Brexitin vaikutukset kansainväliseen kauppaan

Mitä sopimukseton Brexit tarkoittaisi kansainvälistä kauppaa tekeville yrityksille? Mikä tulee muuttumaan viennin ja tuonnin osalta ja miten yritykset voivat varautua Brexitiin ja sen tuomiin muutoksiin?

Mikäli sopimusta EU:n ja Britannian välisestä uudesta kauppasopimuksesta ei synny, ei Britannia ole enää mukana EU:n tulliliitossa eikä osa yhteismarkkinoita. Tällöin esimerkiksi tulli-ilmoitukset ja tullimaksut ovat jälleen osa kauppaa.

Neuvottelut EU:n ja Britannian välisestä uudesta kauppasopimuksesta ovat edelleen käynnissä, mutta sopimukseen pääseminen ei ole varmaa. Mikäli sopimusta ei synny Brexitin virallisen siirtymäajan päättyessä 31.12.2020, Britannia ei ole enää mukana EU:n tulliliitossa eikä osa yhteismarkkinoita ja esimerkiksi tulli-ilmoitukset ja tullimaksut ovat jälleen osa kauppaa. Osa muutoksista tulee voimaan jo 1.1.2021.

Käytännön tasolla yrityksen prosesseissa ja sopimuskäytännöissä voi olla Brexitiin liittyen tarkistettavaa. Asia on saattanut monella olla odottamassa, koska sopimukseton tila on kaikilla tahoilla epätoivottava. Tässä vaiheessa vuotta on kuitenkin hyvä tarkistaa, että sopimusasiat ovat tarpeellisin osin kunnossa, jotta liiketoimintaa voidaan jatkaa muutenkin poikkeuksellisina aikoina ainakin tämän muutoksen yllättämättä liiemmin.

Käytännössä sopimukseton Brexit tarkoittaa sitä, että Britanniaa kohdellaan kolmantena maana, jolloin WTO:n yleiset kauppasäännöt soveltuvat. WTO on valtioiden välinen kauppasopimus, jolloin sen ehtojen soveltuvuudesta eivät päätä yksittäiset ihmiset tai yritykset. WTO:n velvoitteet on puolestaan sisällytetty ns. GATT- sopimukseen, joka on tulleja ja kaupankäyntiä koskeva yleissopimus. Sen mukaisesti osapuolten tulee kohdella kauppakumppaneitaan tasavertaisesti, noudattaa kulloinkin sovittuja tullauksen enimmäishintoja, kohdella maahantuotuja ja kansallisia tavaroita tasavertaisesti eikä asettaa määrällisiä rajoituksia tuonnille ja viennille (muutama poikkeus lukuun ottamatta). GATS -sopimuksessa on vastaavat periaatteet palveluille.

WTO:n sääntöjä sovellettaessa tuonti ja vienti olisivat siis yleisten tullimaksujen alaisia, eikä maksuihin voisi soveltaa muista kauppakumppaneista poikkeavia helpotuksia. Mikäli neuvottelut siis eivät johda sopimukseen, tulee tuonnista ja viennistä tehdä tulli-ilmoitukset sekä suorittaa tullimaksu tuontien osalta ensi vuoden alusta lähtien. Tavaraa vietäessä Britanniaan tulee selvittää tavaroiden alkuperä, luokitus ja arvo. Maahantuojilla on kuitenkin mahdollisuus lykätä tulli-ilmoitusten ja tullimaksujen maksamista puolen vuoden ajan. Maahantuojat ovat lisäksi velvollisia maksamaan ALV-maksut EU:sta tuotujen tavaroiden osalta. ALV rekisteröityneet yritykset voivat tämän osalta hyödyntää lykättyä ALV kirjanpitoa. Ei rekisteröityneillä maahantuojilla on ALV maksujen osalta samat muodollisuudet kuin tullimaksujen osalta. Jatkossa myös turvallisuus- ja turvailmoitukset tulee tehdä Britannian ja EU:n välisen tuonnin ja viennin osalta. Britanniaan vietäessä ilmoitukset tulee tehdä 1.7.2021 lähtien, mutta EU:hun tuotaessa jo 1.1.2021 lähtien. Luvanvaraiset tavarat, kuten tupakka ja alkoholi edellyttävät joka tapauksessa tulli-ilmoituksen ja tietyt toimitukset edellyttävät lisätoimia, kuten lisätarkistuksia, joita tehdään esim. eläinten ja kasvien osalta.

Lisäksi palveluiden toimittaminen tuo omat haasteensa, kun sitä sääntelevää GATS-sopimusta ei ole säännelty niin tarkasti kuin mitä käytännössä on totuttu sopimaan palveluista. Lisäksi on epävarmaa, miten jatkossa Britannia kohtelee esim. datan siirtymistä rajojen yli, mikä on olennaista myytäessä digitaalisia palveluita.

Tullaustoimenpiteiden aiheuttamat lisääntyneet kustannukset ja toimitusten mahdollisesti pidentyvät aikataulut tulee ottaa huomioon yritysten välisissä sopimuksissa. Tuotteiden toimittamiseen liittyvistä osapuolten velvollisuuksien, vastuiden ja riskin jakautumisesta sovitaan usein Kansainvälisen kauppakamarin julkaisemia Incoterms® - toimituslausekkeita käyttämällä. Incoterms® -lausekkeet ovat yleisesti hyväksyttyjä ja käytettyjä kansainvälisen tavarakaupan tavallisimmin käytettävien kauppatapojen määritelmiä, joihin useimmiten viitataan kussakin kauppasopimuksessa. Valitulla toimituslausekkeella on taloudellista merkitystä. Jos myyjä valitsee F-lausekkeen, myyjä toimittaa tavarat lähellä myyjää ja ostaja noutaa tavarat, kun taas D-lausekkeissa myyjä toimittaa tavarat ostajalle nimetyllä määräpaikalla jopa tullit, verot ja muut kustannukset maksettuna, kuten DDP (Incoterms 2020) -lausekkeen ollessa kyseessä. Toimituslausekkeita käytettäessä on tärkeää määritellä selkeästi sovittu toimituspaikka. Myös muut sopimusehdot on hyvä tarkastaa ja katsoa esim. datan siirtymistä koskevat ehdot ja miten immateriaalioikeudet on suojattu.

Suomalaisille tavaran viejille varminta tässä epävarmassa tilanteessa on mielestämme välttää D-toimitusehtoja tavaran kaupassa Britanniaan. Kaikissa tapauksissa osapuolten on oltava selvillä valitun ja sovitun toimitusehdon heille asettamista velvoitteista ja vastuista sekä lausekkeen vaikutuksista. Toimitusehtoja valittaessa suosittelemme perehtymään Kansainvälisen kauppakamarin julkaisemaan Incoterms® 2020-teokseen.