Pakkotyöasetus: Uusi aikakausi ihmisoikeuksien kunnioittamisessa globaaleissa arvoketjuissa
)
EU:n pakkotyöasetus (2024/3015) hyväksyttiin neuvostossa 19.11.2024, ja se julkaistiin virallisessa lehdessä 12.12.2024. Asetus astui voimaan 13.12.2024. Velvoitteiden soveltaminen alkaa kolmen vuoden siirtymäajan jälkeen 14.12.2027.
Asetus kieltää pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden tuonnin, viennin ja myynnin EU:n markkinoilla. Tämä asetus on merkittävää sääntelyä ihmisoikeuksien edistämisessä ja se asettaa uusia vaatimuksia yrityksille globaalisti.
Asetuksen mukaan kaikki tuotteet, jotka on valmistettu pakkotyötä käyttäen missä tahansa toimitusketjun vaiheessa, kielletään EU:n markkinoilla. Kielto koskee kaikkia tuotteita kaikilla aloilla riippumatta niiden alkuperästä. Tämä tarkoittaa, että yritysten on nyt kiinnitettävä huomiota hankintaketjuihin sekä varmistuttava koko arvoketjun sitoutumisesta pakkotyön vastaiseen toimintatapaan.
Keskeinen sisältö:
Pakkotyöasetus kieltää pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden saattamisen EU:n markkinoille, saataville asettamisen EU markkinoilla sekä tällaisten tuotteiden viennin unionista
Pakkotyön määritelmä viittaa ILO:n yleissopimuksen artiklaan 29. ILO:n yleissopimuksen mukaan pakkotyöllä tai pakollisella työllä tarkoitetaan kaikenlaista työtä tai palvelusta, jota jonkin rangaistuksen uhalla vaaditaan joltakin henkilöltä ja johon mainittu henkilö ei ole vapaaehtoisesti tarjoutunut.
Laaja soveltamisala: kaikki tuotteet EU:ssa soveltamisalan piirissä, myös verkkokauppatoiminta.
Kansallisesti valmistellaan vielä toimivaltaisia viranomaisia koskevat päätökset sekä rikkomismenettelyssä haettavat seuraamukset.
Mitä tämä tarkoittaa käytännössä yrityksille?
1. Toimitusketjun kartoitus: Yritysten tulee kartoittaa koko toimitusketjunsa mahdolliset pakkotyöriskit. Tämä sisältää suorat toimittajat, alihankkijat ja raaka-aineiden lähteet. Raaka-aineiden ja muiden tuotteiden osalta tulee tuntea toimittajat, toimitusketju ja alkuperämaa.
2. Due diligence: Yritysten on otettava käyttöön prosessit pakkotyöriskien arvioimiseksi ja lieventämiseksi. Due diligence sisältää myös ihmisoikeusriskien arvioinnin OECD:n ja UNGP:n ohjeistusten mukaisesti. Due Diligence eli huolellisuusvelvollisuus tarkoittaa lisäksi politiikkojen ja prosessiohjeistusten laatimista ja käyttämistä organisaatiossa. Pelkkä paperiharjoitus ei riitä.
3. Läpinäkyvyys: Yritysten tulee lisätä läpinäkyvyyttä ja jäljitettävyyttä toimitusketjussaan. Lisäksi tietojen ja havaintojen pohjalta on tehtävä suunnitelmat havaittujen haitallisten vaikutusten poistamiseksi.
Aikajana ja soveltamisen aikataulu:
Vaikka asetus on virallisesti hyväksytty, yrityksillä on siirtymäaika sopeutumiseen. Kielto tulee voimaan kolme vuotta sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
14. syyskuuta 2022: Euroopan komissio ehdottaa asetusta.
26. tammikuuta 2024: Neuvosto hyväksyy neuvottelukannan.
5. maaliskuuta 2024: Alustava sopimus neuvoston ja parlamentin välillä.
19. marraskuuta 2024: Neuvosto hyväksyy asetuksen virallisesti.
[Julkaisupäivä + 3 vuotta eli 2027]: Kielto tulee kokonaisuudessaan voimaan.
Kuka valvoo kiellon noudattamista?
Asetus tulee voimaan 14.12.2027. Euroopan komissio perustaa tietokannan pakkotyön riskialueista ja -tuotteista. Sekä komissio että jäsenvaltioiden viranomaiset voivat aloittaa tutkimuksia riskiarvioiden perusteella.
Jäsenvaltioiden on jaettava tietoja keskenään ja komission kanssa epäillyistä rikkomuksista. Päätökset tuotteiden kieltämisestä tekee tutkiva viranomainen, ja ne ovat voimassa kaikissa jäsenvaltioissa. Toimivaltaisilla viranomaisilla on näyttötaakka rikkomuksen osoittamisesta.
Jäsenvaltioiden on jaettava tietoja keskenään ja komission kanssa epäillyistä rikkomuksista. Päätökset tuotteiden kieltämisestä tekee tutkiva viranomainen, ja ne ovat voimassa kaikissa jäsenvaltioissa.Mikäli toimivaltainen viranomainen toteaa asetuksen rikkomisen tapahtunee, eli pakkotyöllä valmistettuja tuotteita on EU markkinoilla, se voi päättää
kieltää EU markkinoille saattamisen, saataville asettamisen tai viennin
takaisinvedosta, eli määrätä yrityksiä poistamaan tuotteet markkinoilta ja/tai
hävittämään kyseiset tuotteet tai niiden osat
Seuraamuksista päätetään kansallisesti, eli jäsenvaltioiden tulee säätää erikseen päätöksen noudattamatta jättämistä koskevista seuraamuksista. Lainsäädäntö tulee olla valmis ja notifioitu komissiolle 14.12.2026 mennessä.
Kestävyyssääntelyn haasteet
On tärkeää huomata, että pakkotyöasetus on vain yksi osa laajempaa kestävyyssääntelyn kokonaisuutta. Yritysten on otettava huomioon myös muut säädökset, kuten esimerkiksi yritysvastuudirektiivi CSDDD ja kestävyysraportointidirektiivi CSRD.
Kaiken tämän uuden sääntelyn soveltaminen yhdessä voi aiheuttaa tulkintatilanteita, kun samaa asiaa säännellään eri instrumentein. Kestävyyssääntely on arvoketjusääntelyä, ja sen onnistunut soveltaminen edellyttää yrityksiltä kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Nyt on aika laittaa ennakointi käytäntöön, juridinen riskienhallinta on tärkeä osa kaikkea uutta kestävyyssääntelyä.
Johtopäätös
EU:n pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden kielto on merkittävä askel kohti oikeudenmukaisempaa ja kestävämpää globaalia taloutta. Se asettaa uusia vaatimuksia yrityksille, mutta se tarjoaa myös mahdollisuuden parantaa ihmisoikeuksien kunnioittamista ja edistää eettistä liiketoimintaa.
Juridinen riskienhallinta on tärkeä osa kaikkea uutta kestävyyssääntelyä. Tarvitsetko apua? Ota yhteyttä kestävyysjuridiikan asiantuntijoihimme.