Rakentamisturvallisuuden varmistaminen urakkasuhteissa

Covid-19-viruksen parhaillaan päällä oleva, tähän asti vaikein aalto on ulottanut vaikutuksensa aiempaa voimakkaammin muun muassa rakennustyömaille ja korjauskohteisiin. Sen myötä esiin nousee monenlaisia kysymyksiä osapuolten oikeuksista ja velvollisuuksista urakkasopimussuhteissa. Kysymys on yhtäältä työmaalla työskentelevien ja asioivien työturvallisuudesta ja toisaalta jo valmistuneiden kohteiden asukkaiden terveysturvallisuudesta korjaustoimien suorittamisen aikana.

Sosiaali- ja terveysministeriö ja ympäristöministeriö antoivat tällä viikolla päivitetyn ohjeen asuinrakennusten korjaushankkeisiin Covid 19 -epidemian aikana. Ohjeen mukaan epidemiatilanteen ja sen hallintaan liittyvien uusien rajoitustoimenpiteiden vuoksi rakennushankkeen osapuolten tulisi keskustella kiristyneiden rajoitustoimenpiteiden vaikutuksista kesken oleviin hankkeisiin. Tarvittaessa osapuolten tulisi pohtia, voidaanko muita kuin välttämättömiä korjaustoimenpiteitä lykätä ja mitä vaikutuksia lykkäämisellä olisi hankkeen toteutukseen.

Rakennuskohteen turvallisuusvastuista sovitaan yleensä keskeisiltä osin urakkasopimuksessa, jonka lisäksi rakennustyön rakennuttajan/tilaajan ja päätoteuttajan vastuut määräytyvät työturvallisuuslain (738/2003) ja rakennustyön turvallisuusasetuksen (205/2009) mukaan.

Rakennustyön turvallisuusasetusta sovelletaan sekä uudis- että korjausrakentamiseen. Asetuksen mukaan rakennushankkeessa on rakennuttajan, suunnittelijan, työnantajan ja itsenäisen työnsuorittajan yhdessä ja kunkin osaltaan huolehdittava siitä, ettei työstä aiheudu vaaraa työmaalla työskenteleville eikä muille työn vaikutuspiirissä oleville henkilöille. Asetus sisältää määräykset päätoteuttajan vastuusta rakennustyön turvallisessa toteuttamisessa ja sen johtamisessa sekä työmaita koskevat yksityiskohtaiset turvallisuusmääräykset.

Työnantajana toimiva urakoitsija vastaa myös työturvallisuusvelvoitteista, jotka sille työnantajana kuuluvat, ja tartuntojen ilmetessä sen tulee ryhtyä aktiivisiin toimiin niiden leviämisen rajoittamiseksi.

Kirjoitimme viime vuonna urakka- ja konsulttisopimusten osapuolten oikeista menettelytavoista Covid-19 -viruksen aiheuttamien vaikutusten osalta. Koronaan liittyvien sairauspoissaolojen ja karanteenin aiheuttamissa hankaluuksissa kyse voi olla urakoitsijan viivästystilanteesta ylivoimaisen esteen perusteella. Toisaalta myös tilaajalla voi olla tietyin edellytyksin oikeus vedota omalta osaltaan ylivoimaiseen esteeseen.

Etenkin uusien urakkasopimusten osalta tulee tarkkaan arvioida, miltä osin koronaa voidaan pitää sellaisena ennalta arvaamattomana ja osapuolten vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella olevana olosuhteena, jota voitaisiin pitää YSE:n mukaisena ylivoimaisen esteen perusteena. Arvioinnissa lähtökohtana voidaan pitää, että molempien osapuolten tiedossa ovat ainakin ne koronaviruspandemiaan liittyvät seikat, jotka on voitu ottaa huomioon sopimuksentekohetkellä ja siten varautua niiden mukaisiin skenaarioihin urakkasopimuksessa. Tapauskohtaisesti tulee kuitenkin punnita, minkälaisia toimenpiteitä osapuolelta kohtuudella voidaan odottaa terveysturvallisuuden varmistamiseksi urakassa.

Oli kyse sitten ns. vanhasta tai uudesta urakkasopimuksesta, osapuolten tulee kuitenkin huolehtia rakennuskohteen terveysturvallisuudesta niin, ettei kohteessa työskentelystä aiheudu vaaraa siellä työskenteleville tai muille tahoille, jotka ovat työn vaikutuspiirissä. Osapuolten hyvä keskusteluyhteys on poikkeavassa tilanteessa tärkeää ja mikäli rakennustyön päätoteuttajan kohtuullisin toimin turvallisuutta ei voida varmistaa, on tärkeää osapuolten neuvotella toimista terveysturvallisuuden takaamiseksi. Molempien osapuolten yhteinen etu on hallita sopimuksen toteuttaminen ja toteutuminen muuttuneissa tilanteissa.