Vetyhankkeet – rahoitus ja luvitus

Vedystä on moneksi. Siitä voidaan tehdä polttoainetta liikenteelle, raaka-aineita teollisuudelle ja jopa ruokaa. Vetyyn liittyy myös erinomainen mahdollisuus varastoida ylimääräistä sähköenergiaa tuulettomien hetkien varalle. Ilmastotavoitteiden kannalta on olennaista, että vety on tuotettu uusiutuvalla energialla, tuuli-, aurinko- tai miksei vesivoimallakin. Ratkaisevan tärkeässä roolissa onkin vedyn riippuvaisuus etenkin tuulivoimasta ja toisaalta siihen liittyvä huomattava hyöty tuulivoimalla tuotetun energian varastointimuotona.

Vihreällä, siis uusiutuvalla energialla tuotetulla vedyllä on erityinen asema uusiutuvaa energiaa koskevan vuonna 2018 voimaan tulleen RED II -direktiivin ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. RED II asettaa EU:ta koskevan sitovan tavoitteen, jonka mukaan uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuus on oltava vähintään 32 prosenttia unionin energian kokonaisloppukulutuksesta vuonna 2030. Lisäksi liikenteen käyttämästä energiasta vähintään 14 prosenttia on oltava uusiutuvaa energiaa vuoteen 2030 mennessä. Jäsenvaltiot ovat RED II:n ohella asettaneet omat kansalliset sitoumuksensa unionin yleistavoitteen saavuttamiseksi, joita toteutetaan kansallisella lainsäädännöllä (Suomessa mm. liikennepolttoaineita koskeva jakeluvelvoitelaki).

Komissio on helmikuussa 2023 hyväksynyt uudet säännöt, joissa määritellään ehdot, joilla mm. vetyä ja vetypohjaisia polttoaineita voidaan pitää uusiutuvina.  Hyväksytyllä delegoidulla säädöksellä täydennetään uusiutuvien energialähteiden direktiiviä ("RED II") ottamalla käyttöön mekanismi, jolla vahvistetaan yksityiskohtaiset säännöt tiettyjen uusiutuvien nestemäisten ja kaasumaisten polttoaineiden ("RFNBOt") tuotantoa varten. Delegoitu säädös edellyttää vielä parlamentin ja neuvoston hyväksyntää. Mikäli ne eivät vastusta säädöstä määräajassa, tulee delegoitu säädös voimaan. Vetyhankkeiden yhdenmukainen arviointi ottaa näin harppauksen eteenpäin, sillä hyväksytty delegoitu säädös on kaikilta osiltaan velvoittava ja sitä tullaan soveltamaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Uusiutuvan tai vihreän vedyn tuotannolle asetettujen kestävyyskriteerien täyttäminen mahdollistaa erilaisten julkisten tuki- ja rahoitusmekanismien käytön.

Vedyn tuotanto, varastointi ja niihin liittyvien laitteiden valmistus on listattu EU:n taksonomiassa ilmastonmuutoksen hillintään suoraan vaikuttaviksi toiminnoiksi. Vedyn tuotanto on taksonomiakelpoista toimintaa, ja taksonomia-asetuksen ilmastotavoitteita koskevat tekniset sääntelykriteerit sisältävät ne reunaehdot, jotka vedyn tuotannon tulee täyttää ollakseen ympäristön kannalta kestävää EU:n kestävän sääntelyn kontekstissa.

Monelle vihreää siirtymää tukevalle hankkeelle on haettu tai ollaan hakemassa myös Suomen kestävän kasvun ohjelmaan liittyvää EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen (Recovery and Resilience Facility, RRF) rahoitusta. Rahoituksen ehtona on ei merkittävää haittaa -periaatteen (Do No Significant Harm, DNSH) noudattaminen. DNSH-periaatteen mukaisella arvioinnilla varmistetaan, ettei hanke aiheuta merkittävää haittaa seuraaville ympäristötavoitteille: ilmastonmuutoksen hillintä, ilmastonmuutokseen sopeutuminen, vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu, siirtyminen kiertotalouteen, ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen sekä biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen.

Vedyn valmistus teollisessa mittakaavassa epäorgaanisena kemikaalina edellyttää ympäristölupaa direktiivilaitoksena. Vedyn hyödyntäminen voi puolestaan olla ympäristöluvanvaraista hyödyntämistoiminnan perusteella, tyypillisesti energiantuotantona.

Vuoden alusta voimaan tulleen lain myötä tietyt vedyn valmistus- ja hyödyntämishankkeet saavat lupamenettelyssä ja hallintotuomioistuimissa menettelyllisen etusijan. Etusijaan oikeuttavissa vetyhankkeissa on käytännössä kyse vähähiilisen vedyn valmistuksesta, jossa valmistustapa on tyypillisesti elektrolyyttinen menetelmä eli elektrolyysi. Valmistettua vetyä voidaan hyödyntää edelleen erilaisissa teollisissa prosesseissa korvaamaan fossiilisista polttoaineista valmistettua vetyä tai siitä voidaan valmistaa uusia tuotteita. Tällaiset toiminnat kuuluvat etusijan soveltamisalaan. Myös toiminnan muuttaminen vetyä hyödyntäväksi oikeuttaa menettelylliseen etusijaan. Lue lisää menettelyllisestä etusijasta blogistamme.

Kokeneet energia- ja ympäristöjuridiikan asiantuntijamme ovat apunasi kaikissa vetytalouteen liittyvissä erityiskysymyksissä, hankekehityksessä ja luvituksessa.

Tutustu energiaoikeuden tiimiimme tai ota heihin suoraan yhteyttä >>