Data-asetus (Data Act) on voimassa – mitä nyt ja miten eteenpäin?

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2023/2854 eli Data Act tunnettiin aiemmin suomenkielisellä nimellä ”datasäädös”, sillä tuo lyhennetty käännös sisältyy Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistuun suomenkieliseen asetustekstiin. Kotimaisessa lainvalmistelussa kuitenkin katsottiin, että ”datasäädös” ei riittävällä tavalla kuvaa sen suoraan velvoittavaa asetusluonnetta, joten virallisissa yhteyksissä käytetään jatkossa nimeä ”data-asetus”. Molemmat nimet todennäköisesti elävät rinnakkain käytössä. Tässä kirjoituksessa käytetään kotimaisittain virallisempaa data-asetus nimeä.

Komissio on tunnistanut asetuksen soveltamiseen liittyvän epäselvyyksiä ja tulkinnanvaraisuuksia. Tilannetta selventääkseen komissio ylläpitää kirjallista FAQ-dokumenttia, johon on koottu erinäisiä tarkentavia kannanottoja siitä, miten data-asetusta tulisi tulkita. Komissio on päivittänyt FAQ-dokumenttia harvakseltaan ja todennäköisesti jatkaa dokumentin päivittämistä myös tulevaisuudessa. Esimerkiksi asetuksen pääosien soveltamisen alkamispäivänä 12.9.2025 dokumenttiin lisättiin kymmenkunta kysymystä ja vastausta koskien muun muassa reunalaskentapalveluita, datan muotoa, laatua ja keräämistiheyttä, GDPR:n oikeusperusteen käyttämistä ja SaaS-palvelujen kategorisointia datankäsittelypalveluiksi. Dokumentin tulevaisuuden päivitysaikataulusta ja uusien päivitysten sisällöstä ei kuitenkaan ole tietoa. 

Edellä mainitun FAQ-dokumentin päivityksen lisäksi 12.9.2025 julkaistiin sektorikohtainen, ajoneuvodataa koskeva ohjeistus. Tämän ohjeistuksen tarkoituksena on selventää data-asetuksen soveltumista autoteollisuudessa. Ohjeistuksen mukaan sen linjaukset eivät ole suoraan analogisesti sovellettavissa muilla teollisuudenaloilla, mutta koska muuta tulkinta-aineistoa on toistaiseksi tarjolla niukalti, todellisuudessa se voi olla hyvinkin käyttökelpoinen tietolähde mille tahansa yhdistettyjä laitteita ja niiden oheispalveluita tarjoavalle taholle. 

Data-asetus edellyttää useiden uusien sopimusten tekemistä eri sidosryhmien välillä. Komission nimeämä asiantuntijaryhmä on esittänyt näiden sopimusten sisältöä koskevat suuntaviivat ja mallit 2.4.2025 julkaistussa loppuraportissaan (Final Report of the Expert Group on B2B data sharing and cloud computing contracts). Komission oli tarkoitus antaa tämän loppuraportin perusteella lopulliset suosituksensa mallisopimusehdoista yhtä aikaa velvoitteiden voimaantulon kanssa eli 12.9.2025. Toistaiseksi näitä lopullisia suosituksia ei kuitenkaan ole julkaistu. 

Data-asetuksen noudattamista ei sen soveltamishetkellä valvo vielä kukaan. Kansallinen lainsäädäntö, jolla perustetaan kansallinen viranomaistoimivalta asetuksen suhteen, tulee voimaan arvioiden mukaan vasta vuoden 2026 alussa. On käytännössä varmaa, että päävastuu valvonnasta tulee olemaan Traficomilla. Kilpailu- ja kuluttajavirasto vastaa kuluttajien oikeuksien valvonnasta ja tietosuojavaltuutetun toimisto henkilötietoliitännäisistä valvontatehtävistä. 

Traficom tarjoaa jo ennen virallisen toimivaltansa varmistumista laajalti ohjeistusta ja neuvontapalveluita data-asetukseen liittyvissä kysymyksissä. Viraston linja on virkistävä poikkeus usein hieman kankeaan ja lähinnä jälkivalvontaan (eli sakottamiseen) perustuvaan ohjaukseen, johon Suomessa on totuttu. On kuitenkin syytä muistaa, että isommissa tulkintalinjauksissa Traficom joutuu sopeuttamaan oman linjauksensa kansainvälisten kollegavirastojensa kanssa, joka välttämättä viivästyttää sitovien tulkintaohjeiden muodostumista. Näiden yhtenevien linjausten muotoilemiseksi Euroopan datainnovaatiolautakunnan alaisuuteen on perustettu ryhmittymä, joka tulee käsittelemään data-asetuksen tulkintaan liittyviä kysymyksiä pitääkseen asetuksen tulkintakäytännön yhtenäisenä jäsenvaltioiden välillä. 

Komissio on lisäksi perustamassa ”Data Act Legal Helpdesk” -elintä, joka tulee tarjoamaan suoraa neuvontaa data-asetukseen liittyvissä kysymyksissä. Sen on tarkoitus selventää esimerkiksi luovutettavan tuote- ja oheispalveludatan sisältämien liikesalaisuuksien suojaamiseen liittyviä käytäntöjä ja mekanismeja. Helpdeskin asialistalla on lisäksi datan jakamista koskevien malliehtojen ja pilvisopimusten vakiolausekkeita koskevien suositusten muotoilu. Toistaiseksi ei ole vielä tarkkaa tietoa tämän Helpdeskin perustamisen ajankohdasta tai sen tarkemmasta toimintamandaatista. 

Data-asetuksen tavoitteena on muun muassa piristää datataloutta ja kiihdyttää innovointia. Markkinalla on käyty keskustelua siitä, toteutetaanko näitä tavoitteita liiaksi data-asetuksen soveltamisalan piiriin kuuluvien tuotteiden ja palvelujen valmistajien ja tarjoajien kustannuksella, kohdistuvatko kustannukset oikein ja toisaalta siitä, kyetäänkö asetuksen avulla lopulta saavuttamaan näitä tavoitteita ensinkään. Tämä pohdinta on kuitenkin luonteeltaan ennemmin poliittista kuin oikeudellista ja sikäli hedelmätöntä, että asetus on joka tapauksessa voimassa. Ei myöskään ole viitteitä siitä, että sen soveltuvuutta oltaisiin kaventamassa, lykkäämässä tai peruuttamassa, kuten on toimittu esimerkiksi usean vastuullisuuteen liittyvän säädöksen osalta (omnibus -paketit). Asetukseen sisältyy tosin komissiota koskeva velvoite arvioida asetuksen vaikutuksia 12.9.2028 mennessä ja mahdollisuus esittää siihen muutoksia arvioinnin perusteella. Toistaiseksi on kuitenkin sinänsä selvää, että asetuksen tarkka noudattaminen vaatii sen soveltamisalaan kuuluvilta toimijoilta toisinaan merkittäviäkin toimenpiteitä ilman, että niistä on tunnistettavissa toimijoille itselleen välittömiä hyötyjä. 

Data-asetuksen myötä aukeavat uudet liiketoimintamahdollisuudet vaikuttaisivat keskittyvän lähinnä yhdistettyjen laitteiden ja oheispalveluiden datan avulla uusia, kilpailevia ja täydentäviä palveluita tuottaville tahoille. Esimerkiksi laitevalmistajien datamonopolin purkautuminen helpottaa kilpailevien huolto- ja korjauspalvelujen tarjoajien toimintaa. Muiden lisäarvopalvelujen osalta markkina kehittänee tulevaisuudessa uutta palvelutarjontaa, vaikkakin sen laajuus jää nähtäväksi. On vaikea nähdä aivan välittömiä merkittäviä positiivisia kansantalousvaikutuksia laajemman dataan pääsyn vauhdittamana. Tämä muutos ottanee aikaa. Datankäsittelypalvelujen vaihtamisen helpottaminen voi toki avittaa uusien palveluntarjoajien pääsyä markkinalle, joka ainakin teoriassa laskee kokonaisuutena datan tallentamiseen ja käsittelyyn liittyviä kustannuksia kilpailun lisääntymisen myötä. 

Lukuisat epäselvyydet ja viivästykset soveltamisohjeissa ja malliehdoissa ovat johtaneet siihen, että osa yrityksistä, joita data-asetus koskee, ovat lykänneet toimenpiteitään velvoitteidensa täyttämiseksi. Tilanne on kieltämättä kokonaisuutena erikoinen. Data-asetus on jäsenvaltioissa suoraan sovellettavaa oikeutta ja pääosiltaan velvoittaa toimijoita siis 12.9.2025 alkaen, vaikka kukaan ei yksityiskohtaisesti vielä tiedä miten velvoitteet tulisi täyttää. Ei myöskään ole vielä olemassa viranomaistahoa, jolta sitovia tulkintaohjeista voisi kysyä. Hallinnolliset seuraukset asetuksen noudattamatta jättämisestä eivät käytännössä ole toistaiseksi mahdollisia, koska kansallisia valvovia viranomaisia, joiden tehtävänä on laiminlyöntien sanktiointi, ei vielä ole. Samaan aikaan velvoitteiden vastapuolella niiden vuoksi oikeuksia saavat tahot – eli esimerkiksi laitteiden ja oheispalvelujen käyttäjät sekä datankäsittelypalvelujen asiakkaat – voivat kuitenkin perätä asetuksen mukaisia oikeuksiaan yleisissä tuomioistuimissa, jossa yksittäiset käräjätuomarit joutuvat ottamaan erimielisyyksiin kantaa. 

Markkinakäytäntöä odotellessa – ensimmäisiä tuotteisiin ja palveluihin liittyviä dataselosteita on jo markkinoilla. Myös datan haltijoiden ja käyttäjien välisiä sopimuksia tehdään kiihtyvään tahtiin ja datankäsittelypalveluidenkin osalta ollaan jo liikkeellä. Realismia on kuitenkin tunnustaa, että data-asetuksen täysi implementointi koko markkinoiden laajuisesti tulee kestämään vuosia. 

Datatalouden  asiantuntijatiimimme⁠ on valmiina auttamaan sinua kaikissa data-asetukseen liittyvissä tarpeissasi, mukaan lukien soveltuvuusarvioinneissa ja sopimusten muotoilussa.  

Tämä artikkeli on osa data-asetukseen keskittyvää artikkelisarjaa, joka pureutuu asetuksen yksittäisiin kysymyksiin eri näkökulmista ja mahdollisimman käytännönläheisesti. Sarjan aiemmat osat: