen aalto”), on raportoitava vasta tilikaudesta 2027; ja
yritykset, joiden olisi tullut aloittaa raportointi tilikaudesta 2026 (“kolmas aalto”), on raportoitava vasta tilikaudesta 2028.
Direktiivillä ei ole vaikutuksia ns. ”ensimmäisen aallon” yhtiöihin, jotka raportoivat jo kuluvana vuonna kestävyystietoja koskien tilikautta 2024 ja julkaisivat ensimmäiset CSRD/ESRS kestävyysraporttinsa keväällä 2025. Nämä yritykset siis jatkavat raportointia myös tulevina vuosina kuten tänä vuonna, ainakin vuoden 2025 sekä 2026.
Yritysvastuudirektiivin (CS3D) mukainen määräaika sen kansalliseksi implementoinniksi lykkäytyy vuodella (uusi määräaika 26.7.2027) ja soveltamisen aloitus myös lykkäytyy vuodella (uusi määräaika 26.7.2028).
Miksi kellot pysäytettiin?
Euroopan komissio ehdotti helmikuun lopussa julkaistussa Omnibus I -paketissa merkittäviä sisällöllisiä muutoksia jo voimassa oleviin kestävyysraportointidirektiiviin, ESRS kestävyysraportointistandardeihin ja yritysvastuudirektiiviin.
Erillisen stop the clock -direktiivin tarkoituksena on antaa EU:n lainsäätäjille – komissiolle, parlamentille ja neuvostolle – aikaa neuvotella näistä sisältömuutoksista ilman, että uutta sääntelyä tulee voimaan neuvottelujen aikana.
Sisällöllisten muutosehdotusten käsittelyaikataulu on vielä auki. Neuvotteluista on odotettavissa tiukat, eikä ole lainkaan selvää, millaisessa muodossa sisällölliset muutokset lopulta hyväksytään – vai hyväksytäänkö ollenkaan.
Mitä sisällöllisiä muutoksia EU ehdottaa?
Kestävyysraportointidirektiivin osalta yksi keskeinen ehdotus on esimerkiksi se, että soveltamisala määräytyisi jatkossa yhden yksittäisen rajan perusteella: CSRD-raportointi olisi pakollista EU-yrityksille, joilla on yli 1000 työntekijää ja 50 miljoonan euron liikevaihto tai 25 miljoonan euron tase. Tämän muutoksen on arvioitu tiputtavan noin 80 % yrityksistä kokonaan pois pakollisen CSRD-raportoinnin piiristä. Lisäksi tavoitteena on yksinkertaistaa ESRS kestävyysraportointistandardia, jonka mukaan varsinainen raportointi tapahtuu, mm. datapisteitä vähentämällä. ESRS standardit valmistellaan EFRAG:n toimesta, jolle on annettu mandaatti valmistella luonnokset vuoden 2025 aikana. Tarkka aikataulu ei ole toistaiseksi selvillä. Muutetut standardit tulisivat komission hyväksyttäviksi delegoituina asetuksina.
Yritysvastuudirektiivin osalta ehdotetaan muun muassa, että huolellisuusvelvoite (due diligence, DD) kohdistuisi jatkossa ensisijaisesti vain CS3D:n alaisen suuren yrityksen suoriin sopimuskumppaneihin, eikä yrityksellä olisi velvollisuutta käydä läpi koko arvoketjuaan ihmisoikeusloukkausten tai ympäristölle haitallisten toimien löytämiseksi ja poistamiseksi.
Komissio ehdotti Omnibus-paketissa useita yksinkertaistuksia CSRD:n ja CS3D:n ohella myös taksonomiasääntelyyn, hiilirajamekanismiin (CBAM) sekä InvestEU-asetukseen.
Taustalla kilpailukyky
Joulukuussa 2024 aloittanut komissio on ottanut yhdeksi keskeiseksi tavoitteekseen sääntelyn yksinkertaistamisen. Taustalla on huoli EU:n ja sen jäsenvaltioiden kilpailukyvystä, jonka pelätään jäävän erityisesti Yhdysvaltojen ja Kiinan jalkoihin.
Huoli kilpailukyvystä ja liiallisen sääntelyn negatiivisista vaikutuksista siihen on nostettu esille esimerkiksi Euroopan keskuspankin entisen presidentin Mario Draghin ja Italian entisen pääministerin Enrico Lettan vuonna 2024 julkaistuissa raporteissa.
Mitä seuraavaksi tapahtuu?
Stop the clock -direktiivi on julkaistu EU:n virallisessa lehdessä ja tullut voimaan 17.4.2025. Sääntelyvastuu on siirtynyt EU:n jäsenvaltioille, joiden on saatettava direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöään 31.12.2025 mennessä. Suomessa CSRD on viety lainsäädäntöön muuttamalla mm. kirjanpitolakia, tilintarkastuslakia ja osakeyhtiölakia, sekä useita muita lakeja. Näitä täytyy Omnibusin myötä muuttaa vastaamaan muuttunutta EU sääntelyä.
Yrityksille sääntelymuutokset aiheuttavat toimintaympäristöön epävarmuutta, johon sopeutuminen edellyttää kestävyys- ja vastuullisuustavoitteiden kirkastamista ja keskittymistä yrityksen kannalta keskeisimpiin kysymyksiin, proaktiivisuutta ja ennakointia ja pitkäjänteisyyttä. Monet yritykset ovat tehneet vuosikymmeniä arvokasta vastuullisuustyötä, eikä se työ pääty sääntelyn muutoksiin.