Ennallistamisasetus ja pysäköintijärjestelyt

Ennallistamisasetusehdotuksen tavoitteena on parantaa luonnon tilaa laajasti eri ympäristöissä, mukaan lukien kaupunkiympäristössä. Kaupunkiympäristöjen kannalta keskeinen tavoite asetusluonnoksessa on kokonaisheikentämättömyys (ns. no net loss) vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa sitä, että viheralueita ja latvuspeitteisyyttä tulee vuonna 2030 olla kunnassa vähintään saman verran kuin niitä oli vuonna 2021. Latvuspeitteisyyden ja viheralueiden vähenemistä kunnan alueella voidaan korvata lisäämällä sitä muualla saman kunnan alueella.

Niin sanottujen vihreiden kaava-alueiden kaavoittaminen asuin- tai muuhun rakentamiseen tulee asetusehdotuksen mukaan tarkoittamaan tuntuvia lisäkustannuksia viheralueiden lisäämisestä toisaalla kunnan alueella. Ennallistamisasetus luo näin entisestään voimakkaampaa painetta rakentamisen toteuttamiselle nimenomaan täydennysrakentamisena. Suunnittelussa tämä voi tarkoittaa entistä luovempia ratkaisuja rakennettujen alueiden sisällä. Vastaavasti myös rakentamisen edellyttämät pysäköintijärjestelyt muuttuvat todennäköisesti entistä haastavammiksi ja kalliimmiksi toteuttaa.

Täydentämisrakentaminen muuttaa väistämättä pysäköintijärjestelyitä tulevaisuudessa. Ensinnäkin nykyisin pysäköintikäytössä olevia maa-alueita tullaan tulevaisuudessa oletettavasti asemakaavoittamaan entistä enemmän asumiseen. Vaikka tämä tarkoittaa arvon nousua pysäköintiin käytettyjen maa-alueiden omistajille, täytyy asemakaavan mukainen pysäköinti järjestää myös tulevaisuudessa. Kun alueelle asemakaavoitetaan lisää asuntoja, tarvitaan pääsääntöisesti myös aiempaa enemmän pysäköintipaikkoja.

Tiivistyvä asemakaavoitus ja rakentaminen yhdessä liikenteen laajemman muutoksen kanssa voi lisätä aiempaa moninaisempia järjestelyjä pysäköinnissä. Toisaalta polkupyöräpaikoitus ja sitä koskevat kaavojen vaatimukset tulevat lisääntymään. Toisaalta erilaiset vuorottaispysäköintijärjestelyt, jossa päivällä pysäköintipaikat ovat kaupallisessa käytössä ja ilta-aikaan alueella asuvien käytössä, tulevat oletettavasti lisääntymään. Lisäksi siirtymä polttomoottoriautoista sähköautoista tuo itse pysäköintilaitokseen uudenlaisia vaatimuksia, josta osapuolien pitää sopia joko keskenään tai ulkopuolisen operaattorin kanssa.

Täydentämisrakentaminen johtaakin oletettavasti siihen, että tulevaisuudessa pysäköinti tullaankin entistä useammin järjestämään korttelikohtaisesti keskitetyissä pysäköintiyhtiön omistamissa pysäköintilaitoksissa, joko maan alla tai päällä.

Kehittyvä sääntely tulee jatkossa edellyttämään entistäkin enemmän eri osapuolien välistä sopimista. Keskiössä ovat erilaiset hankekohtaisesti määräytyvät sopimukset, kuten esimerkiksi yhteisjärjestelysopimus, mahdollinen tonttien yhteisomistajien välinen hallinnanjakosopimus, maanvuokrasopimus pysäköintilaitoksen ollessa esim. maanlaisella vuokra-alueella ja pysäköintiyhtiön osakkaiden välinen osakassopimus.

Aamupäivän aikana saat viimeisimmät tiedot ympäristöön liittyvän liiketoiminnan kannalta olennaisesta lainsäädännöstä sekä tulossa olevista sääntelyn muutoksista liiketoimintasi tueksi.

Katso tarkempi ohjelma ja ilmoittaudu mukaan >>