Botteja ja ihmisiä – tekoälyn hyödyntämisen pelisäännöistä
)
GPT-4 läpäisee yhdysvaltalaisen asianajajatutkinnon – ainakin toistaiseksi vielä simuloidun – kirjallisen kokeen ylimmässä desiilissä, ja Microsoft hyödyntää kyseistä kielimallia uusitun Bing-hakukoneensa esikatseluversiossa sekä pian myös ”varaohjaajana” Microsoft 365 -palvelussaan.
Google avasi oman Bardinsa (ei Avonin) testikäyttöön Yhdysvalloissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa, ja sen tukemaan Claude-malliin on mahdollista anoa pääsyä maantieteellisestä sijainnista riippumatta.
Mihin tässä enää juristeja tarvitaan?
Aistiharhoja
Pessi: Mitä korkein oikeus linjasi ennakkopäätöksessään KKO:2020:102 vuodelta 2020?
ChatGPT: KKO:2020:102 -ennakkopäätös liittyy työntekijän irtisanomiseen taloudellisista ja tuotannollisista syistä. Korkein oikeus linjasi päätöksessään, että työnantajan on kyettävä osoittamaan, että irtisanomisen perusteena oleva tuotannollinen tai taloudellinen syy on todellinen ja painava.
Lisäksi korkein oikeus linjasi, että työnantajan on selvästi ja ymmärrettävästi ilmoitettava työntekijälle irtisanomisen perusteet. Työnantajan on myös käytettävä irtisanomisessa objektiivista perusteiden arviointia ja noudatettava työsopimuslakia.
Päätös korostaa myös, että työnantajan on tarkasteltava mahdollisia vaihtoehtoja, kuten lomautuksia tai osa-aikaistamista, ennen kuin tekee päätöksen irtisanomisesta taloudellisista tai tuotannollisista syistä.
Päätöksen tavoitteena on turvata työntekijän oikeusturva ja estää irtisanomisten käyttö mielivaltaisesti tai epäoikeudenmukaisesti.
Vaikuttavaa. Ainoa ongelma on se, että kyseistä ennakkopäätöstä ei ole koskaan annettu – vuoden 2020 viimeisin vuosikirjaratkaisu on KKO:2020:101.
Ulkoisia ärsykkeitä
Laajat kielimallit on koulutettu suurilla datamassoilla ja kehittyneillä algoritmeilla ymmärtämään ja tuottamaan ihmiskieltä; viime kädessä kyse on erittäin sofistikoituneista arvauskoneista. American Bar Associationin ABA TECHSHOW’ssa kuun alussa puhuttiinkin paljon yhtäältä generatiivisesta tekoälystä mutta toisaalta myös siitä, että reguloidussa ympäristössä järjestelmän tulisi myös kyetä tietämään mitä se ei tiedä.
Euroopan unionin puitteissa ehdotukset tekoälyä koskevista yhdenmukaistetuista säännöistä (ns. tekoälysäädös) ja tekoälyyn liittyvästä vastuusta annettavaksi direktiiviksi etenevät kumpainenkin, mitkä osaltaan vaikuttavat siihen, että yrityksissä tarvitaan nyt sisäisiä politiikkoja ja koulutusta tekoälyn hyödyntämisestä, ymmärrystä palvelujen käyttöehdoista ja rajoituksista, mahdollisia muutoksia omiin sopimuksiin jne.
