EU:n rahanpesupaketti uudistaa pelisäännöt – mitä yritysten tulee tietää?

Ilmoitusvelvollisten piiri laajenee uudistuksen myötä merkittävästi, ja sääntely ulottuu nyt myös kokonaan uusille toimialoille. 

Uudistus tuo rahanpesulainsäädännön soveltamisalaan muun muassa seuraavat uudet ryhmät: 

• arvotavara-, jalometalli- ja jalokivikauppiaat 

• kulttuuriesineiden kauppiaat ja välittäjät 

• "muut kiinteistöalan ammattilaiset" – käsite kattaa esimerkiksi korkean vuokratason vuokrausvälityksessä toimivat tahot, joita ei perinteisesti ole luettu kiinteistönvälittäjiksi 

• joukkorahoituspalvelujen tarjoajat ja välittäjät 

• rahoitusalan ulkopuoliset monialan holdingyhtiöt 

• tietyt sijoittamiseen perustuvien oleskeluoikeusjärjestelyjen välittäjät 

• jalkapalloagentit ja ammattilaisjalkapalloseurat (asetusta sovelletaan näihin toimijoihin vasta 10.7.2029 alkaen) 

Vakuutusyhtiöiden osalta lain soveltamisala supistuu, ja jatkossa ilmoitusvelvollisten piiriin kuuluisivat vain henki- ja sijoitusvakuutustoimintaa harjoittavat yhtiöt. Aiempi kansallinen laajennus, joka kattoi myös vahinko- ja eläkevakuutusyhtiöt, jää uudistuksen myötä pois. 

Rahanpesupaketti tuo mukanaan laajan joukon muutoksia, jotka koskettavat muun muassa ilmoitusvelvollisten piiriä, asiakkaan tuntemisvelvollisuutta, valvontajärjestelmää ja hallinnollisia seuraamuksia. 

Käytännössä uudistus tarkoittaa ilmoitusvelvollisille sitä, että velvoitteet yhtenäistyvät ja tiukentuvat koko EU:ssa ja valtaosa vaatimuksista määräytyy suoraan sovellettavan EU-tason lainsäädännön perusteella. Ilmoitusvelvollisten on päivitettävä sisäiset prosessinsa, riskikartoituksensa ja asiakkaan tuntemista koskevat menettelynsä vastaamaan sääntelyn yksityiskohtaisempia vaatimuksia. Samalla valvonta tehostuu sekä EU-tasolla uuden AMLA-viranomaisen myötä että kansallisesti, ja laiminlyönneistä määrättävät seuraamukset kasvavat merkittävästi. Sääntelyn perusperiaate säilyy kuitenkin ennallaan ja ilmoitusvelvollisten on jatkossakin tunnettava asiakkaansa sekä arvioitava toimintaansa ja asiakkaisiin liittyvät rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskit. 

Riskiperusteisuus korostuu – Ilmoitusvelvollisten on pidettävä omat riskikartoituksensa ajan tasalla ja tarkistettava ne säännöllisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että koko liiketoimintaa koskeva riskinarviointi on dokumentoitava kirjallisesti, hyväksyttävä ylimmällä hallintoelimellä ja asetettava valvojalle pyynnöstä saataville. Myös kansallista riskiarviota päivitetään, ja sen laatimisvastuu ehdotetaan annettavaksi Keskusrikospoliisin rahanpesun selvittelykeskukselle. 

Edunsaajarekisteri uudistuu ja kytkeytyy eurooppalaiseen järjestelmään – PRH:n ylläpitämä tosiallisten edunsaajien rekisteri uudistuu ja liitetään osaksi eurooppalaista keskusjärjestelmää. Oikeushenkilöiden on päivitettävä tiedot muutosten tapahduttua 28 päivän kuluessa ja tarkistettava ne vähintään vuosittain. Ilmoitusvelvollisille tulee velvollisuus ilmoittaa havaitsemistaan poikkeamista rekisteriin 14 päivän kuluessa. Ilmoitusvelvollisille taataan myös pääsy rekisteriin oikeutetun edun perusteella asiakkaan tuntemistoimia tehdessä. 

PEP-määritelmä laajenee – Poliittisesti vaikutusvaltaisen henkilön (PEP) perheenjäsenen käsite laajenee kattamaan myös sisarukset. Ilmoitusvelvollisten on päivitettävä PEP-tunnistamisen prosessinsa vastaamaan laajennettua määritelmää. 

Muutokset asiakkaan tuntemisvelvollisuuteen – Asiakkaan tuntemista koskeva sääntely on rahanpesuasetuksen myötä aiempaa yksityiskohtaisempaa ja yhtenäistä koko EU:ssa. Kynnysarvot, tiedonkeruuvaatimukset ja päivitysvelvollisuudet on määritelty tarkemmin – ja ne ovat suoraan sovellettavaa oikeutta EU:n alueella.  

Käteismaksuille 10 000 euron yläraja – Tavarakauppaa käyvät tai palveluja tarjoavat tahot voivat jatkossa hyväksyä käteismaksun enintään 10 000 euroon asti. Jäsenvaltiot voivat halutessaan säätää kansallisesti matalamman rajan. 

Ulkoistamista koskevat tarkemmat säännöt – Ilmoitusvelvollinen voi ulkoistaa AML-tehtäviä, mutta uudet säännöt määrittelevät tarkemmin, mitä voidaan ulkoistaa ja mitä ei. Osa ydintehtävistä – kuten riskinarvioinnin hyväksyminen ja päätös liikesuhteen aloittamisesta – on jatkossa ulkoistamiskiellon piirissä. Vastuu pysyy aina ilmoitusvelvollisella itsellään. 

Valvonta uudistuu – AMLA-asetuksella perustetaan EU:n uusi rahanpesun torjuntaviranomainen AMLA, jolla on valvonta- ja FIU-yhteistyötehtäviä sekä tarkastus-, tiedonsaanti- ja sanktiointioikeuksia. AMLA voi myös valvoa suoraan tiettyjä valittuja ilmoitusvelvollisia. AMLA valitsee tietyt luotto- ja finanssilaitokset suoraan valvontaan asetuksen valintakriteerien perusteella, ja tämä suora valvonta rahoitussektorilla käynnistyisi suunnitelman mukaan tammikuussa 2028. AMLA:n tulee myös antaa ohjeita siitä, miten ilmoitusvelvolliset mitoittavat sisäiset toimintaperiaatteet, menettelytavat ja valvontatoimet sekä milloin sisäiset kontrollit on järjestettävä tietyllä tavalla. Lisäksi AMLA antaa ohjeet koko liiketoimintaa koskevan riskinarvioinnin vähimmäissisällöstä ja huomioon otettavista tietolähteistä. 

Suomessa valvontarakennetta päivitetään samanaikaisesti. Kansallisten valvontaviranomaisien rooli muuttuu uusien ilmoitusvelvollisryhmien, valvontavaltuuksien tarkentumisen ja uusien tehtävien myötä.  

Seuraamukset kiristyvät – Hallinnollisten seuraamusten vähimmäistasot nousevat. Yleisesti ilmoitusvelvollisille hallinnollisen seuraamuksen vähimmäistaso on vähintään kaksi kertaa rikkomisesta saatu hyöty tai vähintään 1 000 000 euroa sen mukaan, kumpi on suurempi. Luotto- ja finanssilaitoksille vähimmäistaso on vähintään 10 000 000 euroa tai 10 % vuotuisesta kokonaisliikevaihdosta riippuen siitä, kumpi on suurempi. 

EU:n rahanpesupaketti edellyttää monilta organisaatioilta toimenpiteitä – sekä niiltä, jotka jo ennestään kuuluvat ilmoitusvelvollisten piiriin, että uusilta ilmoitusvelvollisilta. Prosessimuutokset, järjestelmäpäivitykset ja henkilöstön kouluttaminen vievät aikaa, joten valmistautuminen kannattaa aloittaa hyvissä ajoin. Käytännön valmistelussa kannattaa aloittaa arvioimalla oman organisaation nykytila: 

• Kuuluuko organisaatiosi ilmoitusvelvollisten piiriin uuden sääntelyn myötä? 

• Onko organisaatiollasi kirjalliset sisäiset toimintaperiaatteet ja ajantasainen riskinarvio? 

• Vastaako asiakkaan tuntemista koskeva prosessi sääntelyn vaatimuksia? 

• Ovatko vastuut ja nimetyt henkilöt selkeästi määritelty? 

• Vastaako asiakkaan tuntemisprosessisi tulevia vaatimuksia? 

Fondia auttaa organisaationne tilanteen kartoittamisessa, sisäisten toimintaperiaatteiden laadinnassa sekä uuden sääntelyn vaatimien muutosten toteuttamisessa. 

Ota yhteyttä asiantuntijoihimme – autamme mielellämme.